Sitra

Vastuullisuus datan käytössä repii railoja ihmisten ja yritysten välille

Jaa
Millä pelisäännöillä yritykset haluavat hyödyntää ihmisten dataa? Sitran neljässä maassa toteuttamat kyselyt kertovat, että ihmiset tahtovat entistä vahvemmin tunnistaa vastuullisesti dataa käyttävät yritykset. Yritysten halu vastata huutoon on kuitenkin himmenemässä.
Reilu datatalous -kuvituskuva. (c) Topias Dean / Sitra
Reilu datatalous -kuvituskuva. (c) Topias Dean / Sitra

Ihmiset toivovat hyötyvänsä enemmän heistä kerättävästä datasta. Ajattelu on yleistynyt Euroopassa viime vuosina. Näin voi päätellä Sitran yhdessä Taloustutkimuksen ja Innolinkin kanssa tehdyistä kyselytutkimuksista, jotka on toteutettu Suomen lisäksi Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.

Kyselytutkimukset valottavat niin maiden asukkaiden toiveita ja tarpeita kuin yritystenkin asennetta, valmiutta ja tarpeita kehittää ihmislähtöistä datataloutta vaihtoehdoksi valtioiden tai datamonopolien ylivallalle. Jokapäiväisestä digitaalisten palvelujen käytöstä kertyvästä datasta hyötyvät nykyisin eniten muutamat monikansalliset suuryritykset.

Euroopassa on virinnyt viime vuosina aloitteita yhteiseurooppalaisen reilun datatalouden kehittämiseksi. Perustaksi on otettu eurooppalaiset arvot ja ihmisten itsemääräämisoikeus datan käyttöön liittyen. Kehitystyön yhtenä tärkeimpänä osana on Saksan ja Ranskan aloitteesta käynnistynyt ns. GAIA-X-projekti datainfrastruktuurin rakentamiseksi. Sitra koordinoi työtä Suomessa; tarkoitus on tuoda yhteen tekijät projekteineen ja luoda suora vaikuttamisväylä Eurooppaan.

Reilun datan merkki olisi tärkeä kahdelle kolmesta

Sitran teettämät kyselytutkimukset osoittavat nyt, että eurooppalaiset arvot ihmislähtöisyydestä eivät vielä välity yritysten toimintaan datan käytön osalta. Yli kaksi kolmasosaa maiden asukkaista (71 %) pitäisi tärkeänä reilun datan merkkiä, jotta he voisivat erottaa vastuullisesti toimivat digitaaliset palvelut muista. Tämä osuus on noussut sitten edellisen, vuoden 2018 kansalaiskyselyn, jolloin osuus oli 66 prosenttia. Suomalaisista merkkiä pitäisi tärkeänä 71 prosenttia.

Yrityksissä nähdään toisin – merkkiä ei pidetä tärkeänä. Vain 41 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä näkee hyötyjä kuluttajille suunnatusta reilun datan merkistä. Suomalaisten yritysten usko merkkiin on vertailumaista selvästi vähäisintä (32 %). Merkin tärkeys nähtiin vertailumaissa keskimäärin vähäisempänä kuin vuonna 2019 (45 %).

Yritykset myös uskovat entistä vähemmän siihen, että datatalous toisi kilpailuetua. Kahdessa vuodessa kilpailuetuun uskovien määrä on vähentynyt 58 prosentista 48 prosenttiin.

Voidaan siis sanoa, että kyselymaissa asukkaiden ja yritysten välille on repeämässä kuilu datankäytön pelisäännöistä.

Datan suojaaminen tuntuu vaikealta ja tietosuoja-asetuksen noudattaminen horjuu yrityksissä

Kyselyt paljastavat, että vertailumaiden asukkaat ymmärtävät heikosti digitaalisten palvelujen käyttöehtoja. Alle puolet (42 %) ymmärtää sovellusten tai palvelujen käyttöehdot hyvin – heikoiten ne ymmärretään Suomessa (41 %), parhaiten Saksassa (46 %).

Kuitenkin omien tietojen suojaamiseen ja pyytämiseen liittyvien toimien suosio on kolmessa vuodessa lisääntynyt. Näitä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mahdollistamia tekoja oli vuonna 2018 tehnyt 29 prosenttia kyselymaiden asukkaista, nyt 37 prosenttia. Suomalaiset ovat hyödyntäneet GDPR:ää vähiten (33 %), kun taas Saksassa osuus on suurin (42 %). Tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2018.

Samaan aikaan kysely osoittaa, että miltei 2/3 tutkittujen maiden yrityksistä on kykenemättömiä toimimaan GDPR:n mukaisesti niin, että yksilöistä kerätty data olisi heidän saatavillaan niin, että se voitaisiin siirtää toiseen palveluun. Yritysten kyky noudattaa tietosuoja-asetusta horjuu pahasti.

Yrityksistä kuitenkin lähes puolet (47 %) kokee, että heillä on tarvittavat kyvykkyydet toimia datataloudessa. Suurimmaksi haasteeksi kehitykselle kyselyyn vastanneet ilmoittivat lainsäädännön monimutkaisuuden.

Sitran Reilu datatalous -teeman tarkoitus on rakentaa eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Datatalous on rikki ja Sitra kutsuu eri osapuolet tarttumaan korjaustyöhön järjestämällä 2.6.2021 klo 13–17 kansainvälisen Dawn of the fair data economy -tapahtuman. Tapahtuma kokoaa alan asiantuntijat keskustelemaan datatalouden nykytilasta ja inspiroitumaan tulevaisuuden näkymistä sekä kuulemaan Sitran vuonna 2018 alkaneesta matkasta reilumman dataliiketoiminnan ja -talouden sääntelyn puolustajina.

Linkit kyselytutkimusten aineistoihin


Digitaalisten palveluiden käyttö 2021 -raportti ja koontiartikkeli

Eurooppalaisten yritysten tulevaisuus datataloudessa 2021 -raportti ja koontiartikkeli

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiina Härkönen, johtava asiantuntija, IHAN – Ihmislähtöinen datatalous
tiina.harkonen@sitra.fi, p. 0294 618 406


Kirsi Suomalainen, viestinnän asiantuntija
kirsi.suomalainen@sitra.fi, p. 050 369 9975

Kuvat

Reilu datatalous -kuvituskuva. (c) Topias Dean / Sitra
Reilu datatalous -kuvituskuva. (c) Topias Dean / Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye