HUS

Veritulpan oireet kannattaa tunnistaa ajoissa

Jaa

Kansainvälistä veritulppapäivää, World Thrombosis Day, vietetään 13.10. Euroopassa menetetään 500.000 henkeä vuosittain laskimoveritulppien vuoksi.

Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Suomessa noin 5500-11.000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain. Veritulpat vaikeuttavat perussairauksien kulkua ja hoitoa, esimerkiksi koronainfektion.

Laskimoveritulppia voi syntyä mm. aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin. Ensioireena voi olla äkkikuolema.

Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena. Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta. Suolisto ja maksa oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina. Aivoverisuonten veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.

Veritulppien syntymistä voi ehkäistä

Laskimotukoksen saavista potilaista 70 % on ylipainoisia. Veritulppia ilmenee isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.

”Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita”, kertoo hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila.

Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota, lopettamalla tupakoinnin sekä noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.

Lassila muistuttaa lisäksi, että aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon.

Veritulpat kannattaa hoitaa ajoissa

Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee edellä kuvattuja oireita. Voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Veritulpat todetaan yleensä raajan, vatsan alueen tai sydämen ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiakuvauksessa sekä verinäytteistä.

”Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostusta. Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa. Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä”, sanoo Lassila.

Den svenska versionen av pressmeddelandet publiceras den 12 Oktober.

Yhteyshenkilöt

Riitta Lassila, osastonylilääkäri, professori
Hyytymishäiriöyksikkö, HUS Diagnostiikkakeskus
p. 040 517 5547, riitta.lassila@hus.fi

Potilas haastateltavissa, yhteystiedot Riitta Lassilan kautta.

Kuvat

Lataa
Kun suoneen syntyy veritulppa, verenkierto estyy. Jos kysymyksessä on valtimo, seuraa elinvaurio tai kuolio. Jos taas kysymyksessä on laskimo, veren paluu hapetettavaksi häiriintyy, jolloin syntyy paikallista turvotusta ja kudostuhoa. Kuva: Heikki Valkonen
Kun suoneen syntyy veritulppa, verenkierto estyy. Jos kysymyksessä on valtimo, seuraa elinvaurio tai kuolio. Jos taas kysymyksessä on laskimo, veren paluu hapetettavaksi häiriintyy, jolloin syntyy paikallista turvotusta ja kudostuhoa. Kuva: Heikki Valkonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme