Verisuonikasvutekijät voivat avata uusia mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon
11.9.2019 09:20:55 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja tärkein ei-tarttuva sairaus. Läntisessä maailmassa ne ovat myös johtava sairausryhmä, kun mitataan alentunutta toimintakykyä ja menetettyjä elinvuosia (DALY). Iskeemiset sydänsairaudet aiheuttavat joka kolmannen yli 35 vuotta täyttäneiden kuolemista.
LL Markus Räsänen tutki väitöstyössään, millä tavoin VEGF-B-verisuonikasvutekijää ja siihen liitettyä Bmx-tyrosiinikinaasia voitaisiin hyödyntää sydän-ja verisuonisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. VEGF-B kuuluu kasvutekijäperheeseen, jonka jäsenet ovat elintärkeitä säätelijöitä veri- ja imusuonten kehityksessä ja uudismuodostuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että VEGF-B lisää sydämen verisuonipuuston kasvua.
Syöpähoitojen sydäntoksisuudesta on muodostunut merkittävä kliininen ongelma, kun syöpähoidot ovat tehostuneet ja niiden tulokset parantuneet. Väitöstutkimuksessaan Räsänen osoitti, että VEGF-B-kasvutekijää voitaisiin hyödyntää syöpähoitojen sydäntoksisuuden hoidossa ja estämisessä.
Väitöstyön osatutkimus osoitti myös, että Bmx-tyrosiinikinaasin toimintaa estämällä voidaan ehkäistä sydämen liikakasvua ja siten myös sydämen vajaatoiminnan kehittymistä.
Räsänen havaitsi lisäksi, että sepelvaltimopuuston tihentäminen VEGF-B:n avulla voi edistää sydäninfarktista toipumista ja että VEGF-B:n avulla voi olla mahdollista kasvattaa myös aikuisessa sydämessä uusia sepelvaltimoita suoraan kammioiden sisäpinnoilta.
– Tällainen sepelvaltimoiden uusi ’ohitustie’ avaa uuden näkökulman ja uudenlaisia mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon ja verenvirtauksen palauttamiseen, Räsänen toteaa.
LL Markus Räsänen väittelee 13.9.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vascular Endothelial Growth Factor-B and the Bmx tyrosine kinase in cardiac hypertrophy and revascularization". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali 2, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on Associate Professor Kristy Red-Horse, Stanford University, ja kustoksena on professori Juha Sinisalo. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304803
Väittelijän yhteystiedot:
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme