Veronmaksajat selvitti ehdokkaiden verokannat: Menosäästöjä ennen veronkiristyksiä
Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin.
Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä.
- Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa.
- Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö ehdokkaista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti menosäästöillä.
Ehdokkaista 69 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä syynä verotuksen keventämiselle kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman edistämistä. Yli puolet eli 59 prosenttia pitää yhtenä tärkeimpänä perusteena myös kannustamista työntekoon ja yrittäjyyteen.
Ansiotulojen verotuksessa progressiota ei haluta ainakaan enää kiristää nykyisestä. Vain 22 prosenttia lisäisi entisestään progressiota, 41 prosenttia pitäisi progression ennallaan ja 35 prosenttia vähentäisi sitä. Määräaikaista solidaarisuusveroa jatkaisi kuitenkin myös ensi vaalikaudella enemmistö eli 58 prosenttia vastaajista.
Verotuksen rakenteellinen uudistaminen saa ehdokkailta vahvaa tukea. Peräti 75 prosenttia vastaajista siirtäisi verotuksen painopistettä seuraavalla vaalikaudella työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisi kautta linjan kaikissa tuloluokissa niukka enemmistö, 51 prosenttia.
Kulutusverotuksessa pääosa vastaajista pitäisi arvonlisäverotuksen ennallaan sekä yleisen alv-kannan (24%) että alennettujen alv-kantojen (14% ja 10%) osalta. Enemmistö vastaajista kiristäisi sen sijaan valmisteveroja. Tupakkaveroa korottaisi 68 prosenttia ja alkoholiveroa 54 prosenttia vastaajista. Energia- ja ympäristöverotus jakaa enemmän mielipiteitä, mutta niitäkin olisi valmis korottamaan 32 prosenttia ehdokkaista.
Kotitalousvähennyksen tällä vaalikaudella toteutettu parantaminen saa ehdokkailta vankkaa tukea. Peräti 76 prosenttia ehdokkaista jatkaisi koko seuraavan vaalikauden ajan kokeilua, jossa muiden kuin remonttien osalta vähennysprosenttia nostettiin 40 prosentista 60 prosenttiin ja vähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon.
Asuntolainojen korkovähennyksen osittaista palauttamista kannattaa 61 prosenttia ehdokkaista, mikäli korot ja asumismenot pysyvät edelleen korkealla tasolla.
Ehdokaskyselyn kohderyhmänä olivat kevään 2023 eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista. Aula Research Oy toteutti tutkimuksen Veronmaksajien toimeksiannosta. Otos kerättiin aikavälillä 5.1.-30.1.2023 monikanavaisesti internet-kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi yhteensä 266 ehdokasta.
Graafit ja taulukot ehdokaskyselyn tuloksista ja vastausten jakautumisesta puolueittain ovat saatavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
viestintäjohtaja Antti Oksanen, p. 0458 578 178
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veroilmoituksen määräpäivät lähestyvät - Veronmaksajat kehottaa olemaan tarkkana tulotietojen ja vähennysten kanssa25.4.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Muista tarkistaa verotiedot ja vaatia ajoissa sinulle kuuluvat vähennykset, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari muistuttaa. - Monia vähennyksiä pitää muistaa itse vaatia. Ja jos on vaikka myynyt omaisuutta, oikean luovutusvoiton tai tappion määrä pitää tarkistaa, Kaari korostaa. Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina. Työnantajat ja muut maksajat ilmoittavat tulotiedot valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen, mutta virheitä sattuu silti. Puuttuvat tiedot tulee itse lisätä ja korjata virheet. Esimerkiksi Helsingin kaupungin palkkasotkun myötä sen työntekijöiden tulojen määrä voi olla verotiedoissa väärin. Kaupunki korjaa tulotietoja, mutta kaikki korjaukset eivät ole ehtineet esitäytettyihin veroilmoituksiin. Jos palkan määrä kaupungilta näkyy liian suurena, eikä oikeaa määrää ole tiedossa, ei veroilmoitusta kuitenkaan tarvitse korjata. Silloin voi odottaa, että työnantaja korjaa tiedot Verohallinnolle. On myös joukko tuloja, jotka eivät välttämättä
Veronmaksajien Lehtinen VM:n verokartoituksesta: Toteuttamiskelpoisia kiristyksiä ei juuri löytynyt, osinkovero tuskin tuottaisi mitään6.3.2023 12:41:48 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille. - Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen. - Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa. Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan. Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämine
Veronmaksajien selvitys: Vaalikauden kulutusveromuutokset nostivat veroja lähes 800 miljoonalla eurolla23.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain. Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon. - Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee. Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023. Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, j
Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio Suomen riesana – Ruotsi verottaa palkansaajaa selvästi kevyemmin15.12.2022 01:00:00 EET | Tiedote
Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022. Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa
Verokarhun kaataja vai kesyttäjä? Veronmaksajien historia julki 22.11.21.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme