Venäjän, pakolaisuuden ja kyberturvallisuuden asiantuntijoita Oulun yliopistossa

Pakolaisuus, sodan muistot ja suurvaltapolitiikka
Professori Kari Alenius, p. 050 3500941, tuntee itäisen Euroopan, erityisesti Baltian alueen historiaa sekä Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua. Aleniuksen tutkimus liittyy myös Suomen ulkosuhteisiin ja Suomeen suurvaltojen intressialueena, ja hän voi kommentoida Suomen liittoutumattomuus- ja puolueettomuustematiikkaa historiassa ja nyt. Lisäksi hänen tutkimusaiheinaan ovat kansoihin ja valtioihin liittyvät mielikuvat sekä propaganda ja mielipidevaikuttaminen.
Akatemiatutkija Johanna Leinonen, p. 050 3066920, tutkii evakko- ja pakolaismatkoja ja matkoihin liitettyjä muistoja sekä pakkomuuttojen ylisukupolvisia vaikutuksia perheissä ja ylirajaisten perheiden näkökulmasta. Hän on haastatellut toisen maailmansodan aikana evakkomatkan kokeneita ja Suomeen 2010-luvulla turvapaikanhakijoina tai pakolaisina tulleita. Miltä kodin jättäminen ja matkanteko vaihtelevissa olosuhteissa on tuntunut? Miten matka on vaikuttanut jälkikäteen? Lisäksi hän tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja vaikutuksia. Tutkimus kohdistuu erityisesti inkerinsuomalaisiin, joiden vanhemmat tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa.
Yliopistonlehtori Seija Jalagin, p. 050 3503299, tutkii Suomen 1900-luvun pakkomuuttoja yhdessä monitieteisen Tunnustuksia-tutkimusryhmän kanssa. Jalaginin tutkimuskohteena ovat Itä-Karjalasta Suomeen tulleet niin sanotut heimopakolaiset 1920-luvulta ja jatkosodan loppuvaiheesta, erityisesti pakolaisten kotoutuminen, paluut Neuvosto-Karjalaan ja toinen pakolaisuus Ruotsiin 1940-luvun lopulla sekä Suomen ja Ruotsin pakolaispolitiikka ja sen käytännöt. Jalagin tutkii myös pakolaisuuden muistoja ja ylisukupolvisia jälkiä.
Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen, p. 050 3846655, tiina.s.kinnunen@oulu.fi Kinnusen tutkimus painottuu sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekähistoriankirjoitukseen ja historiakulttuuriin. Osana sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa Kinnunen on tutkinut nationalismin ja sodan sukupuolijärjestyksiä sekä sodan muistamista ja sodan vaikutuksia yksilöissä ja yhteisöissä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on rinnastettu talvisotaan. Tutkimuksen rooli on analysoida sotien muistamisen käyttöä ja väärinkäyttöä sekä painottaa kriittisen keskustelun ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä. Sodan vaikutuksen ja kokemuksen tutkimuksessa on keskeistä tuoda esiin moniäänisyys – eri ikäryhmien, sukupuolten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien sekä kansallisuuksien ja etnisyyksien näkökulmat.
Kriisinhallinta ja kyberuhat
Englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori Pentti Haddington, p. 050 341 0347. Haddingtonin tutkimus (PeaceTalk-akatemiahanke) liittyy vuorovaikutuksen merkitykseen kriisinhallintakoulutuksessa, ja se nostaa esiin puheen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tärkeyttä haastavissa monikansallisissa kriisinhallintatilanteissa, kuten autopartiointi, äkilliset tilanteet, yhteistoiminta tai toisten auttaminen. Tutkimus hyödyttää kriisinhallintaoperaatioihin lähteviä asiantuntijoita, kuten sotilaita tai pelastustyöntekijöitä. Heistä monet ovat olleet operaatioissa esim. Afganistanissa ja Sudanissa. Koulutettavat tulevat eri puolilta maailmaa, ja esim. Ukraina ja Georgia ovat aktiivisia osallistujia. Hankkeen tutkijat Antti Kamunen, Iira Rautiainen ja Tuire Oittinen ovat osallistuneet sotilas- ja siviilikriisinhallinnan koulutuksiin ja harjoituksiin.
Professori Juha Röning, p. 040 5181621. Tietoturva ja ihminen, hakkerointi, ohjelmistojen haavoittuvuudet sekä turva-aukot, kyberuhkien tunnistaminen yksilötasolla ja kansallisella tasolla, robotiikka sekä tekoäly.
Professori Kimmo Halunen, p. 040 6751836, yhteisprofessuuri Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Salausmenetelmät, signaalihäirintä, avaruuden kyberturvallisuus, satelliittien haavoittuvuudet, valtiollinen vaikuttaminen ja sotateollisuus sekä kyberturvallisuuden kansalaistaidot.
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme