Verkossa viihdettä ja yhteisöjä, mutta käyttö voi olla kehitysvammaiselle hankalaa – Maija Katajamäen opinnäytetyö avaa vähän tutkittua aihetta

– Vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan yhteiskunnan esteet vammauttavat ihmisen, eivät hänen ominaisuutensa, sanoo kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten internetin ja sähköisten palveluiden käyttöä opinnäytetyössään tutkinut Maija Katajamäki.

Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan tuoreessa selvityksessä havaittiin, että kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset hakevat verkkopalveluista etenkin viihdettä ja yhteisöllisyyttä. Maija Katajamäen tutkimusaineistona olivat 18 vuotta täyttäneet kehitysvammaiset vaasalaiset, jotka osallistuivat tutkimukseen verkkokyselyllä.

– Kehitysvammaisten ihmisten digitottumuksia on tutkittu varsin vähän. Lisäksi usein niputetaan samaan tutkimukseen kaikki vammaiset, eli liikuntavammaiset, aistivammaiset ja kehitysvammaiset.

Katajamäen mukaan niputtaminen ei anna riittävän selkeää kuvaa erityisryhmien tarpeista. Ja kuten kaikki ihmiset, myös erityisryhmiin kuuluvat ovat yksilöitä taitoineen ja puutteineen.

– Myös kehitysvammaisissa ihmisissä on heitä jotka hallitsevat sähköisten laitteiden ja palveluiden käytön hyvin, mutta myös heitä, jotka eivät osaa niitä käyttää, vaikka haluaisivat. Tässä digitalisoituvassa maailmassa todella monella on haasteita pysyä kehityksessä mukana.

Oma ääni kuuluviin

Maija Katajamäellä on entuudestaan kokemusta kehitysvammatyöstä. Hän valmistui lähihoitajaksi vuonna 2015 ja aloitti opinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2017. Ennen opintoja ja niiden aikana hän on ehtinyt työskennellä päiväkodissa kehitysvammaisen lapsen henkilökohtaisena avustajana, kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikössä, kehitysvammaisten iltapäivähoidossa ja kehitysvammaisten lasten pitkäaikaiskuntoutusyksikössä.

– Selvitys avasi minulle toisenlaista näkymää kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten maailmaan hoitotyön ulkopuolelta, mutta ennen kaikkea toi esiin heidän oman äänensä.

Katajamäen selvityksen mukaan kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset käyttävät internetiä enimmäkseen viihdetarkoituksessa. Tietokoneella, puhelimella ja tabletilla kuunnellaan musiikkia, katsotaan videoita, sarjoja ja elokuvia sekä pelataan erilaisia pelejä. Tärkeää on myös pitää yhteyttä ystäviin ja muihin läheisiin ja seurata uutisia.

– Suosituimpia palveluita olivat YouTube ja WhatsApp. Myös Kehitysvammaisten Tukiliiton valtakunnallisessa kyselyssä YouTube on noussut suosituimmaksi verkkopalveluksi.

Näitä tuttuja palveluita kehitysvammaiset ihmiset käyttävät kyselyn mukaan paljon ja melko sujuvasti. Tekniset ongelmat näyttivät usein liittyvän sellaisiin palveluihin, joita vastaajat eivät mielellään käytä.

– Osa toivoi, että oppisi käyttämään sujuvasti tietokonetta, mutta ei osannut sanoa, missä kaipaisi apua. Esiin tulleita vaikeiksi koettuja asioita olivat muun muassa käyttäjätunnusten ja salasanojen luominen ja muistaminen sekä tiedonhalu.

Yhteys ulkomaailmaan

Verkkopalveluiden käyttö kuuluu olennaisesti yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Monet julkiset palvelut sekä esimerkiksi pankkipalvelut ovat saatavilla ainoastaan verkossa. Myös vapaa-ajan vietto ja sosiaaliset kontaktit ovat siirtyneet osittain verkkoon.

– Korona-aika nosti erityisesti esille tarvetta päästä digitaalisesti osaksi yhteisöä. Tänä vuonna on etsitty vaihtoehtoisia keinoja pitää yhteyttä muihin ihmisiin ja etsiä uusiakin ystäviä, Maija Katajamäki sanoo.

Tämän pitäisi olla mahdollista myös kehitysvammaisille ihmisille. Viime vuosina saavutettavuutta ja tuen tarvetta sekä uusia tukimalleja on selvitetty useissa hankkeissa. Näistä esimerkiksi aspa-säätiöllä oli Digi haltuun! -hanke, ja valtiovarainministeriöllä digituken pilotointihanke, jota toteutettiin Pohjanmaan lisäksi neljässä muussa maakunnassa.

EU-tasolla on jo vuonna 2016 tullut voimaan saavutettavuusdirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin tekemään verkkopalveluistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavia. Suomessa direktiivi vaikuttaa lakina digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Julkisten toimijoiden ja palveluntarjoajien lisäksi saavutettavuus paranisi nykyistä paremmalla palveluiden, laitteiden ja järjestelmien suunnittelulla, josta olisi hyötyä kaikille käyttäjille.

– Toivoisin, että kun palveluita suunnitellaan, myös kehitysvammaisia käyttäjiä otettaisiin mukaan suunnitteluun ja palveluiden arviointiin, Maija Katajamäki tiivistää.

Maija Katajamäki : Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten internetin ja sähköisten palveluiden käyttö. Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opinnäytetyö 2020.