Suomen ympäristökeskusSuomen ympäristökeskus

Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia

13.3.2023 11:30:43 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa
Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi nousta alaville pelloille. Etelärannikolla pienet purot ja ojat tulvivat. Lämpenemisen ennustetaan jäävän lyhytaikaiseksi, mutta joet saattavat nousta tulvakorkeuksiin, jos yöpakkaset eivät hillitse sulantaa. Seuraavaa lämpenemistä odotetaan jo viikonlopuksi ja toteutuessaan tämä saa etelärannikon joet tulvimaan.
Keväinen koski lumisen metsän keskellä. Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo
Keväinen koski lumisen metsän keskellä. Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo

Kevättulvista ennustetaan tavanomaisia koko maahan 

Koko maahan on ennustettu suhteellisen tavanomaisia kevättulvia, mutta varsinkin maan pohjoisosissa ennuste voi vielä muuttua, jos lunta sataa paljon lopputalven aikana. 

Etelä- ja lounaisrannikolla tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan maaliskuun lopun ja huhtikuun puolivälin tienoille. Pohjanmaalla huippu ajoittuu huhtikuun loppupuolelle ja Lapissa huippu on tyypillisesti ollut vasta toukokuussa. 

Tulvaennusteeseen vaikuttaa sään lisäksi lumen määrä. Suurimmassa osassa maata lunta on vähemmän kuin maaliskuun puolivälissä keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä Tunturi-Lapissa lunta on keskimääräistä enemmän. 

Sää sanelee tulvan lopullisen suuruuden ja jääpatojen riskin 

”Tulvan lopullinen suuruus riippuu aina sulamisajan säästä. Pitkä lämmin ja sateinen kausi nostaa tulvan herkemmin vahinkorajalle. Toisaalta lyhyehköt lämpenemisjaksot yöpakkasineen saavat lumen sulamaan verkkaisemmin, jolloin tulvariski pienenee”, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. 

Jos lumi ja jäät sulavat kahdessa tai useammassa jaksossa, tulvahuippu jää usein keskimääräistä pienemmäksi.  

Jääpatojen ja merkittävien ongelmien riski kasvaa, jos virtaamat kasvavat nopeasti. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keväinen koski lumisen metsän keskellä. Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo
Keväinen koski lumisen metsän keskellä. Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi

------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release

In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.

Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.

The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release

In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye