ELY-keskukset

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

Jaa

Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä veden-korkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavan-omaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua.

Lempäälässä Herralanvirran rannat olivat jo saaneet paikoin jääpeitteen 2.12.2022. Kuva: Niko Nurhonen, Pirkanmaan ELY-keskus
Lempäälässä Herralanvirran rannat olivat jo saaneet paikoin jääpeitteen 2.12.2022. Kuva: Niko Nurhonen, Pirkanmaan ELY-keskus

Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian ja Kuohijärven pinnat eivät ole vielä nousseet syksyn matalista korkeuksista, ja myös pienemmissä säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeudet ovat jääneet pääosin ajankohdan keskimääräistä matalammalle. Säännöstelty Vanajavesi on ajankohdalle tavanomaisella korkeudella, mutta vähäisestä tulovirtaamasta johtuen juoksutus Vanajavedestä Pyhäjärveen on melko vähäistä.

- Kun vedet latvajärvissä ja Längelmäveden ja Kukkian kaltaisissa suuremmissa säännöstelemättömissä järvissä ovat matalalla, tarvittaisiin merkittävämpiä vesisateita tai sulamisvesiä, jotta virtaamat Vanajavedellä kasvaisivat tavanomaiselle tasolle, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kanta-Hämeen puolella myös pienempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden matalalla. Tammelan Pyhäjärvellä ja Vanajaveden yläpuolisella Pääjärvellä ero on 15-25 cm ajankohdan keskimääräiseen vedenkorkeuteen.

- Ilman merkittäviä vesisateita ei näidenkään järvien vedenkorkeuksien odoteta nousevan ennen lumien sulamista, jatkaa Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Toisaalta näin pystytään paremmin varautumaan mahdollisiin tuleviin tulvatilanteisiin. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata vesi.fi palvelussa.

Mahdollinen sähköpula voi näkyä vesistöjen säännöstelyssä

Pirkanmaan ELY-keskus säännöstelee Vanajaveden vedenkorkeutta Herralanvirran padon ja Lempäälän kanavan avulla. Mahdollinen sähköpula saattaa näkyä tulevana talvena myös Vanajavedellä, sillä Vanajaveden juoksutuksen väliaikaisella lisäämäisellä on mahdollista tukea Kokemäenjoen vesivoiman tuotantoa. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa, tarvitseeko tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyä. Mahdollinen vedenkorkeuden laskeminen tehdään kuitenkin talven lumitilanne sekä säännöstelyn lupaehdot huomioiden, ja tarpeetonta vedenkorkeuden laskemista ei tehdä.

- Vanajaveden vedenkorkeus on tarkoitus nostaa kesäksi jälleen totutulle tasolle, joten ensi kesän vedenkorkeuksissa tämän ei kyllä pitäisi näkyä, kertoo Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kuten tavallisenakin talvena, on Vanaveden ja muidenkin säännösteltyjen järvien rannoilla huomioitava vedenpinnan mahdollinen talviaikainen alentuminen. Talven yli vedessä säilytettävien veneiden osalta on huomioitava, ettei vene pohjaan osumisen seurauksena pääse vaurioitumaan. Myös talven ja kevään mahdolliset tulvat on syytä huomioida vetämällä veneet ja siirrettävät laiturit kuivalle maalle tarpeeksi kauas rantaviivasta myös säännöstelemättömillä järvillä.

Mahdolliset poikkeusjuoksutukset voivat vaikuttaa myös jääoloihin

Pidemmän pakkasjakson myötä järviin on alkanut jo muodostua jääkansia, ja jäiden syntymistä salmipaikoissa edistää myös virtausten vähäisyys.

- Siirrettävät lämpötila-anturit poistettiin järvistä 22.11, vesistöjen lämpötilat ovat jo laskeneet lähelle nollaa kautta linjan, kertoo vesitalousasiantuntija Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Mikäli poikkeuksellisiin juoksutuksiin turvaudutaan, voi tämä näkyä myös jääpeitteissä Vanajavedellä. Vaihteleva juoksutus Vanajavedestä voi myös vaikuttaa Pyhäjärven jäätilanteeseen.

- Ajoittain suuret virtaamat sekä vedenkorkeuden laskusta aiheutuva virtauspinta-alan pieneneminen voivat heikentää jäitä sielläkin, missä jää on tavallisina talvina tai aiempina päivinä kestänyt, muistuttaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.

Pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua

Koko maan osalta pohjavettä on muodostunut tasaisesti syksyn aikana ja pohjaveden pinnat ovat yleisesti ottaen nousseet kesän alimmista tasoista. Suurimmassa osassa maata pohjavesien pinnankorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla tai hiukan sen yläpuolella. Maan etelä- ja keskiosissa suurissa pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat laskeneet, mutta ovat paikoin jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Sen sijaan pienissä muodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat tavanomaista alempana, vaikka pinnat ovat nousseet tasaisesti elokuusta lähtien. Nousu on kuitenkin paikoin hidastunut.

Pohjavesien pinnankorkeudet perustuvat eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin mittauksiin. Pohjavesien seuranta-asemaverkosto on harva, minkä vuoksi on tärkeää huomioida, että tilanne voi vaihdella paikallisesti paljon. Tarkin paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta ja kaivon käyttäjiltä.

Pirkanmaan seuranta-asemat sijaitsevat Seitsemisessä sekä Oriveden Pyhälistössä. Seitsemisen pohjavesiasemalla pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Oriveden Pyhälistön seuranta-asemalla pohjaveden pinnankorkeudet ovat hiukan pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Molemmilla asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua vuodenajalle tyypilliseen tapaan.

Pohjaveden pintojen nousu jatkuu tyypillisesti maan routaantumiseen saakka, jonka jälkeen pinnat kääntyvät jälleen laskuun, koska routainen maa vähentää pohjaveden muodostumista.

- Pinnankorkeudet tasoittuvat yleensä loppuvuodesta, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Yleisesti pienet muodostumat reagoivat säätilan muutoksiin suuria nopeammin. Pohjaveden korkeutta voi seurata kansallisessa vesi.fi -karttapalvelussa, jonne on mahdollista jättää myös omia havaintoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus:
vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p. 0295 036 103
vesitalousasiantuntija Simo Ylönen, p 0295 036 171

Kanta-Hämeen ELY-keskus:
vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, p. 0295 025 158
vesitalousasiantuntija Jukka Sainio, p. 0295 025 064

Pohjavedet:
pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara, p.0295 036 246

Kuvat

Lempäälässä Herralanvirran rannat olivat jo saaneet paikoin jääpeitteen 2.12.2022. Kuva: Niko Nurhonen, Pirkanmaan ELY-keskus
Lempäälässä Herralanvirran rannat olivat jo saaneet paikoin jääpeitteen 2.12.2022. Kuva: Niko Nurhonen, Pirkanmaan ELY-keskus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kierrätyslannoitteiden saatavuuden ja käytön lisääminen on huoltovarmuuskysymys30.1.2023 11:52:38 EET | Tiedote

Kierrätyslannoitteiden saatavuuden ja käytön lisääminen on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Äkillisesti muuttuneessa maailmantilanteessa on ollut vaikeaa olla huomaamatta fossiilisten lannoitteiden suurta hinnanvaihtelua ja saatavuuden vaikeutumista. Elintarvikehuollon perustana on toimintavarma alkutuotanto, johon fossiilisten lannoitteiden markkinamuutokset ovat kovasti vaikuttaneet.

Helpotusta teknologiateollisuuden ja sosiaali- ja terveysalan osaajapulaan: Uusia valtakunnallisia palveluita työperäiseen maahanmuuttoon25.1.2023 11:01:15 EET | Tiedote

Uusien palvelupakettien tavoitteena on, että työnantajat saavat valmiita ammatti- ja erityisosaajia töihin Suomeen. Tarvittava osaaminen on tunnistettu ja testattu sekä työssä tarvittava suomen kieli on koulutettu jo lähtömaassa. Työnantajille tarjotaan räätälöityä palvelua, jossa työnantajan maksuosuus on puolet.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Sun 2 Oy:n Huittisten aurinkovoimalahankkeen YVA-ohjelmasta (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.1.2023 09:40:51 EET | Tiedote

Sun 2 Oy on toimittanut 20.10.2022 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee teollisen mittaluokan aurinkovoimalan toteuttamista Huittisiin. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin 3 kilometriä lounaaseen Lauttakylän taajamasta ja rajautuu länsilaidaltaan Säkylän kunnan rajaan.

Fonden för en rättvis omställning FRO stärker regionernas livskraft och främjar den gröna omställningen (Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Österbotten, Satakunta)18.1.2023 09:18:42 EET | Tiedote

Landskapen i Västra Finland får tillgång till sammanlagt 137,9 milj. € ny EU-finansiering under programperioden 2021–2027. Finansieringen kommer från EU:s nya fond för rättvis omställning, även känd under förkortningarna FRO eller JTF (Just Transition Fund). Hela Finland får 465 miljoner euro. Avsikten är att finansiera arbetsplatser och möjligheter till affärsverksamhet inom den gröna ekonomin samt att utveckla grön teknologi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme