Hämeen ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä

Jaa

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin hieman keskimääräisen tason yläpuolella. Vesistöjen jäät ovat koko maassa tavallista ohuempia ja jäällä liikkumista on syytä välttää jäiden vahvistumiseen saakka.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana 

Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitason yläpuolella. Useimpien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana. Joulukuun sää oli ajankohtaan nähden leuto, mikä piti vesistöjen valunnat ja järvien tulovirtaamat suurina. 

Monin paikoin vedenkorkeuksien nousu on nyt pysähtynyt ja paikoin jopa kääntynyt laskuun pakkasten takia. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Hyyteen muodostumisriskiä voidaan pyrkiä pienentämään jäädytysajolla, jossa säännösteltyjen järvien juoksutuksia on pienennetty edistäen hyyteeltä suojaavan jääkannen muodostumista. Kokemäenjoella ja Kymijoella on aloitettu jäädytysajot jääkannen muodostamiseksi jokeen, jotta hyydeongelmilta vältyttäisiin.  

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenkorkeus Kalkkisissa on nyt 2 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Päijänteen lähtövirtaamaa on pienennetty tällä viikolla tilapäisesti, jotta Kymijokeen saadaan muodostumaan hyyteeltä suojaavia jääkansia, ja tämän myötä Päijänteen vedenkorkeus nousee. Keskiennusteen mukaan nousua kertyy tammikuun loppuun mennessä noin 10 cm.  

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat laskeneet talvisen pieniin lukemiin pakkassään myötä. Vesistöalueen luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa. Iso-Roineen vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vesistöalueen suurimpien säännösteltyjen järvien Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Rauta-Kuloveden vedenkorkeuksia on laskettu hieman keskimääräistä alemmas jäädytysajoihin varautumiseksi. Jäädytysajon aikana vedenkorkeudet nousevat maltillisesti. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on 3 cm ajankohdan keskitason alapuolella.  

Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitason yläpuolella 

Hämeessä pohjavedenpinnat nousivat loka-marraskuulta vuoden vaihteeseen saakka. Syksyn sateiden ansiosta pohjavesivarastot pääsivät täydentymään. Pohjavedet ovat tällä hetkellä monin paikoin hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. 

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolelta lähtien noin 60 senttimetriä ja ovat tällä hetkellä noin 30 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousua on ollut marraskuulta lähtien noin 15 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä ajan keskimääräisen tason tuntumassa. Pernunnummi on suuri pohjavesimuodostuma, jossa muutokset pohjaveden pinnoissa ovat hitaampia kuin pienemmissä pohjavesimuodostumissa. 

Tällä hetkellä talven aikainen maan routaantuminen on hidastanut pohjaveden muodostumista ja perinteisesti pohjaveden pinnan taso lähtee laskuun talven aikana. Kun maa sulaa keväällä, alkaa pohjavettä muodostumaan taas enemmän.  

Jäät ovat normaalia ohuempia  

Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satanut lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää siihen asti, että ne vahvistuvatJään kantavuudesta (vähintään 5 cm teräsjäätä) on aina varmistuttava omalla kulkureitillä 

Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Päijänteen Tehinselkä, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli 2-20 cm:n välillä niillä havaintopaikoilla, joilla mittaus on voitu tehdä. Havainnot olivat 10-30 cm pienempiä kuin tavanomaisesti tähän aikaan. Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 10.1.2021. Viime päivien pakkassään myötä jäänpaksuudet ovat luultavasti kasvaneet. Seuraava mittauspäivä on 20.1.2021. Jäänpaksuuden arvo "*" tarkoittaa, että kyseinen vesistö on jäässä, mutta jää on liian heikkoa mitattavaksi.  

 

Havaintopaikka 

Mittauspäivä 

Jäänpaksuus cm 

Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta 

Teräsjää cm 

Havaintojakso 

Jääsjärvi, Hartola 

10.01.2021 

14 

-17 

9 

1961-2020 

Kuivajärvi, Saari, Tammela 

10.01.2021 

* 

-30 

- 

1961-2020 

Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret 

10.01.2021 

14 

-15 

10 

1970-2020 

Pääjärvi, Lammi 

10.01.2021 

* 

-24 

- 

1978-2020 

Taulukko. Jäänpaksuuden Hämeen havaintopaikoilla 10.1.2021.  

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158
Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225
Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:
Netta Saarinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 150

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
15140 Lahti

0295 025 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Hämeessä tammikuussa 22 997 työtöntä työnhakijaa2.3.2021 08:07:40 EETTiedote

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa oli tammikuun lopussa 22 997 työtöntä työnhakijaa, joista 3 177 kokoaikaisesti lomautettuja. Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 4 834:llä eli 27 prosenttia. Kasvusta 1 884 henkilöä oli lomautettujen ja 2 950 muiden työttömien määrän kasvua. Joulukuusta tammikuuhun työttömien kokonaismäärä väheni 1 787:llä (-7 %). Tämä johtui sekä lomautettujen (-1250) että muiden työttömien (-537) määrän laskusta. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta. Hämeen ELY-keskuksen toimialue laajeni vuoden alussa, kun Iitti siirtyi Kymenlaaksosta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme