Veronmaksajat selvitti ehdokkaiden verokannat: Menosäästöjä ennen veronkiristyksiä
Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin.
Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä.
- Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa.
- Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö ehdokkaista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti menosäästöillä.
Ehdokkaista 69 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä syynä verotuksen keventämiselle kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman edistämistä. Yli puolet eli 59 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä perusteena myös kannustamista työntekoon ja yrittäjyyteen.
Ansiotulojen verotuksessa progressiota ei haluta ainakaan enää kiristää nykyisestä. Vain 22 prosenttia lisäisi entisestään progressiota, 41 prosenttia pitäisi progression ennallaan ja 35 prosenttia vähentäisi sitä. Määräaikaista solidaarisuusveroa jatkaisi kuitenkin myös ensi vaalikaudella enemmistö eli 58 prosenttia vastaajista.
Verotuksen rakenteellinen uudistaminen saa ehdokkailta vahvaa tukea. Peräti 75 prosenttia vastaajista siirtäisi verotuksen painopistettä seuraavalla vaalikaudella työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisi kautta linjan kaikissa tuloluokissa niukka enemmistö, 51 prosenttia.
Kulutusverotuksessa pääosa vastaajista pitäisi arvonlisäverotuksen ennallaan sekä yleisen alv-kannan (24%) että alennettujen alv-kantojen (14% ja 10%) osalta. Enemmistö vastaajista kiristäisi sen sijaan valmisteveroja. Tupakkaveroa korottaisi 68 prosenttia ja alkoholiveroa 54 prosenttia vastaajista. Energia- ja ympäristöverotus jakaa enemmän mielipiteitä, mutta niitäkin olisi valmis korottamaan 32 prosenttia ehdokkaista.
Kotitalousvähennyksen tällä vaalikaudella toteutettu parantaminen saa ehdokkailta vankkaa tukea. Peräti 76 prosenttia ehdokkaista jatkaisi koko seuraavan vaalikauden ajan kokeilua, jossa muiden kuin remonttien osalta vähennysprosenttia nostettiin 40 prosentista 60 prosenttiin ja vähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon.
Asuntolainojen korkovähennyksen osittaista palauttamista kannattaa 61 prosenttia ehdokkaista, mikäli korot ja asumismenot pysyvät edelleen korkealla tasolla.
Ehdokaskyselyn kohderyhmänä olivat kevään 2023 eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista. Aula Research Oy toteutti tutkimuksen Veronmaksajien toimeksiannosta. Otos kerättiin aikavälillä 5.1.-30.1.2023 monikanavaisesti internet-kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi yhteensä 266 ehdokasta.
Graafit ja taulukot ehdokaskyselyn tuloksista ja vastausten jakautumisesta puolueittain ovat saatavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
viestintäjohtaja Antti Oksanen, p. 0458 578 178
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien Kaari: Tarkista esitäytetyltä veroilmoitukselta tulosi – myös digiansioista23.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tarkista vuoden 2023 verotiedot ja lisää puuttuvat tulot, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari muistuttaa, kun veroilmoituksen täydentämisen määräpäivät lähestyvät. Myös monia vähennyksiä pitää huomata itse vaatia. On joukko tuloja, jotka eivät välttämättä näy veroilmoituksella lainkaan tai oikein, vaikka Verohallinto saakin niistä tietoja. Tällaisia ovat muun muassa tulot virtuaalivaluutoista, verkkoalustoilta tai ulkomailta saadut tulot. Tilastokeskuksen mukaan lähes 30 000 suomalaista sai jo vuonna 2022 tuloja tekemistään verkkosisällöistä. Mukana on bloggaajia, tubettajia, podcast-vaikuttajia sekä Instagram-, Tiktok- ja Snapchat-tekijöitä. Jos et itse ilmoita oikeita tulojasi, sinulle määrätään veronkorotus. - On hölmöä ottaa veronkorotus, jos esimerkiksi vuokraat asuntoasi alustan kautta, koska tieto on jo Verohallinnossa, Kaari sanoo. Tietojen tarkistaminen ja korjaaminen on myös sinun etujesi mukaista. Jos olet vaikka myynyt omaisuutta, oikean luovutusvoit
Lehtinen kehysriihestä: Veronkiristysten osuus on aivan liian suuri – eläkeläisten tuplaraippavero perusteeton16.4.2024 17:12:16 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava. - Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. - Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa. - Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo. -
Järjestöt: Veronkannon uudistus on toteutettava säästövaateista huolimatta26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden
Vero2024: valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa talous- ja veropolitiikkaa28.2.2024 10:50:51 EET | Kutsu
KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Jopa 5 600 euron ero palkansaajapariskunnan maksamissa tuloveroissa22.2.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuod
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme