Veronmaksajat: Palkkaverotus uhkaa kiristyä 2021 puolella miljardilla eurolla – budjettiriihestä veroelvytystä ja kotitalousvähennyksen korotus
Palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2021. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,4-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan arvioidut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta jopa puoli miljardia euroa.
Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan nousevan 0,75 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,15 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun oletetaan alenevan 0,04 prosenttiyksikköä.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa hallituksen budjettiriihestä päätöksiä palkkaverotusta nyt uhkaavan kiristymisen estämisestä. Sosiaalivakuutusmaksujen kiristyspaineita on purettava ja toteutettava tarvittavia kevennyksiä tuloveroperusteisiin.
- Budjettiriihessä on syytä taittaa ansiotulojen verotusta vuonna 2021 nyt uhkaava kiristyminen kevennykseksi, Lehtinen sanoo.
Lehtinen korostaa, että koronavirusepidemian aiheuttamasta syvästä taantumasta toivuttaessa haurasta kotimaista kysyntää on syytä erityisesti vaalia.
- Ansiotulojen verotuksen kiristyminen olisi pahinta myrkkyä tässä vaikeassa tilanteessa. Kansalaisten nettoansioiden ostovoimaa on nyt syytä vahvistaa verotusta keventämällä eikä leikata kiristyvillä veroilla.
Hallituksen elvytyslinja on ollut tähän asti hyvin yksipuolinen, kun lisäbudjeteissa on keskitytty pelkkiin menopuolen toimiin. Tasapainoisessa kokonaisuudessa pitäisi elvyttää myös verotusta keventämällä, ei pelkästään julkisia menoja kasvattamalla.
- Veroelvytystä tarvitaan jatkossa menoelvytyksen rinnalle.
Lehtinen ehdottaa lisäksi, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 2250 eurosta 3000 euroon jo kuluvana vuonna. Se olisi koronarajoituksista erityisesti kärsineiden kotitalouspalvelujen nopeavaikutteista täsmäelvytystä.
- Korottamalla vuoden 2020 kotitalousvähennystä kannustettaisiin jo tänä syksynä kotitalouksia mukaan työllistämään ja helpottamaan alan yrittäjien ahdinkoa.
Lehtinen ehdottaa, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pidetään 3000 eurossa myös vuonna 2021. Lisäksi kotitalousvähennykseen tällä vaalikaudella tehty leikkaus tulisi ensi vuonna purkaa palauttamalla vähennys 50 prosenttiin työkorvauksesta.
Palkansaajan verotuksen uhkaavaa kiristystä vuonna 2021 kuvaavat laskelmat osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, p. 050 536 4126
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Lehtinen kehysriihestä: Veronkiristysten osuus on aivan liian suuri – eläkeläisten tuplaraippavero perusteeton16.4.2024 17:12:16 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava. - Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. - Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa. - Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo. -
Järjestöt: Veronkannon uudistus on toteutettava säästövaateista huolimatta26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden
Vero2024: valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa talous- ja veropolitiikkaa28.2.2024 10:50:51 EET | Kutsu
KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Jopa 5 600 euron ero palkansaajapariskunnan maksamissa tuloveroissa22.2.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuod
Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan21.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta. Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen val
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme