Vastuullisuus datan käytössä repii railoja ihmisten ja yritysten välille
24.5.2021 01:01:00 EEST | Sitra | Tiedote

Ihmiset toivovat hyötyvänsä enemmän heistä kerättävästä datasta. Ajattelu on yleistynyt Euroopassa viime vuosina. Näin voi päätellä Sitran yhdessä Taloustutkimuksen ja Innolinkin kanssa tehdyistä kyselytutkimuksista, jotka on toteutettu Suomen lisäksi Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.
Kyselytutkimukset valottavat niin maiden asukkaiden toiveita ja tarpeita kuin yritystenkin asennetta, valmiutta ja tarpeita kehittää ihmislähtöistä datataloutta vaihtoehdoksi valtioiden tai datamonopolien ylivallalle. Jokapäiväisestä digitaalisten palvelujen käytöstä kertyvästä datasta hyötyvät nykyisin eniten muutamat monikansalliset suuryritykset.
Euroopassa on virinnyt viime vuosina aloitteita yhteiseurooppalaisen reilun datatalouden kehittämiseksi. Perustaksi on otettu eurooppalaiset arvot ja ihmisten itsemääräämisoikeus datan käyttöön liittyen. Kehitystyön yhtenä tärkeimpänä osana on Saksan ja Ranskan aloitteesta käynnistynyt ns. GAIA-X-projekti datainfrastruktuurin rakentamiseksi. Sitra koordinoi työtä Suomessa; tarkoitus on tuoda yhteen tekijät projekteineen ja luoda suora vaikuttamisväylä Eurooppaan.
Reilun datan merkki olisi tärkeä kahdelle kolmesta
Sitran teettämät kyselytutkimukset osoittavat nyt, että eurooppalaiset arvot ihmislähtöisyydestä eivät vielä välity yritysten toimintaan datan käytön osalta. Yli kaksi kolmasosaa maiden asukkaista (71 %) pitäisi tärkeänä reilun datan merkkiä, jotta he voisivat erottaa vastuullisesti toimivat digitaaliset palvelut muista. Tämä osuus on noussut sitten edellisen, vuoden 2018 kansalaiskyselyn, jolloin osuus oli 66 prosenttia. Suomalaisista merkkiä pitäisi tärkeänä 71 prosenttia.
Yrityksissä nähdään toisin – merkkiä ei pidetä tärkeänä. Vain 41 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä näkee hyötyjä kuluttajille suunnatusta reilun datan merkistä. Suomalaisten yritysten usko merkkiin on vertailumaista selvästi vähäisintä (32 %). Merkin tärkeys nähtiin vertailumaissa keskimäärin vähäisempänä kuin vuonna 2019 (45 %).
Yritykset myös uskovat entistä vähemmän siihen, että datatalous toisi kilpailuetua. Kahdessa vuodessa kilpailuetuun uskovien määrä on vähentynyt 58 prosentista 48 prosenttiin.
Voidaan siis sanoa, että kyselymaissa asukkaiden ja yritysten välille on repeämässä kuilu datankäytön pelisäännöistä.
Datan suojaaminen tuntuu vaikealta ja tietosuoja-asetuksen noudattaminen horjuu yrityksissä
Kyselyt paljastavat, että vertailumaiden asukkaat ymmärtävät heikosti digitaalisten palvelujen käyttöehtoja. Alle puolet (42 %) ymmärtää sovellusten tai palvelujen käyttöehdot hyvin – heikoiten ne ymmärretään Suomessa (41 %), parhaiten Saksassa (46 %).
Kuitenkin omien tietojen suojaamiseen ja pyytämiseen liittyvien toimien suosio on kolmessa vuodessa lisääntynyt. Näitä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mahdollistamia tekoja oli vuonna 2018 tehnyt 29 prosenttia kyselymaiden asukkaista, nyt 37 prosenttia. Suomalaiset ovat hyödyntäneet GDPR:ää vähiten (33 %), kun taas Saksassa osuus on suurin (42 %). Tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2018.
Samaan aikaan kysely osoittaa, että miltei 2/3 tutkittujen maiden yrityksistä on kykenemättömiä toimimaan GDPR:n mukaisesti niin, että yksilöistä kerätty data olisi heidän saatavillaan niin, että se voitaisiin siirtää toiseen palveluun. Yritysten kyky noudattaa tietosuoja-asetusta horjuu pahasti.
Yrityksistä kuitenkin lähes puolet (47 %) kokee, että heillä on tarvittavat kyvykkyydet toimia datataloudessa. Suurimmaksi haasteeksi kehitykselle kyselyyn vastanneet ilmoittivat lainsäädännön monimutkaisuuden.
Sitran Reilu datatalous -teeman tarkoitus on rakentaa eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.
Datatalous on rikki ja Sitra kutsuu eri osapuolet tarttumaan korjaustyöhön järjestämällä 2.6.2021 klo 13–17 kansainvälisen Dawn of the fair data economy -tapahtuman. Tapahtuma kokoaa alan asiantuntijat keskustelemaan datatalouden nykytilasta ja inspiroitumaan tulevaisuuden näkymistä sekä kuulemaan Sitran vuonna 2018 alkaneesta matkasta reilumman dataliiketoiminnan ja -talouden sääntelyn puolustajina.
Linkit kyselytutkimusten aineistoihin
Digitaalisten palveluiden käyttö 2021 -raportti ja koontiartikkeli
Eurooppalaisten yritysten tulevaisuus datataloudessa 2021 -raportti ja koontiartikkeli
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Härkönen, johtava asiantuntija, IHAN – Ihmislähtöinen datatalous
tiina.harkonen@sitra.fi, p. 0294 618 406
Kirsi Suomalainen, viestinnän asiantuntija
kirsi.suomalainen@sitra.fi, p. 050 369 9975
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Nytt program inför naturens hälsofördelar i hälso- och sjukvården, på arbetsplatserna och i vardagen12.3.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Naturen ökar bevisligen hälsan och välbefinnandet. Kontakt med naturen kan ge en årlig nytta till ett värde på upp till hundratals miljoner euro då det gäller bekämpning av folksjukdomar. I det nystartade programmet Hälsa från naturen integreras naturens hälsofördelar i kommunernas, arbetsplatsernas och social- och hälsovårdssektorns verksamhet samt i människornas vardag.
Uusi ohjelma tuo luonnon terveyshyödyt terveydenhuoltoon, työpaikoille ja arkeen12.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Luonto lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Luontokontaktien avulla voidaan saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen vuotuinen hyöty kansansairauksien torjunnassa. Nyt käynnistyvässä Terveyttä luonnosta -ohjelmassa luonnon terveyshyötyjä tuodaan osaksi kuntien, työpaikkojen ja sote-sektorin toimintaa sekä ihmisten arkea.
Algoritmer i sociala medier formar unga européers världsbild – nya rapport belyser logiken bakom sociala medier10.3.2026 05:29:25 EET | Pressmeddelande
Ledande brittiska forskare konstaterar att algoritmer i sociala medier gynnar underhållande och sensationslystet politiskt innehåll. Eftersom den här typen av innehåll är dominerande i samhället skapar det en miljö där det är svårt att föra en konstruktiv medborgardebatt.
Sosiaalisen median algoritmit muovaavat nuorten eurooppalaisten maailmankuvaa - selvitys valottaa somen toimintalogiikkaa10.3.2026 05:29:25 EET | Tiedote
Sosiaalisen median algoritmit suosivat viihteellistä ja sensaatiohakuista poliittista sisältöä, osoittavat brittiläiset huippututkijat. Vallitsevana yhteiskunnallisena sisältönä se luo ympäristön, jossa rakentavan kansalaiskeskustelun käyminen on hankalaa.
New study: Social media algorithms shape young Europeans’ worldviews – seven recommendations to make platforms safer for democracy10.3.2026 05:29:25 EET | Press release
A new study finds that social media algorithms prioritize memes, jokes, and emotionally charged political posts. When this kind of content dominates, it undermines constructive civic debate. The study offers seven recommendations to make social media platforms more supportive of democracy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
