Verisuonikasvutekijät voivat avata uusia mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja tärkein ei-tarttuva sairaus. Läntisessä maailmassa ne ovat myös johtava sairausryhmä, kun mitataan alentunutta toimintakykyä ja menetettyjä elinvuosia (DALY). Iskeemiset sydänsairaudet aiheuttavat joka kolmannen yli 35 vuotta täyttäneiden kuolemista.
LL Markus Räsänen tutki väitöstyössään, millä tavoin VEGF-B-verisuonikasvutekijää ja siihen liitettyä Bmx-tyrosiinikinaasia voitaisiin hyödyntää sydän-ja verisuonisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. VEGF-B kuuluu kasvutekijäperheeseen, jonka jäsenet ovat elintärkeitä säätelijöitä veri- ja imusuonten kehityksessä ja uudismuodostuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että VEGF-B lisää sydämen verisuonipuuston kasvua.
Syöpähoitojen sydäntoksisuudesta on muodostunut merkittävä kliininen ongelma, kun syöpähoidot ovat tehostuneet ja niiden tulokset parantuneet. Väitöstutkimuksessaan Räsänen osoitti, että VEGF-B-kasvutekijää voitaisiin hyödyntää syöpähoitojen sydäntoksisuuden hoidossa ja estämisessä.
Väitöstyön osatutkimus osoitti myös, että Bmx-tyrosiinikinaasin toimintaa estämällä voidaan ehkäistä sydämen liikakasvua ja siten myös sydämen vajaatoiminnan kehittymistä.
Räsänen havaitsi lisäksi, että sepelvaltimopuuston tihentäminen VEGF-B:n avulla voi edistää sydäninfarktista toipumista ja että VEGF-B:n avulla voi olla mahdollista kasvattaa myös aikuisessa sydämessä uusia sepelvaltimoita suoraan kammioiden sisäpinnoilta.
– Tällainen sepelvaltimoiden uusi ’ohitustie’ avaa uuden näkökulman ja uudenlaisia mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon ja verenvirtauksen palauttamiseen, Räsänen toteaa.
LL Markus Räsänen väittelee 13.9.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vascular Endothelial Growth Factor-B and the Bmx tyrosine kinase in cardiac hypertrophy and revascularization". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali 2, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on Associate Professor Kristy Red-Horse, Stanford University, ja kustoksena on professori Juha Sinisalo. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304803
Väittelijän yhteystiedot:
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme