Vauva-ajan tunnemyrsky voi yllättää – jatkuvaan pahaan oloon löytyy apua

Odotus- ja vauva-ajan lievät mielenterveysongelmat ovat yleensä hyvin hoidettavissa. Hoitamattomina ongelmat vaikeutuvat ja pitkittyvät ja lisäävät inhimillistä kärsimystä. On tärkeä tunnistaa raskaus- ja vauva-ajan mielenterveysongelmien kirjo. Odotus- ja vauva-aikana suurin osa äideistä kärsii stressi- ja kuormitusoireista, noin joka kolmas uupumuksesta ja joka viides diagnosoitavasta mielenterveyshäiriöstä. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan onneksi jo paljon, mutta ahdistuneisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Ahdistuneisuus voi näyttäytyä pelokkuutena tai jännittyneisyytenä, vanhemmalla voi olla jatkuvia huolia vauvan voinnista tai voimakas ahdistus voi aiheuttaa fyysisiä oireita ja ohjata käyttäytymistä. Vauvan odotukseen ja syntymään latautuu paljon positiivisia odotuksia, mutta hyvin tavallista on, että vanhemmuus herättää tunteita, joihin ei ole valmistunut ja, jotka yllättävät voimakkuudellaan.
– Vanhempi ei aina koe rakkautta vastasyntynyttä kohtaan, olo voi olla ahdistunut, riittämätön ja lapsen syntymä voi tuntua virhevalinnalta tai oma vanhemmuus huonolta ja vääränlaiselta. Vanhemmalla voi tulla tunne, että hän kadottaa itsensä vauvan myötä, kuvailee erityisasiantuntija Tanja Henttonen, Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Ensiaskel on kertoa edes jollekin läheiselle, miltä oikeasti tuntuu. Puhuminen helpottaa. Myös tieto siitä, että ei ole vaikeiden tunteiden kanssa yksin, voi lohduttaa. Jos huolet ovat jatkuvia ja kaikki ilo vauva-arjesta on kadonnut, on tärkeä saada apua, Henttonen muistuttaa.
Sekä odotusaika että vauvan syntymä ovat suuria muutoksia. Ne voivat siksi nostaa ahdistuneisuuden riskiä enemmän kuin muut elämänvaiheet. Koronan aikana perheet jäivät myös tavallista enemmän yksin ja tämä on kasvattanut palveluvelkaa. Tämänhetkinen maailmantilanne voi herättää perheissä erityistä pelkoa ja huolta.
– Kyllä vauvaperheiden ahdistus on lisääntynyt meidän kokemuksemme mukaan. Vauvaperheiden chatissa yhteydenottojen määrä kasvoi koronan aikana. Vanhemmat halusivat puhua omasta jaksamisestaan ja yksinäisyydestä ammattilaisen kanssa. Moni vanhempi koittaa sinnitellä vähäisen tuen turvin ja vaatii itseltään vanhempana paljon. Tiukat vaatimukset itseä ja vanhemmuutta kohtaan uuvuttavat, Henttonen kertoo.
Vauvaperheiden vanhempia voi ja kannattaa auttaa
Vauvojen ja vauvaperheiden hyvinvoinnin eteen on paljon tehtävissä. On tärkeä tunnistaa varhaisessa vaiheessa perheet, joissa vanhempi oirehtii. Vauva-arjen haastavuudesta ja uudesta elämäntilanteesta kuormittuneet lapsiperheet voivat jäädä tukimuotojen ulkopuolelle, minkä vuoksi tilanteet saattavat vaikeutua ja kriisiytyä. Perheet hyötyvät oikea-aikaisesta tuesta, joka on nopeasti ja helposti saatavilla.
Apua pitää saada jo odotusaikana. Äidin raskauden aikainen, voimakas ja pitkäaikainen stressi on tutkimusten mukaan haitallista sikiölle ja pitkään jatkuneena vaikuttaa myöhempään kehitykseen. Kohdistamalla matalan kynnyksen tukea odottaville vanhemmille, ehkäistään kehityksellisiä haasteita, tuetaan varhaista vuorovaikutusta ja autetaan äitiä valmistautumaan synnytykseen. Vaikeampiin mielenterveyden häiriöihin perheet tarvitsevat erikoissairaanhoidon tukea.
Baby Blues -vauvaperhetyö on tarkoitettu väsyneille ja alavireisille vauvaperheen äideille ja isille. Käytännössä se on keskustelutukea ja vauva-arkeen liittyvää neuvontaa. Vauvaperheiden unineuvonta on isossa roolissa yhteydenotoissa. Baby blues -työntekijän puhelinneuvonta ja käynnit kotona ovat maksuttomia ja vanhempi voi ottaa työntekijään itse yhteyttä. Monella alueella, jossa perheiden palvelut ovat kuormittuneita tai vaikeasti saavutettavia, Baby blues -työ on pystynyt nopeasti auttamaan perheitä.
Baby blues -työ on Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä työmuoto, jota toteutetaan 10 paikkakunnalla ympäri Suomea. Työtä auditoidaan, tutkitaan ja kehitetään valtakunnallisesti ja se toteutuu saman kaltaisena kaikissa liiton jäsenyhdistyksissä. Yhteydenotot ovat kasvaneet korona-aikana ja valtakunnallisesti työstä sai vuonna 2021 apua 590 äitiä, 187 isää ja 296 lasta. Liiton matalan kynnyksen chateissa autettiin lähes 1200 vauvaperhettä.
On erityisen tärkeää, että sote-alueiden myllerryksessä varhainen tuki ja järjestöjen erikoisosaaminen kulkee mukana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja Henttonen
eristyisasiantuntija, Vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 0400 225 583
Laura Kouri
viestinnän asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040709 9498
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ensi- ja turvakotien liittoAsemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI
09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Apua väkivaltaan saa myös jouluna19.12.2025 10:17:34 EET | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) kannustaa hakemaan apua uhkaaviin tilanteisiin matalla kynnyksellä myös jouluna. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Maksuttomista chat-palveluista omaan tai läheisen tilanteeseen saa ammattiapua nimettömästi.
Turvallinen koti ja ilo lapsista ovat vauvaperheen voimavara – tuore selvitys nostaa esiin mikä vauvaperheitä auttaa jaksamaan11.12.2025 10:24:00 EET | Tiedote
Kodin turva ja myönteinen palaute onnistumisista tuottavat eniten iloa vauva-arjessa. Jaksamista tukevat hyvin pienet asiat ja nopeasti saatu apu. Jopa 86,5 % vastaajista on tyytyväisiä vauva-arkeensa. Tämä selviää Ensi- ja turvakotien liiton keväällä 2025 toteuttamasta verkkokyselystä, mihin vastasi 1545 vauvan ja taaperon vanhempaa eri puolilla Suomea.
Nuorten seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta on usein rikos11.11.2025 12:25:23 EET | Tiedote
45 % parisuhteessa olleista 16-17-vuotiaista tytöistä on kokenut seurusteluväkivaltaa. Seurusteluväkivaltaan suhtaudutaan usein väheksyvästi, vaikka se on vakava ongelma ja täyttää usein rikoksen tuntomerkit. Satakunnassa seurusteluväkivaltaan apua hakevista asiakkaista monella on käynnissä rikosprosessi.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden Asumisyksikkö Kilpolan toiminta päättyy – lapsille ja aikuisille tarjottu tuki on ollut merkittävä4.9.2025 15:14:00 EEST | Tiedote
Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämän Asumisyksikkö Kilpolan toiminta päättyi 31.8.2025. Yksikössä on kuluneiden vuosien aikana tarjottu tilapäistä, tuettua asumista turvakodista kotiutuville lähisuhdeväkivaltaa kokeneille aikuisille ja heidän lapsilleen.
Lapsiin kohdistunut lähisuhdeväkivalta kotona on lisääntynyt23.6.2025 10:58:59 EEST | Tiedote
Lasten kokema fyysinen ja henkinen väkivalta vanhempien taholta on lisääntynyt. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi. Ensi- ja turvakotien liiton paneelissa SuomiAreenassa etsitään ratkaisuja tilanteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
