Pakolaisuus, sodan muistot ja suurvaltapolitiikka

Professori Kari Alenius, p. 050 3500941, tuntee itäisen Euroopan, erityisesti Baltian alueen historiaa sekä Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua. Aleniuksen tutkimus liittyy myös Suomen ulkosuhteisiin ja Suomeen suurvaltojen intressialueena, ja hän voi kommentoida Suomen liittoutumattomuus- ja puolueettomuustematiikkaa historiassa ja nyt. Lisäksi hänen tutkimusaiheinaan ovat kansoihin ja valtioihin liittyvät mielikuvat sekä propaganda ja mielipidevaikuttaminen.

Akatemiatutkija Johanna Leinonen, p. 050 3066920, tutkii evakko- ja pakolaismatkoja ja matkoihin liitettyjä muistoja sekä pakkomuuttojen ylisukupolvisia vaikutuksia perheissä ja ylirajaisten perheiden näkökulmasta. Hän on haastatellut toisen maailmansodan aikana evakkomatkan kokeneita ja Suomeen 2010-luvulla turvapaikanhakijoina tai pakolaisina tulleita. Miltä kodin jättäminen ja matkanteko vaihtelevissa olosuhteissa on tuntunut? Miten matka on vaikuttanut jälkikäteen? Lisäksi hän tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja vaikutuksia. Tutkimus kohdistuu erityisesti inkerinsuomalaisiin, joiden vanhemmat tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa.

Yliopistonlehtori Seija Jalagin, p. 050 3503299, tutkii Suomen 1900-luvun pakkomuuttoja yhdessä monitieteisen Tunnustuksia-tutkimusryhmän kanssa. Jalaginin tutkimuskohteena ovat Itä-Karjalasta Suomeen tulleet niin sanotut heimopakolaiset 1920-luvulta ja jatkosodan loppuvaiheesta, erityisesti pakolaisten kotoutuminen, paluut Neuvosto-Karjalaan ja toinen pakolaisuus Ruotsiin 1940-luvun lopulla sekä Suomen ja Ruotsin pakolaispolitiikka ja sen käytännöt. Jalagin tutkii myös pakolaisuuden muistoja ja ylisukupolvisia jälkiä. 

Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen, p. 050 3846655, tiina.s.kinnunen@oulu.fi Kinnusen tutkimus painottuu sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekähistoriankirjoitukseen ja historiakulttuuriin. Osana sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa Kinnunen on tutkinut nationalismin ja sodan sukupuolijärjestyksiä sekä sodan muistamista ja sodan vaikutuksia yksilöissä ja yhteisöissä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on rinnastettu talvisotaan. Tutkimuksen rooli on analysoida sotien muistamisen käyttöä ja väärinkäyttöä sekä painottaa kriittisen keskustelun ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä. Sodan vaikutuksen ja kokemuksen tutkimuksessa on keskeistä tuoda esiin moniäänisyys – eri ikäryhmien, sukupuolten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien sekä kansallisuuksien ja etnisyyksien näkökulmat.             

Kriisinhallinta ja kyberuhat

Englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori Pentti Haddington, p. 050 341 0347. Haddingtonin tutkimus (PeaceTalk-akatemiahanke) liittyy vuorovaikutuksen merkitykseen kriisinhallintakoulutuksessa, ja se nostaa esiin puheen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tärkeyttä haastavissa monikansallisissa kriisinhallintatilanteissa, kuten autopartiointi, äkilliset tilanteet, yhteistoiminta tai toisten auttaminen. Tutkimus hyödyttää kriisinhallintaoperaatioihin lähteviä asiantuntijoita, kuten sotilaita tai pelastustyöntekijöitä. Heistä monet ovat olleet operaatioissa esim. Afganistanissa ja Sudanissa. Koulutettavat tulevat eri puolilta maailmaa, ja esim. Ukraina ja Georgia ovat aktiivisia osallistujia. Hankkeen tutkijat Antti Kamunen, Iira Rautiainen ja Tuire Oittinen ovat osallistuneet sotilas- ja siviilikriisinhallinnan koulutuksiin ja harjoituksiin.

Professori Juha Röning, p. 040 5181621. Tietoturva ja ihminen, hakkerointi, ohjelmistojen haavoittuvuudet sekä turva-aukot, kyberuhkien tunnistaminen yksilötasolla ja kansallisella tasolla, robotiikka sekä tekoäly.

Professori Kimmo Halunen, p. 040 6751836, yhteisprofessuuri Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Salausmenetelmät, signaalihäirintä, avaruuden kyberturvallisuus, satelliittien haavoittuvuudet, valtiollinen vaikuttaminen ja sotateollisuus sekä kyberturvallisuuden kansalaistaidot.

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi