Veritulpan oireet kannattaa tunnistaa ajoissa

Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Suomessa noin 5500-11.000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain. Veritulpat vaikeuttavat perussairauksien kulkua ja hoitoa, esimerkiksi koronainfektion.

Laskimoveritulppia voi syntyä mm. aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin. Ensioireena voi olla äkkikuolema.

Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena. Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta. Suolisto ja maksa oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina. Aivoverisuonten veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.

Veritulppien syntymistä voi ehkäistä

Laskimotukoksen saavista potilaista 70 % on ylipainoisia. Veritulppia ilmenee isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.

”Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita”, kertoo hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila.

Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota, lopettamalla tupakoinnin sekä noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.

Lassila muistuttaa lisäksi, että aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon.

Veritulpat kannattaa hoitaa ajoissa

Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee edellä kuvattuja oireita. Voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Veritulpat todetaan yleensä raajan, vatsan alueen tai sydämen ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiakuvauksessa sekä verinäytteistä.

”Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostusta. Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa. Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä”, sanoo Lassila.

Den svenska versionen av pressmeddelandet publiceras den 12 Oktober.