Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot

Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.

”Tuloverojen kertymän taustalla on monia syitä, mutta selvää on kuitenkin, että kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne”, toteaa yliaktuaari Matias Hämäläinen.

”Yhteisöjen tuloverojen kertymästä merkittävä osa koskee aiempia verovuosia. Tämä näkyy lisäennakoiden ja jäännösverojen suurena määränä.”

Omaisuusveroista perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia.

”Varainsiirtoveron kertymän aleneminen on suora seuraus erityisesti loppuvuodesta hidastuneesta asuntokaupasta. Ennakkotietojen mukaan kauppa on myös alkuvuodesta käynyt hitaasti”, sanoo Hämäläinen.

Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin.

”Arvonlisäveron kertymän kasvu kuulostaa suurelta, mutta tässä täytyy huomioida viime vuoden korkea inflaatio. Todennäköisesti kulutuksen volyymi ei ole kasvanut, vaan nousseet hinnat selittävät arvonlisäverokertymän kasvua”, Hämäläinen sanoo.

Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman.

”Autoveron kertymässä on merkittävä 7,4 prosentin lasku. Tässä näkyy ensirekisteröintien väheneminen sekä kasvanut sähköautojen osuus. Kokonaan sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveroprosentti on nolla.”

Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän

Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi sen sijaan vain 2,9 prosenttia 26,6 miljardiin euroon.

Paikallishallinto eli kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Valtion keräämiin veroihin puolestaan kuuluu käytännössä kaikki muut verot paitsi kiinteistövero.

”Valtion verotulojen suurempaa kasvua kuntien verotuloihin verrattuna selittää muun muassa tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kasvu. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on lakisääteisesti pienennetty ja valtion osuutta vastaavasti suurennettu”, sanoo Hämäläinen.

Julkaistut tiedot ovat vielä ennakollisia ja tarkentuvat syyskuussa.