Luonnonvarakeskus

Vehnän ja rukiin syyskylvöt jäivät sään vuoksi vähäisiksi – rukiin omavaraisuus vaarassa

Jaa

Syksyllä 2018 korjataan syysvehnää ja -ruista historiallisen pieniltä aloilta, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotutkimus. Syksyn pienet kylvöalat ovat pääosin seurausta kasvukauden 2017 poikkeuksellisen hankalasta säästä.

Vehnän syyskylvöala romahti neljäsosaan viime syksyn kylvöalasta. Rukiin useamman vuoden nousussa olleeseen kylvöalaan tuli taitos, kun syyskylvöala jäi pienimmäksi viiteen vuoteen. Ala tuskin riittää enää kattamaan rukiin kotimaista kulutusta.

– Pelloilla kasvanut sato oli valmis korjattavaksi tavallista myöhemmin, joka supisti uuden satokasvin syyskylvöajan tavallistakin lyhyemmäksi. Lisäksi syksyn jatkuvat sateet lisäsivät syysviljan viljelijöiden piinaa lähes mahdottomilla kylvökeleillä, yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Syysrukiin neljä vuotta jatkunut kylvöalan kasvu taittui syksyn noin 21 600 hehtaarin kylvöalaan.

– Kylvöala tuskin riittää kattamaan kotimaista rukiin kulutusta. Rukiin kylvöala putosi viime syksystä kolmanneksen ja on samansuuruinen kuin perunan ja kuminan viljelyalat olivat tänä vuonna, Partala kertoo.

Syysvehnäala on ollut tämän syksyn kylvöalaa, 10 200 hehtaaria, pienempi viimeksi kolmekymmentä vuotta sitten katovuonna 1988.

Syysviljojen osuus vilja-alasta on reilusti alle kymmenesosan

– Muualla Euroopassa pääosa viljoista kylvetään syksyisin. Suomen sääoloissa se on mahdotonta ja meillä syysviljojen osuus koko vilja-alasta on normaalinakin vuonna selvästi alle kymmenesosa. Ensi vuonna osuus jäänee muutamaan prosenttiin, Partala jatkaa.

Myös luomupelloilla syyskylvöt jäivät edellisvuosia pienemmiksi. Noin 3 500 hehtaarin ruisala on 13 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Luomurukiin osuus oli kuitenkin koko ruisalasta viime vuosia suurempi eli noin kuudennes syyskylvetystä rukiista.

Ennakollinen syyskylvöala kysyttiin maatiloilta Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotutkimuksessa, johon kuului 6 200 maatilaa. Viljelyalat tarkentuvat ensi vuoden kesäkuussa, jolloin on käytettävissä maatilojen Maaseutuviraston maaseutuelinkeinorekisteriin antamat kylvöalat. Luke tuottaa tilastoviranomaisena maatiloja koskevia tilastoja, jotka ovat kaikkien käytettävissä Luken tilastotietokannassa.

Yhteyshenkilöt

Yliaktuaari Anneli Partala, Luke, puh. 029 532 6803, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13Tiedote

Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>

Muistutuskutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?11.12.2017 08:23Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?