Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto

Timo Miettinen on yksi tunnetuimpia EU- ja Eurooppa-politiikan kommentaattoreita. Hän on avannut yleistajuisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana monia eurooppalaisia kehityskulkuja ja tapahtumia aina eurokriisistä brexitiin ja koronapandemian hoidosta Ukrainan sotaan.
Yliopiston palkintoperusteluissa todetaan, että jokainen ajankohtaisohjelmia seuraava tunnistaa Miettisen, jonka selkeä, jäsennelty ja ytimekäs ilmaisu tekee ymmärrettäväksi niinkin monimutkaista konklaavia kuin Euroopan unioni. Yliopisto mainitsee, että Miettisen ansiosta Eurooppa-keskustelun taso on noussut: On vaikea nimetä henkilöä, jonka julkinen vaikuttavuus olisi yhtä monipuolista kuin Timo Miettisen.
Nopeat vastaukset tuovat laajaa näkyvyyttä
Miettisen medianäkyvyyttä voidaan pitää poikkeuksellisen suurena. Hän pystyy antamaan nopeat ja tarkat vastaukset myös aikapaineessa, palkintoperusteluissa mainitaan.
Median lisäksi Miettinen käyttää tieteen yleistajuistamiseen aktiivisesti sosiaalista mediaa, erityisesti Twitteriä, jossa hänellä on yli 11000 seuraajaa. Myös podcastit ovat hänelle tuttuja.
- Itselle tiedeviestintä on aina ollut motivoiva tekijä, olen kokenut sen mielenkiintoisena. Tieteen yleistajuistaminen on tuntunut luontevalta minulle, Miettinen pohtii.
Eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija katsoo, että tieteellä on myös yhteiskunnallinen rooli.
- Ajattelen, että julkisessa vaikuttamisessa ei ole kyse vain tieteen tuloksista vaan akateemisten hyveiden, kuten kriittisen ajattelun, edustamisesta yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Miettinen motivoitui taannoin tieteen yleistajuistamisesta niin paljon, että julkaisi kaksi vuotta sitten palkitun tietokirjan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia. Se on avannut Euroopan historian keskeisiä ideoita ja käännekohtia suurelle yleisölle. Se valittiin vuoden 2021 historiateokseksi ja sai samana vuonna myös Kalevi Sorsa -palkinnon.
- Ajattelin kirjan syventävän suomalaista Eurooppa-keskustelua, josta puuttuu toisinaan historiallinen näkökulma.
Suorat kontaktit päätöksentekijöihin
Miettinen on tiiviisti yhteydessä myös poliittisiin päätöksentekijöihin: hän on kysytty puhuja niin eduskunnan valiokunnissa kuin ministeriöissäkin. Hänellä on hyvät kontaktit erityisesti eurooppalaisiin suurlähetystöihin.
Miettinen käy valiokunnissa kuultavana 10-15 kertaa vuodessa.
- Vaikuttaminen yksittäisiin aloitteisiin valiokuntavaiheessa on usein hankalaa. Olennaisempaa on pyrkiä avaamaan esitysten taustalla olevia laajempia kehityskulkuja ja narratiiveja.
Firenzessä keskitytään taloushistoriaan
Miettinen aloitti maaliskuun alussa vierailevana tutkijana Firenzen EUI-yliopistossa, jossa tutkijan on tarkoitus olla kesäkuun alkuun. Sen jälkeen hän palaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskukseen.
Italiassa Miettinen edistää akatemiatutkijahankettaan, joka keskittyy saksalaisen talousajattelun historiallisiin juuriin. Samalla hän tutustuu uuteen ympäristöön.
- Uskon, että saan vierailulta uusia ideoita, miten tutkimuksen vaikuttavuutta voisi edistää myös Suomessa.
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinto myönnetään vuosittain jollekin yliopistolaiselle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkittavan valinnassa painotetaan toimintaa, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopistossa tehtävän tieteellisen työn ja yliopiston kannalta keskeisten päämäärien tunnetuksi tulemista. Palkintosumma on 6 000 euroa. Palkinto jaetaan Helsingin yliopiston syntymäpäiväviikolla 27.3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia7.6.2023 07:55:00 EEST | Tiedote
Uusi molekyylilöytö auttoi hillitsemään reuman oireita hiirillä. Pienmolekyylien käyttö tekee lääkekehityksestä entistä tarkempaa. Niiden käyttöä tutkitaan parhaillaan myös syövän hoidossa.
Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita6.6.2023 07:43:27 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla psykedeeleillä voitaisiin saada aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin masennuslääkkeillä, mutta mahdollisesti ilman hallusinogeenisiä haittavaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme