Oulun yliopisto

Venäjän, pakolaisuuden ja kyberturvallisuuden asiantuntijoita Oulun yliopistossa

Jaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut yli kuukauden, ja sota on ajanut miljoonia ukrainalaisia kotiseuduiltaan. Auttamisen halumme on herännyt, mutta samalla pohdimme, miten paljon pakolaisia Suomeen tulee ja mitä voimme tarjota heille. Löytyykö historiasta vastauksia kysymyksiin, jotka meitä askarruttavat? Informaatioturvallisuus puhuttaa. Miten suojattuja tietoverkkomme ovat ja miten pitäisi varustautua mahdollisiin kyberhyökkäyksiin? Mitä ovat kyberturvallisuuden kansalaistaidot? Oulun yliopiston tutkijat tuntevat pakolaisuutta, pakkomuuttoja ja muuttoliikettä sekä Venäjän valtiollista kehitystä, suurvalta-ajattelua ja propagandaa. Kriisinhallintaan liittyy toimiva vuorovaikutus ja kyberuhkien tunnistaminen sekä niihin liittyvät salausmenetelmät, joita Oulun yliopistossa tutkitaan. Tutkijamme ovat median haastateltavissa.

Evakoita tavaroineen Särkisyrjässä 18.3.1940. SA-kuva
Evakoita tavaroineen Särkisyrjässä 18.3.1940. SA-kuva

Pakolaisuus, sodan muistot ja suurvaltapolitiikka

Professori Kari Alenius, p. 050 3500941, tuntee itäisen Euroopan, erityisesti Baltian alueen historiaa sekä Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua. Aleniuksen tutkimus liittyy myös Suomen ulkosuhteisiin ja Suomeen suurvaltojen intressialueena, ja hän voi kommentoida Suomen liittoutumattomuus- ja puolueettomuustematiikkaa historiassa ja nyt. Lisäksi hänen tutkimusaiheinaan ovat kansoihin ja valtioihin liittyvät mielikuvat sekä propaganda ja mielipidevaikuttaminen.

Akatemiatutkija Johanna Leinonen, p. 050 3066920, tutkii evakko- ja pakolaismatkoja ja matkoihin liitettyjä muistoja sekä pakkomuuttojen ylisukupolvisia vaikutuksia perheissä ja ylirajaisten perheiden näkökulmasta. Hän on haastatellut toisen maailmansodan aikana evakkomatkan kokeneita ja Suomeen 2010-luvulla turvapaikanhakijoina tai pakolaisina tulleita. Miltä kodin jättäminen ja matkanteko vaihtelevissa olosuhteissa on tuntunut? Miten matka on vaikuttanut jälkikäteen? Lisäksi hän tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja vaikutuksia. Tutkimus kohdistuu erityisesti inkerinsuomalaisiin, joiden vanhemmat tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa.

Yliopistonlehtori Seija Jalagin, p. 050 3503299, tutkii Suomen 1900-luvun pakkomuuttoja yhdessä monitieteisen Tunnustuksia-tutkimusryhmän kanssa. Jalaginin tutkimuskohteena ovat Itä-Karjalasta Suomeen tulleet niin sanotut heimopakolaiset 1920-luvulta ja jatkosodan loppuvaiheesta, erityisesti pakolaisten kotoutuminen, paluut Neuvosto-Karjalaan ja toinen pakolaisuus Ruotsiin 1940-luvun lopulla sekä Suomen ja Ruotsin pakolaispolitiikka ja sen käytännöt. Jalagin tutkii myös pakolaisuuden muistoja ja ylisukupolvisia jälkiä. 

Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen, p. 050 3846655, tiina.s.kinnunen@oulu.fi Kinnusen tutkimus painottuu sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekähistoriankirjoitukseen ja historiakulttuuriin. Osana sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa Kinnunen on tutkinut nationalismin ja sodan sukupuolijärjestyksiä sekä sodan muistamista ja sodan vaikutuksia yksilöissä ja yhteisöissä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on rinnastettu talvisotaan. Tutkimuksen rooli on analysoida sotien muistamisen käyttöä ja väärinkäyttöä sekä painottaa kriittisen keskustelun ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä. Sodan vaikutuksen ja kokemuksen tutkimuksessa on keskeistä tuoda esiin moniäänisyys – eri ikäryhmien, sukupuolten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien sekä kansallisuuksien ja etnisyyksien näkökulmat.             

Kriisinhallinta ja kyberuhat

Englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori Pentti Haddington, p. 050 341 0347. Haddingtonin tutkimus (PeaceTalk-akatemiahanke) liittyy vuorovaikutuksen merkitykseen kriisinhallintakoulutuksessa, ja se nostaa esiin puheen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tärkeyttä haastavissa monikansallisissa kriisinhallintatilanteissa, kuten autopartiointi, äkilliset tilanteet, yhteistoiminta tai toisten auttaminen. Tutkimus hyödyttää kriisinhallintaoperaatioihin lähteviä asiantuntijoita, kuten sotilaita tai pelastustyöntekijöitä. Heistä monet ovat olleet operaatioissa esim. Afganistanissa ja Sudanissa. Koulutettavat tulevat eri puolilta maailmaa, ja esim. Ukraina ja Georgia ovat aktiivisia osallistujia. Hankkeen tutkijat Antti Kamunen, Iira Rautiainen ja Tuire Oittinen ovat osallistuneet sotilas- ja siviilikriisinhallinnan koulutuksiin ja harjoituksiin.

Professori Juha Röning, p. 040 5181621. Tietoturva ja ihminen, hakkerointi, ohjelmistojen haavoittuvuudet sekä turva-aukot, kyberuhkien tunnistaminen yksilötasolla ja kansallisella tasolla, robotiikka sekä tekoäly.

Professori Kimmo Halunen, p. 040 6751836, yhteisprofessuuri Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Salausmenetelmät, signaalihäirintä, avaruuden kyberturvallisuus, satelliittien haavoittuvuudet, valtiollinen vaikuttaminen ja sotateollisuus sekä kyberturvallisuuden kansalaistaidot.

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Evakoita tavaroineen Särkisyrjässä 18.3.1940. SA-kuva
Evakoita tavaroineen Särkisyrjässä 18.3.1940. SA-kuva
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Varhaiskasvatuksen opettajille ja erityisopettajille suuri tarve saamelaisessa varhaiskasvatuksessa – Oulun yliopisto aloittaa koulutukset Inarissa18.5.2022 12:20:00 EEST | Tiedote

Yksi saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimmista haasteista on korkeakoulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute. Noin 40 prosenttia saamenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on vailla kelpoisuutta. Erityisen hankala on saamenkielisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien tilanne, sillä heitä ei ole kentällä laisinkaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme