Helsingin yliopisto

Veden lämpeneminen on suuri uhka myös Itämerelle

Jaa

Rehevöityminen ja lämpeneminen yhdessä saattavat tehdä Itämerestä hiilen lähteen hiilinielun sijaan.

Juuri julkaistun kansainvälisen meriä, jäätä ja lumipeitettä koskevan IPCC-raportin mukaan ilmastonmuutos nostaa selvästi merten lämpötilaa. Pieni ja melko matala Itämeremme lämpenee keskimäärin vielä valtameriäkin nopeammin. Poikkeukselliset tilanteet, kuten kesän 2018 helleaalto, jonka päätteeksi Itämeren rannikoiden pohja-alueiden veden lämpötilaksi mitattiin jopa 21 astetta – korkein lukema sitten vuoden 1926 – eivät ehkä kohta ole erikoistapauksia.

Veden lämpeneminen on vain osa tapahtumavyyhteä.

– Rehevöityminen ja lämpeneminen kasvattavat yhdessä hapenkulututusta, mikä puolestaan johtaa pahempaan happikatoon ja laajempiin, hapettomiin pohja-alueisiin, summaa professori Alf Norkko Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta Hangosta.

IPCC:n raportin mukaan valtamerien kerrostuneisuus on voimistunut. Tämä tarkoittaa, että lämpötilaltaan erilaisten vyöhykkeiden väliset lämpötila- ja tiheyserot ovat kasvaneet. Pintakerroksen lämmin vesi on aiempaa kevyempää, joten tiheysero sen ja syvän veden välillä kasvaa. Tiheydeltään kovin erilaiset vesimassat eivät sekoitu helposti.

– Kerrostuneisuuden voimistuminen näkyy myös Itämeressä, vaikka sen syvyyttä ei lasketakaan valtamerien tapaan kilometreissä. Pintaveden lämpeneminen pahentaa pohjaveden happitilannetta, kun pintakerroksen happirikasta vettä ei pääse sekoittumaan pohjakerrokseen.

Happitilanne ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen vähentää lumipeitettä, mikä puolestaan ruokkii talvimyrskyjä. Myrskyt sekoittavat vesikerroksia, jolloin happea päätyy myös pohjan tuntumaan.

– Sekoittuminen kuitenkin vapauttaa samalla hiilidioksidia ja metaania ilmakehään. Ilmaston ja veden lämmetessä Itämerestä todennäköisesti tuleekin hiilen lähde sen sijaan, että se sitoisi hiilidioksidia eli toimisi hiilinieluna, Alf Norkko toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Alf Norkko, alf.norkko@helsinki.fi, puh. 02941 28104

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme