Vatsalihasten vaikeaa erkaumaa voidaan hoitaa leikkauksella

Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Synnytyksen jälkeen vatsan muutokset palautuvat tavallisesti noin vuodessa. Osalla suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, ja laaja erkauma voi aiheuttaa selkäoireita tai tyrän. Erkaumaa on tavattu hoitaa fysioterapialla, mutta kaikille se ei riitä helpottamaan oireita.
Plastiikkakirurgi Reetta Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä ja synnyttämättömillä naisilla. Lähes 1000 naisen suorien vatsalihasten väli mitattiin raskausajan ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja seurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella. Tuominen tarkasteli myös erkaumaleikkausten vaikutusta naisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
– Erkaumasta on alettu puhua aiempaa enemmän, ja korjaaviin leikkauksiin hakeudutaan aiempaa aktiivisemmin. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli oli noin 2,5 senttimetriä, jolloin voidaan puhua erkaumasta. Kahdesta kolmeen senttiä leveällä erkaumalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta naisen elämänlaatuun tai selkäoireisiin.
– Tällainen pieni vatsalihasten välin leventyminen raskauksien myötä on tavallista, eikä odottavien äitien tarvitse huolestua asiasta. Tällaisia erkaumia ei yleensä tarvitse korjata leikkauksella, Tuominen sanoo.
Vaikean erkauman leikkaus kohensi elämänlaatua
Erkauma luokitellaan vaikeaksi, jos se on yli 5 senttimetrin levyinen. Tällainen erkauma on harvinainen: Tuomisen tutkimuksessa sellainen todettiin 1,5 prosentilla naisista.Tuominen tutki kahta erkaumaleikkauksen menetelmää, PSUM-verkkotekniikkaa sekä HELP-abdominoplastiaa. Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaat raportoivat elämänlaatunsa kohentuneen ja selkäkivun vähentyneen merkittävästi.
Tuominen selvitti myös naisten vatsalihasten toimintakykyä, jota mitattiin istumaannousutestillä. Ennen erkauman korjausleikkausta istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikuntaa useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa.
Tuomisen mukaan leikkaushoidosta hyötyvät etenkin ne naiset, joilla erkauma on vaikea.
– Kun toimintakyky palautuu, se mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää, Tuominen kertoo.
LL Reetta Tuominen väittelee 17.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rectus diastasis: epidemiology and operative treatment" (Suorien vatsalihasten erkauma: esiintyvyys ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman sali, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Agneta Montgomery, Lundin Yliopisto, ja kustoksena on Virve Koljonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta Tuominen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
reetta.tuominen@hus.fi
puh. 050 427 0956
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta22.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Rikoksista selviää yhä vähemmän21.3.2023 09:13:37 EET | Tiedote
Poliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa.
30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna20.3.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Promootion riemuvuosi avataan 20.3.2023, jolloin julkistetaan myös yliopiston uudet kunniatohtorit. Keväällä vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota sekä eläinlääketieteellisen, teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan promootioita.
Rohkea ja sosiaalinen luonne sekä puhdas hiekkalaatikko näyttävät edistävän kissan sisäsiisteyttä20.3.2023 15:10:50 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat useita yhteyksiä erilaisten riskitekijöiden ja kissojen sisäsiisteysongelmien välillä. Moninaisten riskitekijöiden tunnistaminen antaa mahdollisuuden olosuhteiden muokkaamiseen kissan ympäristössä ja voi tätä kautta ehkäistä ja vähentää sisäsiisteysongelmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme