Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot
Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.
”Tuloverojen kertymän taustalla on monia syitä, mutta selvää on kuitenkin, että kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne”, toteaa yliaktuaari Matias Hämäläinen.
”Yhteisöjen tuloverojen kertymästä merkittävä osa koskee aiempia verovuosia. Tämä näkyy lisäennakoiden ja jäännösverojen suurena määränä.”
Omaisuusveroista perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia.
”Varainsiirtoveron kertymän aleneminen on suora seuraus erityisesti loppuvuodesta hidastuneesta asuntokaupasta. Ennakkotietojen mukaan kauppa on myös alkuvuodesta käynyt hitaasti”, sanoo Hämäläinen.
Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin.
”Arvonlisäveron kertymän kasvu kuulostaa suurelta, mutta tässä täytyy huomioida viime vuoden korkea inflaatio. Todennäköisesti kulutuksen volyymi ei ole kasvanut, vaan nousseet hinnat selittävät arvonlisäverokertymän kasvua”, Hämäläinen sanoo.
Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman.
”Autoveron kertymässä on merkittävä 7,4 prosentin lasku. Tässä näkyy ensirekisteröintien väheneminen sekä kasvanut sähköautojen osuus. Kokonaan sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroprosentti on nolla.”
Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän
Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi sen sijaan vain 2,9 prosenttia 26,6 miljardiin euroon.
Paikallishallinto eli kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Valtion keräämiin veroihin puolestaan kuuluu käytännössä kaikki muut verot paitsi kiinteistövero.
”Valtion verotulojen suurempaa kasvua kuntien verotuloihin verrattuna selittää muun muassa tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kasvu. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on lakisääteisesti pienennetty ja valtion osuutta vastaavasti suurennettu”, sanoo Hämäläinen.
Julkaistut tiedot ovat vielä ennakollisia ja tarkentuvat syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias HämäläinenYliaktuaari
Puh:029 551 3737matias.hamalainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat16.12.2025 08:02:27 EET | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme