Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot
Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.
”Tuloverojen kertymän taustalla on monia syitä, mutta selvää on kuitenkin, että kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne”, toteaa yliaktuaari Matias Hämäläinen.
”Yhteisöjen tuloverojen kertymästä merkittävä osa koskee aiempia verovuosia. Tämä näkyy lisäennakoiden ja jäännösverojen suurena määränä.”
Omaisuusveroista perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia.
”Varainsiirtoveron kertymän aleneminen on suora seuraus erityisesti loppuvuodesta hidastuneesta asuntokaupasta. Ennakkotietojen mukaan kauppa on myös alkuvuodesta käynyt hitaasti”, sanoo Hämäläinen.
Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin.
”Arvonlisäveron kertymän kasvu kuulostaa suurelta, mutta tässä täytyy huomioida viime vuoden korkea inflaatio. Todennäköisesti kulutuksen volyymi ei ole kasvanut, vaan nousseet hinnat selittävät arvonlisäverokertymän kasvua”, Hämäläinen sanoo.
Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman.
”Autoveron kertymässä on merkittävä 7,4 prosentin lasku. Tässä näkyy ensirekisteröintien väheneminen sekä kasvanut sähköautojen osuus. Kokonaan sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroprosentti on nolla.”
Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän
Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi sen sijaan vain 2,9 prosenttia 26,6 miljardiin euroon.
Paikallishallinto eli kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Valtion keräämiin veroihin puolestaan kuuluu käytännössä kaikki muut verot paitsi kiinteistövero.
”Valtion verotulojen suurempaa kasvua kuntien verotuloihin verrattuna selittää muun muassa tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kasvu. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on lakisääteisesti pienennetty ja valtion osuutta vastaavasti suurennettu”, sanoo Hämäläinen.
Julkaistut tiedot ovat vielä ennakollisia ja tarkentuvat syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias HämäläinenYliaktuaari
Puh:029 551 3737matias.hamalainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran22.10.2025 08:04:30 EEST | Tiedote
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme