Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot
Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.
”Tuloverojen kertymän taustalla on monia syitä, mutta selvää on kuitenkin, että kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne”, toteaa yliaktuaari Matias Hämäläinen.
”Yhteisöjen tuloverojen kertymästä merkittävä osa koskee aiempia verovuosia. Tämä näkyy lisäennakoiden ja jäännösverojen suurena määränä.”
Omaisuusveroista perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia.
”Varainsiirtoveron kertymän aleneminen on suora seuraus erityisesti loppuvuodesta hidastuneesta asuntokaupasta. Ennakkotietojen mukaan kauppa on myös alkuvuodesta käynyt hitaasti”, sanoo Hämäläinen.
Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin.
”Arvonlisäveron kertymän kasvu kuulostaa suurelta, mutta tässä täytyy huomioida viime vuoden korkea inflaatio. Todennäköisesti kulutuksen volyymi ei ole kasvanut, vaan nousseet hinnat selittävät arvonlisäverokertymän kasvua”, Hämäläinen sanoo.
Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman.
”Autoveron kertymässä on merkittävä 7,4 prosentin lasku. Tässä näkyy ensirekisteröintien väheneminen sekä kasvanut sähköautojen osuus. Kokonaan sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroprosentti on nolla.”
Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän
Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi sen sijaan vain 2,9 prosenttia 26,6 miljardiin euroon.
Paikallishallinto eli kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Valtion keräämiin veroihin puolestaan kuuluu käytännössä kaikki muut verot paitsi kiinteistövero.
”Valtion verotulojen suurempaa kasvua kuntien verotuloihin verrattuna selittää muun muassa tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kasvu. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on lakisääteisesti pienennetty ja valtion osuutta vastaavasti suurennettu”, sanoo Hämäläinen.
Julkaistut tiedot ovat vielä ennakollisia ja tarkentuvat syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias HämäläinenYliaktuaari
Puh:029 551 3737matias.hamalainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työmarkkinoiden alakulo hillitsee työpaikkojen vaihtamisia – nuoret edelleen aktiivisimpia vaihtajia16.9.2025 09:53:25 EEST | Tiedote
Suomessa vaihdettiin viime vuonna työpaikkaa hieman edeltäviä vuosia harvemmin. 15–74-vuotiaista työllisistä keskimäärin noin 1,6 prosenttia kuukaudessa siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, kun vuonna 2023 osuus oli 1,8 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus kasvoi yhä, vaikka maahanmuuttajien tietoja puuttuu12.9.2025 08:04:42 EEST | Tiedote
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuus kasvoi myös vuonna 2024. Kasvanut maahanmuutto kuitenkin haastaa koulutusrakenteen tilastointia, sillä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei usein saada tietoa.
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Työllisyystilanne jatkoi heikkenemistään heinäkuussa26.8.2025 09:03:26 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä puolestaan 40 000 enemmän. Nuorten tilanne pysyi erityisen synkkänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme