Verestä löydettiin 14 elinajanodotteeseen liittyvää merkkiainetta – ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa

Tutkimuksessa etsittiin yli 44 000 eurooppalaisen henkilön verestä perusväestön elinajanodotteeseen liittyviä merkkiaineita. Laajojen analyysien jälkeen tutkijat löysivät 14 yhdessä vaikuttavaa aineenvaihdunnan merkkiainetta, jotka kertovat riskistä menehtyä tulevien 5–10 vuoden aikana. Havaitut merkkiaineet ovat esimerkiksi aminohappojen tasoja, erilaisia kolesteroliarvoja, rasvahappotasapainon arvoja sekä tulehduksesta kertovia aineita.
Tarkempaa seurantaa esimerkiksi sydänsairauspotilaille
Verimittaukseen perustuva menetelmä on ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa, kertoo professori Johannes Kettunen Oulun yliopistosta.
”Seuraava askel on tutkia, olisiko tästä merkkiaineinformaatiosta hyötyä sellaisten ihmisten tunnistamiseksi, jotka tarvitsisivat tarkempaa seurantaa. Voisin kuvitella, että esimerkiksi sydäntautipotilaat voisivat hyötyä tästä uudesta informaatiosta. Tämänkaltaista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavilla.”
Perusterveille ei vielä yksilötason hyötyä
Tutkimuksen johtaja, professori Eline Slagboom Leidenin yliopistosta painottaa, että tutkittavaa riittää. Tulokset kertovat yli 44 000 perusterveen henkilön yleisestä terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Hänen mukaansa tutkimus on iso askel eteenpäin, mutta tulosten perusteella ei voida kertoa tiettyjen sairauksien aiheuttamasta tai henkilötason riskistä menehtyä 5–10 vuoden sisällä.
”Emme osaa vielä sanoa, johtuuko heikentynyt hyvinvointi matala-asteisesta tulehduksesta, aineenvaihdunnan heikkenemisestä tai esimerkiksi kognition muutoksista. Emme tiedä vielä, miten kohonneeseen riskiin voidaan vaikuttaa, tai mitä neuvoja voi antaa, jos aineenvaihdunnan merkkiaineet osoittavat riskin olevan koholla.”
Kysymykset pitää ratkaista lisätutkimuksilla ennen kuin voidaan ajatella tulosten siirtämistä kliiniseen päätöksentekoon, hän kertoo. Aiheeseen pureutuvia jatkotutkimuksia onkin jo aloitettu.
Lue lisää tieteellisestä artikkelista: A metabolic profile of all-cause mortality risk identified in an observational study of 44,168 individuals
Tutkimukseen osallistui suomalaisten lisäksi muita eurooppalaisia yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä biopankkeja, ja artikkeli julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Tutkimus mahdollistui Suomessa kehitetyn mittausmenetelmän avulla, jolla saadaan mitattua vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin suuria näytekeräyksiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Johannes Kettunen, Oulun yliopisto
johannes.kettunen@oulu.fi, +358 50 562 9718
Viestintä, Oulun yliopisto
Heidi Niemi, heidi.niemi@oulu.fi, +358 29 448 4095
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
