Jyväskylän yliopisto

Veri on vettä sakeampaa myös kannibaalisammakoilla

Jaa

Kaikkialla eläinkunnassa esiintyy kannibalismia. Tropiikissa elävä värjärinuolimyrkkysammakko on yksi esimerkki lajista, joka aikuiseksi kasvaakseen joutuu ensin varhaislapsuudessaan selviämään voittajana tosielämän ”nälkäpelistä”. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kokoeron ohella sukulaisuussuhde vaikuttaa siihen, joutuuko nuijapää todennäköisemmin syödyksi vai ei.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäitä. (Kuva: Bibiana Rojas.)
Nuolimyrkkysammakon nuijapäitä. (Kuva: Bibiana Rojas.)

Erityisesti tropiikin eläinkunnassa on lajeja, joiden elämä alkaa tosielämän nälkäpelillä – vain vahvimmat voittavat, muut joutuvat omiensa syömiksi.

Värjärinuolimyrkkysammakkoisä (Dendrobates tinctorius) kuljettaa nuijapäitään pieniin vesialtaisiin, jossa ne pysyvät muodonmuutokseen asti – jos säilyvät hengissä. Lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, ja vesialtaiden resurssit rajallisia. Yksilöt joutuvat käymään kovan kamppailun selviytyäkseen aikuiseksi sammakoksi. Joissain tapauksissa nälkäpelistä selviää kuitenkin useampi kuin yksi, eli joskus kannibaalit antavat toistensa elää. Miksi näin on ja millä perusteella päätöksiä syntyy? Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimusryhmä selvitti vastausta tähän kysymykseen.

Sukulaisuuden, kokoeron, tai näiden tekijöiden yhdistelmän arveltiin vaikuttavan siihen, kuinka voimakasta aggressio nuijapäiden kesken on. Aiemmissa tutkimuksissa on ennakkotapauksia, jossa sisarukset suvaitsevat toisiaan paremmin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nuijapäillä on jokin tapa erottaa sukulaiset ei-sukulaisista. Lisäksi sukulaisuudella pitäisi olla merkitystä nuijapääyksilöille.

Vaihtoehtoisesti aggression aste voisi perustua fyysiseen arviointiin, jossa kokoero kertoo nuijapäälle toisen kilpailukyvystä. Teoriassa kokoerojen ollessa suuria aggressio vähenee, koska pienemmät joutuvat helpommin isompien syömiksi.

Sukulaisuus suojelee ateriaksi joutumiselta

Tutkijoiden yllätykseksi selvisi, että kannibaalisammakot todellakin välittivät taistelukumppaneistaan, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. He havaitsivat, että suurikokoiset nuijapäät olivat puolta vähemmän aggressiivisia pienempikokoisia sisaruksiaan kohtaan verrattuna ei-sisaruksiin. Toisin sanoen kannibaalit pystyivät tunnistamaan sisaruksen ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti.

Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millä perusteilla viidakon vanhemmat tekevät oudoilta tuntuvia päätöksiä sijoittaessaan jälkikasvuaan vesialtaisiin, joissa jo on kannibaaleja. ”Tropiikissa on epäilemättä kysyntää laadukkaille päivähoitopaikoille, jossa lapset eivät joudu ateriaksi. Siksi myrkkysammakkovanhemmat saattavat mieluummin sijoittaa lapsensa samaan altaaseen isompien sisarusten luo ja toivoa, että sukulaisuussuhde riittää siihen, ettei pienemmästä tule helppoa suupalaa”, tutkijat pohtivat.

Artikkeli ”Size-dependent aggression towards kin in a cannibalistic species” julkaistiin Behavioral Ecology -lehdessä 25.3.2022. https://doi.org/10.1093/beheco/arac020

Tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux, tohtori Lutz Fromhage ja tohtori Janne Valkonen bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta sekä projektinvetäjänä tohtori Bibiana Rojas Konrad Lorenzin etologian instituutista Itävallasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja (englanniksi):
Chloe Fouilloux, väitöskirjatutkija, bio- ja ympäristötieteiden laitos, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Bibiana Rojas, tutkimusassistentti, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +43 1250777501, bibiana.rojas@jyu.fi

Kuvat

Nuolimyrkkysammakon nuijapäitä. (Kuva: Bibiana Rojas.)
Nuolimyrkkysammakon nuijapäitä. (Kuva: Bibiana Rojas.)
Lataa
Täysikasvuinen värjärinuolimyrkkysammakko. (Kuva: Nina Huisman / Jyväskylän yliopisto.)
Täysikasvuinen värjärinuolimyrkkysammakko. (Kuva: Nina Huisman / Jyväskylän yliopisto.)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme