Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot
Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.
”Tuloverojen kertymän taustalla on monia syitä, mutta selvää on kuitenkin, että kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne”, toteaa yliaktuaari Matias Hämäläinen.
”Yhteisöjen tuloverojen kertymästä merkittävä osa koskee aiempia verovuosia. Tämä näkyy lisäennakoiden ja jäännösverojen suurena määränä.”
Omaisuusveroista perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia.
”Varainsiirtoveron kertymän aleneminen on suora seuraus erityisesti loppuvuodesta hidastuneesta asuntokaupasta. Ennakkotietojen mukaan kauppa on myös alkuvuodesta käynyt hitaasti”, sanoo Hämäläinen.
Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin.
”Arvonlisäveron kertymän kasvu kuulostaa suurelta, mutta tässä täytyy huomioida viime vuoden korkea inflaatio. Todennäköisesti kulutuksen volyymi ei ole kasvanut, vaan nousseet hinnat selittävät arvonlisäverokertymän kasvua”, Hämäläinen sanoo.
Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman.
”Autoveron kertymässä on merkittävä 7,4 prosentin lasku. Tässä näkyy ensirekisteröintien väheneminen sekä kasvanut sähköautojen osuus. Kokonaan sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroprosentti on nolla.”
Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän
Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi sen sijaan vain 2,9 prosenttia 26,6 miljardiin euroon.
Paikallishallinto eli kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Valtion keräämiin veroihin puolestaan kuuluu käytännössä kaikki muut verot paitsi kiinteistövero.
”Valtion verotulojen suurempaa kasvua kuntien verotuloihin verrattuna selittää muun muassa tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kasvu. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on lakisääteisesti pienennetty ja valtion osuutta vastaavasti suurennettu”, sanoo Hämäläinen.
Julkaistut tiedot ovat vielä ennakollisia ja tarkentuvat syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias HämäläinenYliaktuaari
Puh:029 551 3737matias.hamalainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin22.3.2023 08:02:20 EET | Tiedote
Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.
Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön8.3.2023 08:02:22 EET | Tiedote
Näyttöpäätteiden äärellä vietetty aika kasvoi koronakriisin aikaan ennätystasolle. Suomalaiset viettivät vuosien 2020–2021 aikana erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin keskimäärin 4 tuntia 26 minuuttia. Pisin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Vähiten ruutujen äärellä viihtyivät 10–14-vuotiaat, keskimäärin 3 tuntia 50 minuuttia päivässä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen.
Ulkomaanmatkailu vahvassa kasvussa loppuvuonna – matkojen määrä enää viidenneksen pienempi kuin ennen koronaa1.3.2023 08:07:05 EET | Tiedote
Ulkomaan vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi merkittävästi loppuvuoden aikana. Matkoja tehtiin syys-joulukuussa risteilyt ja päivämatkat mukaan lukien noin kaksi miljoonaa. Matkoja tilastoitiin lähes kaksi kolmasosaa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vielä viidenneksen vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.
Kutsu: Tiedotustilaisuus Suomen talouden kehityksestä 202223.2.2023 13:36:18 EET | Tiedote
Vuosi 2022 oli kolmas poikkeusvuosi peräkkäin. Miten Suomen taloudessa meni? Tilastokeskus järjestää tiedotustilaisuuden, jossa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 talouskehitystä kansantalouden tilinpidon mukaisen tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta.
Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuodentakaiseen verrattuna – uusi ikäryhmä työllisyysasteen tarkasteluun21.2.2023 08:05:12 EET | Tiedote
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli tammikuussa 76,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,5 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 0,4 prosenttiyksikköä 77,2 prosenttiin ja naisten työllisyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 75,9 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme