VATT:n tutkimus: Asumistuen korotukset eivät nosta tuensaajien maksamia vuokria

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) uuden tutkimuksen mukaan asumistuen korotukset kohdistuivat pienituloisille asumistuen saajille, eikä siirtynyt merkittävässä määrin heidän vuokranantajilleen. Tutkimuksen ovat tehneet VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT:sta vastikään Suomen Pankkiin siirtynyt Essi Eerola, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tuukka Saarimaa ja Tuuli Vanhapelto Toulousen yliopistosta.

Vuoden 2015 uudistuksessa asumistukijärjestelmää yksinkertaistettiin. Aiemmin yleisen asumistuen suuruutta rajoitti neliövuokraleikkuri, joka korvattiin uudistuksessa kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla, joka riippui vain kotitalouskoosta ja asuinkunnasta. Esimerkiksi 25 neliöisen asunnon neliövuokraleikkuri oli Helsingissä noin 15 euroa. Asumistukea maksettiin 25 neliöiseen asuntoon siis enintään 375 euron vuokran perusteella. Uudistuksen jälkeen yksinasuva sai Helsingissä tukea enintään 482 euron vuokraan riippumatta asunnon ominaisuuksista. Asumistuki korvaa 80% omavastuun ylittävistä asumismenoista ylärajaan asti. Tukimuutos nosti merkittävästi pienten asuntojen asumistukea.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uudistuksesta aiheutuneet asumistuen muutokset vaikuttivat tuensaajien vuokriin. Pinta-alan lisäksi tukimuutokset riippuivat asunnon sijaintikunnasta ja rakentamisvuodesta. Vuokravaikutuksesta ei löytynyt näyttöä. Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni. Siitä huolimatta pientä vaikutusta vuokriin ei voida täysin sulkea pois. Siksi myös vuokranantajat saattoivat hyötyä uudistuksesta, etenkin jos mahdollinen pieni vuokravaikutus ulottui myös muihin vuokralaisiin kuin asumistuen saajiin.

”Esimerkiksi 15-25 neliöisten asuntojen kuukausittainen asumistuki nousi lähes 70 eurolla verrattuna 35-45 neliöisiin asuntoihin. Erikokoisten asuntojen vuokrakehitys jatkui kuitenkin uudistusta edeltävällä uralla uudistuksen jälkeen. Pienituloiset asumistuen saajat saivat tuen korotuksista suuren hyödyn”, tiivistävät tutkijat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuensaajien vuokria ja keskityttiin uusiin vuokrasuhteisiin, joissa nopeat vuokrankorotukset uudistuksen jälkeen olisivat olleet mahdollisia. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineistoa kaikista yleisen asumistuen saajista usealta vuodelta.

Vaikka asumistuen nousu osui erityisesti pienten asuntojen vuokriin, tuen saajat eivät kuitenkaan hakeutuneet aiempaa useammin pieniin asuntoihin. Tämä saattaa selittää sitä, mikseivät pienten asuntojen vuokrat nousseet uudistuksen jälkeen.

Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2021 yhteensä noin 1,6 miljardia euroa noin 400 000:lle kotitaloudelle. Neliövuokraleikkurin korvaaminen kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla vuonna 2015 kasvatti osaltaan asumistukimenoja.

”Tulosten mukaan neliövuokraleikkurin poistaminen paransi erityisesti pienissä vuokra-asunnoissa asuneiden tuensaajien asemaa ja sen palauttaminen heikentäisi näiden tuensaajien toimeentuloa”, tiivistävät tutkijat.

VATT-päivä 2022 – aiheena asuminen

Tämä asumistukeen liittyvä tutkimus on osa vuoden 2022 VATT-päivää (to 13.10.2022, Botta, klo 13-16), jonka kattoteemana on asuminen. VATT-päivässä alan kansainvälinen kärkitutkija, professori Christian Hilber esittelee asuntorakentamisen rajoitusten vaikutuksia asuntomarkkinoilla, VATT:n tutkijat Sander Ramboer ja Cristina Bratu käsittelevät asumisen sääntelyn vaikutuksia, Teemu Lyytikäinen esittelee kiinteistöverouudistusta ja Essi Eerola käsittelee asumistuen vaikutuksia vuokriin.