Veri on vettä sakeampaa myös kannibaalisammakoilla
Kaikkialla eläinkunnassa esiintyy kannibalismia. Tropiikissa elävä värjärinuolimyrkkysammakko on yksi esimerkki lajista, joka aikuiseksi kasvaakseen joutuu ensin varhaislapsuudessaan selviämään voittajana tosielämän ”nälkäpelistä”. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kokoeron ohella sukulaisuussuhde vaikuttaa siihen, joutuuko nuijapää todennäköisemmin syödyksi vai ei.

Erityisesti tropiikin eläinkunnassa on lajeja, joiden elämä alkaa tosielämän nälkäpelillä – vain vahvimmat voittavat, muut joutuvat omiensa syömiksi.
Värjärinuolimyrkkysammakkoisä (Dendrobates tinctorius) kuljettaa nuijapäitään pieniin vesialtaisiin, jossa ne pysyvät muodonmuutokseen asti – jos säilyvät hengissä. Lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, ja vesialtaiden resurssit rajallisia. Yksilöt joutuvat käymään kovan kamppailun selviytyäkseen aikuiseksi sammakoksi. Joissain tapauksissa nälkäpelistä selviää kuitenkin useampi kuin yksi, eli joskus kannibaalit antavat toistensa elää. Miksi näin on ja millä perusteella päätöksiä syntyy? Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimusryhmä selvitti vastausta tähän kysymykseen.
Sukulaisuuden, kokoeron, tai näiden tekijöiden yhdistelmän arveltiin vaikuttavan siihen, kuinka voimakasta aggressio nuijapäiden kesken on. Aiemmissa tutkimuksissa on ennakkotapauksia, jossa sisarukset suvaitsevat toisiaan paremmin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nuijapäillä on jokin tapa erottaa sukulaiset ei-sukulaisista. Lisäksi sukulaisuudella pitäisi olla merkitystä nuijapääyksilöille.
Vaihtoehtoisesti aggression aste voisi perustua fyysiseen arviointiin, jossa kokoero kertoo nuijapäälle toisen kilpailukyvystä. Teoriassa kokoerojen ollessa suuria aggressio vähenee, koska pienemmät joutuvat helpommin isompien syömiksi.
Sukulaisuus suojelee ateriaksi joutumiselta
Tutkijoiden yllätykseksi selvisi, että kannibaalisammakot todellakin välittivät taistelukumppaneistaan, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. He havaitsivat, että suurikokoiset nuijapäät olivat puolta vähemmän aggressiivisia pienempikokoisia sisaruksiaan kohtaan verrattuna ei-sisaruksiin. Toisin sanoen kannibaalit pystyivät tunnistamaan sisaruksen ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti.
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millä perusteilla viidakon vanhemmat tekevät oudoilta tuntuvia päätöksiä sijoittaessaan jälkikasvuaan vesialtaisiin, joissa jo on kannibaaleja. ”Tropiikissa on epäilemättä kysyntää laadukkaille päivähoitopaikoille, jossa lapset eivät joudu ateriaksi. Siksi myrkkysammakkovanhemmat saattavat mieluummin sijoittaa lapsensa samaan altaaseen isompien sisarusten luo ja toivoa, että sukulaisuussuhde riittää siihen, ettei pienemmästä tule helppoa suupalaa”, tutkijat pohtivat.
Artikkeli ”Size-dependent aggression towards kin in a cannibalistic species” julkaistiin Behavioral Ecology -lehdessä 25.3.2022. https://doi.org/10.1093/beheco/arac020
Tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux, tohtori Lutz Fromhage ja tohtori Janne Valkonen bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta sekä projektinvetäjänä tohtori Bibiana Rojas Konrad Lorenzin etologian instituutista Itävallasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja (englanniksi):
Chloe Fouilloux, väitöskirjatutkija, bio- ja ympäristötieteiden laitos, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Bibiana Rojas, tutkimusassistentti, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +43 1250777501, bibiana.rojas@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolassa järjestettävä CircLean-tapaaminen on yksi EU Green Week 2022 -kumppanuustapahtumista25.5.2022 10:25:14 EEST | Tiedote
Ilmoittaudu nyt hybridinä järjestettävään tapahtumaan, jossa keskustellaan teollisten symbioosien edistämisestä.
Jyväskylän yliopistoon Tuuli Lähdesmäelle EU:n WIDERA-rahoitusta kulttuuriperintöön keskittyvään hankkeeseen24.5.2022 11:05:52 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on myöntänyt 1,5 miljoonan euron rahoituksen Horisontti Eurooppa -ohjelman WIDERA-hausta kolmevuotiselle ELABCHROM-hankkeelle, jonka partnerina toimii Jyväskylän yliopisto.
Väitös: Tekoäly voi auttaa parantamaan oppimiskokemusta ja opiskelutuloksia (Heilala)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Opettajat voivat hyödyntää oppimisanalytiikan tarjoamaa tietoa ja selittävän tekoälyn menetelmiä pedagogisen päätöksenteon tukena. Ville Heilalan tuore väitöstutkimus osoittaa, että analytiikkaa hyödyntämällä voidaan edistää sekä opiskelutuloksia että oppimiskokemusta.
Suomen Ekonomeilta lahjoitus kauppatieteelliselle alalle – Jyväskylän yliopistolle 110 000 euroa23.5.2022 15:15:00 EEST | Tiedote
Suomen Ekonomit lahjoittaa yhteensä miljoona euroa kauppatieteelliseen koulutukseen. Lahjoituksen kohteena ovat yliopistot, joissa annetaan kauppatieteellistä koulutusta ja tehdään alan tutkimusta.
Asiantuntijoita Ukrainan sotaan ja Nato-keskusteluun liittyviin kysymyksiin23.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnissa on tutkijoita, joilla on asiantuntijuutta Ukrainan sotaan ja Nato-keskusteluun liittyviin teemoihin. Alla koottuna asiantuntijoita, joiden aiheet liittyvät sotatilanteeseen, kybervaikuttamiseen, Venäjän ja Pohjoismaiden poliittiseen historiaan sekä poliittiseen retoriikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme