Verestä löydettiin 14 elinajanodotteeseen liittyvää merkkiainetta – ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa
Tutkimuksessa etsittiin yli 44 000 eurooppalaisen henkilön verestä perusväestön elinajanodotteeseen liittyviä merkkiaineita. Laajojen analyysien jälkeen tutkijat löysivät 14 yhdessä vaikuttavaa aineenvaihdunnan merkkiainetta, jotka kertovat riskistä menehtyä tulevien 5–10 vuoden aikana. Havaitut merkkiaineet ovat esimerkiksi aminohappojen tasoja, erilaisia kolesteroliarvoja, rasvahappotasapainon arvoja sekä tulehduksesta kertovia aineita.
Tarkempaa seurantaa esimerkiksi sydänsairauspotilaille
Verimittaukseen perustuva menetelmä on ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa, kertoo professori Johannes Kettunen Oulun yliopistosta.
”Seuraava askel on tutkia, olisiko tästä merkkiaineinformaatiosta hyötyä sellaisten ihmisten tunnistamiseksi, jotka tarvitsisivat tarkempaa seurantaa. Voisin kuvitella, että esimerkiksi sydäntautipotilaat voisivat hyötyä tästä uudesta informaatiosta. Tämänkaltaista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavilla.”
Perusterveille ei vielä yksilötason hyötyä
Tutkimuksen johtaja, professori Eline Slagboom Leidenin yliopistosta painottaa, että tutkittavaa riittää. Tulokset kertovat yli 44 000 perusterveen henkilön yleisestä terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Hänen mukaansa tutkimus on iso askel eteenpäin, mutta tulosten perusteella ei voida kertoa tiettyjen sairauksien aiheuttamasta tai henkilötason riskistä menehtyä 5–10 vuoden sisällä.
”Emme osaa vielä sanoa, johtuuko heikentynyt hyvinvointi matala-asteisesta tulehduksesta, aineenvaihdunnan heikkenemisestä tai esimerkiksi kognition muutoksista. Emme tiedä vielä, miten kohonneeseen riskiin voidaan vaikuttaa, tai mitä neuvoja voi antaa, jos aineenvaihdunnan merkkiaineet osoittavat riskin olevan koholla.”
Kysymykset pitää ratkaista lisätutkimuksilla ennen kuin voidaan ajatella tulosten siirtämistä kliiniseen päätöksentekoon, hän kertoo. Aiheeseen pureutuvia jatkotutkimuksia onkin jo aloitettu.
Lue lisää tieteellisestä artikkelista: A metabolic profile of all-cause mortality risk identified in an observational study of 44,168 individuals
Tutkimukseen osallistui suomalaisten lisäksi muita eurooppalaisia yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä biopankkeja, ja artikkeli julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Tutkimus mahdollistui Suomessa kehitetyn mittausmenetelmän avulla, jolla saadaan mitattua vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin suuria näytekeräyksiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Johannes Kettunen, Oulun yliopisto
johannes.kettunen@oulu.fi, +358 50 562 9718
Viestintä, Oulun yliopisto
Heidi Niemi, heidi.niemi@oulu.fi, +358 29 448 4095
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme