Veri on vettä sakeampaa myös kannibaalisammakoilla
Erityisesti tropiikin eläinkunnassa on lajeja, joiden elämä alkaa tosielämän nälkäpelillä – vain vahvimmat voittavat, muut joutuvat omiensa syömiksi.
Värjärinuolimyrkkysammakkoisä (Dendrobates tinctorius) kuljettaa nuijapäitään pieniin vesialtaisiin, jossa ne pysyvät muodonmuutokseen asti – jos säilyvät hengissä. Lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, ja vesialtaiden resurssit rajallisia. Yksilöt joutuvat käymään kovan kamppailun selviytyäkseen aikuiseksi sammakoksi. Joissain tapauksissa nälkäpelistä selviää kuitenkin useampi kuin yksi, eli joskus kannibaalit antavat toistensa elää. Miksi näin on ja millä perusteella päätöksiä syntyy? Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimusryhmä selvitti vastausta tähän kysymykseen.
Sukulaisuuden, kokoeron, tai näiden tekijöiden yhdistelmän arveltiin vaikuttavan siihen, kuinka voimakasta aggressio nuijapäiden kesken on. Aiemmissa tutkimuksissa on ennakkotapauksia, jossa sisarukset suvaitsevat toisiaan paremmin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nuijapäillä on jokin tapa erottaa sukulaiset ei-sukulaisista. Lisäksi sukulaisuudella pitäisi olla merkitystä nuijapääyksilöille.
Vaihtoehtoisesti aggression aste voisi perustua fyysiseen arviointiin, jossa kokoero kertoo nuijapäälle toisen kilpailukyvystä. Teoriassa kokoerojen ollessa suuria aggressio vähenee, koska pienemmät joutuvat helpommin isompien syömiksi.
Sukulaisuus suojelee ateriaksi joutumiselta
Tutkijoiden yllätykseksi selvisi, että kannibaalisammakot todellakin välittivät taistelukumppaneistaan, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. He havaitsivat, että suurikokoiset nuijapäät olivat puolta vähemmän aggressiivisia pienempikokoisia sisaruksiaan kohtaan verrattuna ei-sisaruksiin. Toisin sanoen kannibaalit pystyivät tunnistamaan sisaruksen ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti.
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millä perusteilla viidakon vanhemmat tekevät oudoilta tuntuvia päätöksiä sijoittaessaan jälkikasvuaan vesialtaisiin, joissa jo on kannibaaleja. ”Tropiikissa on epäilemättä kysyntää laadukkaille päivähoitopaikoille, jossa lapset eivät joudu ateriaksi. Siksi myrkkysammakkovanhemmat saattavat mieluummin sijoittaa lapsensa samaan altaaseen isompien sisarusten luo ja toivoa, että sukulaisuussuhde riittää siihen, ettei pienemmästä tule helppoa suupalaa”, tutkijat pohtivat.
Artikkeli ”Size-dependent aggression towards kin in a cannibalistic species” julkaistiin Behavioral Ecology -lehdessä 25.3.2022. https://doi.org/10.1093/beheco/arac020
Tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux, tohtori Lutz Fromhage ja tohtori Janne Valkonen bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta sekä projektinvetäjänä tohtori Bibiana Rojas Konrad Lorenzin etologian instituutista Itävallasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja (englanniksi):
Chloe Fouilloux, väitöskirjatutkija, bio- ja ympäristötieteiden laitos, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Bibiana Rojas, tutkimusassistentti, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +43 1250777501, bibiana.rojas@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme