Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota

Jaa

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkimuksessa havaittiin, että vegaaniruokavalio muuttaa laaja-alaisesti lapsen aineenvaihduntaa. Verinäytteistä mitattavat A- ja D-vitamiinitasoja kuvaavat merkkiaineet, kolesterolimuodot, ja välttämättömien aminohappojen pitoisuudet ovat vegaanilapsilla sekaruokaa syöviin ikäverrokkeihin nähden merkittävästi alemmat. Dokosaheksaeenihappoa vegaaniruokavaliosta ei saa lainkaan.

Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä EMBO Molecular Medicine -lehdessä.

Vegaanisen ruokavalion suosio kasvaa jatkuvasti erityisesti nuorten keskuudessa ja perheiden valintojen kautta ruokavalio yleistyy myös pikkulapsilla. Taustalla vaikuttavat ekologiset, eettiset ja terveydelliset syyt: vegaaninen ruokavalio ei sisällä lainkaan eläinperäisiä tuotteita.  Vegaaniruokavaliota noudattaville suositellaan säännöllistä B12- ja D-vitamiini- sekä jodilisää sekä yksilöllisesti harkiten mm. kalsium-, B2-vitamiini, rauta- ja sinkkilisää.

Tutkimuksessa ei havaittu eroja edellä mainituissa tasoissa ruokavalioryhmien välillä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet vegaanilapset söivätkin säännöllisesti B12-vitamiinilisää ja yhtä vaille kaikki D-vitamiini- ja jodilisää, mikä kertoo suomalaisten vegaaniperheiden perehtyneisyydestä vegaaniruokavalion aiemmin tunnettuihin ravitsemuksellisiin vaatimuksiin.

Nykyiset lasten vegaaniruokavaliota koskevat ravitsemussuositukset perustuvat kuitenkin aikuistutkimuksiin, ja aiempaa tutkimustietoa lasten vegaaniruokavalion aineenvaihdunnallisista vaikutuksista ei ole.

Juuri julkaistussa tutkimusartikkelissaan lääketieteen lisensiaatti Topi Hovinen ja yliopistonlehtori Liisa Korkalo, ja monialainen työryhmä akatemiaprofessori Anu Suomalainen-Wartiovaaran ja ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkolan johdolla, tutki 40:n terveen helsinkiläisen lapsen ravinnonsaantia ja aineenvaihduntaa laaja-alaisesti. Lapset seurasivat päiväkodeissaan vegaani-, kala/kasvis-, tai sekaruokavaliota perheen valinnan mukaan. Heidän ravinnonsaantinsa, aineenvaihduntansa ja mikroravintoainetasonsa tutkittiin laaja-alaisesti.

Täysin vegaanista ruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot siitä huolimatta, että lapset söivät D-vitamiinilisää, ja näytteet otettiin kesän lopulla. Yllättäen myös A-vitamiinitasoja kuvaavat merkkiaineet olivat alentuneet. Kolesterolimuodot, välttämättömien aminohappojen ja näköjärjestelmän kehitykselle keskeisen DHA-rasvahapon tasot veressä olivat alhaiset ja folaattitasot vegaanilapsilla huomattavan korkeat.

Uudet löydökset motivoivat tutkijoiden mukaan laajoja jatkotutkimuksia vegaanidieetin terveysvaikutuksista pikkulapsilla.

”Tutkimuksemme osoittaa, että tiukkojen ruokavalioiden terveysvaikutuksia pikkulapsilla ei voi ennustaa aikuistutkimusten perusteella. D-vitamiiniin lisäksi myös vegaanilasten A-vitamiinitasoihin sekä monipuoliseen proteiininsaantiin tulee kiinnittää huomiota”, kertoo Topi Hovinen.

 ”Vegaaniperheiden osallistumisaktiivisuus tutkimukseen oli suurta. Tämä on tärkeää, koska ilman perheiden vapaaehtoista panosta tällaista tutkimusta on mahdotonta tehdä”, korostaa Liisa Korkalo.

Lisätietoja:

Anu Suomalainen-Wartiovaara, akatemiaprofessori, ylilääkäri
Stem cells and metabolism -tutkimusohjelma
Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto ja HUS
puh.: 040 5936386
anu.wartiovaara@helsinki.fi

Maijaliisa Erkkola, yliopistonlehtori, ravitsemustieteen dosentti
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
Helsingin yliopisto
puh.: 050 4160389
maijaliisa.erkkola@helsinki.fi

Alkuperäisartikkeli: Topi Hovinen, Liisa Korkalo, Riitta Freese, Essi Skaffari, Pirjo Isohanni, Mikko Niemi, Jaakko Nevalainen, Helena Gylling, Nicola Zamboni, Maijaliisa Erkkola, Anu Suomalainen. Vegan diet in young children remodels metabolism and challenges the statuses of essential nutrients. EMBO Molecular Medicine (2021) e13492. DOI: doi.org/10.15252/emmm.202013492

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija 
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme