– Keväällä 1906 Suomi kuroi umpeen jälkeenjääneisyytensä naapurimaihin, ja alueellisessa levinneisyydessä meni ohikin, kertoo aiheesta väittelevä FM, YTM Reijo Valta.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa oli käytössä noin tuhat autoa, pääosa henkilöautoja. Ammattimaisen liikenteen, erityisesti taksien, osuus kaikesta autoilusta oli säilyneiden lähteiden perusteella Suomessa korkea. Kuitenkin vasta 1930-luvulla oli selvää, että autoilusta tuli maantieliikenteen pääasiallisin muoto.

– Ennen 1920-lukua Suomessa tehtiin paljon hallinnollisia ja poliittisia päätöksiä, jotka silottivat tietä tulevalle autoilulle, vaikka useimpien varhaisten autoilijoiden kokemukset jäivät koeajoiksi, kertoo Valta. – Vuosisadan alussa liikenne kuului paikallishallinnossa päätettäviin asioihin. Eri kaupungeissa oli voimassa jopa toisilleen vastakkaisia liikennesääntöjä.

Kokonaan autoilua ei kuitenkaan voinut kieltää, vaikka joillakin paikkakunnilla siihen oli halua. Senaatti oli marraskuussa 1900 katsonut, että maanteillä oli kaikilla oikeus liikkua, myös traktoreilla ja autoilla. Paikalliset viranomaiset saattoivat ainoastaan antaa ohjeita turvalliseen liikkumiseen, eli laatia liikennesäännöt.

Laajan teknologisen järjestelmän, jollainen maantieliikenne on, perusteknologian muutos vaatii alkuvaiheessaan laajan eri yhteiskuntakerrosten ja viranomaisten hyväksynnän. Julkiseen tilaan mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla.

Vallan artikkelimuotoisessa väitöskirjassa on käsitelty teknologista muutosta monilta eri tasoilta, muun muassa kyytilaitoksen toimijoiden kiinnostusta käyttää autoa, suomalaisen tieteiskirjallisuuden esittämiä toiveita tulevaisuuden liikennevälineelle, pohjoissuomalaisten yrityksiä parantaa liikenneyhteyksiään ja Helsingin turvallisuutta asuinympäristönä.

FM, YTM Reijo Vallan taloushistorian väitöskirjan ”Koeajoja. Auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918” tarkastustilaisuus on 15.1.2021 klo 12 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Panu Nykänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ojala. Väitös on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-valta-150121.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 0400 247 387. 

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9

Taustatietoja:

Reijo Valta (s. 1967) on päässyt ylioppilaaksi 1986 Siilinjärven lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995 Jyväskylän yliopistosta. Valta on toiminut tietokirjailijana ja vapaana kirjoittajana valmistumisestaan lähtien. Nykyisin hän on Oulun Sarjakuvaseuran palveluksessa.

Lisätietoja:

Reijo Valta, puh. 050 5171770, reijo.valta@jyu.fi