Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien lausunto kiinteistöverosta: Paljon korjauksia ja kunnon vaikutusarviot tarvitaan – uudistus lykättävä ensi vaalikaudelle

Jaa

Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle.

Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton antamasta lausunnosta valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy perjantaina 20.5.

Luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu.

Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varteenotettava riski verotuksen kiristymisestä vielä huomattavasti laajemmin ja enemmän, kuin luonnoksessa on arvioitu.

Alueelliset vaikutusarviot on tehty vain karkeasti postinumeroalueittain. Näinkin tarkasteltuna keskimääräiset muutokset ovat huolestuttavan suuria. Postinumeroalueiden sisäisistä eroista ei kuitenkaan tiedetä mitään, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Puutteellisten vaikutusarvioiden pohjalta ei näin laajamittaista ja kaikkia kansalaisia koskevaa verouudistusta pidä säätää.

Vaikutusarvioiden pohjana on lisäksi epärealistinen oletus, että kaikki kunnat muuttaisivat omatoimisesti kiinteistöveroprosenttejaan laskennallisten arvostusmuutosten perusteella. Kuntien päätäntävaltaa omien kiinteistöveroprosenttiensa asettamisessa ei kuitenkaan esitetä rajattavaksi mitenkään edes uudistuksen voimaantulovuonna. Tämä poikkeaa esimerkiksi sote-uudistuksessa noudatetusta menettelystä, jossa kunnat eivät saa päättää kunnallisveroprosenttejaan sote-uudistuksen astuessa voimaan.

Verotuksen kiristymisen hillitsemiseksi on esitetty tehotonta muutosrajoitinta, joka on lisäksi rajattu vain kolmeksi vuodeksi. Mikäli kiinteistöverotuksen arvostusuudistus halutaan tulevaisuudessa toteuttaa kaikkien kiinteistönomistajien kannalta kohtuullisesti, verojen kiristymistä on hillittävä huomattavasti esitettyä voimakkaammin tiukalla ja pysyvällä muutosrajoittimella.

Luonnoksen puutteellisten tarkastelujen perusteella on mahdotonta arvioida, kuinka hyvin luonnoksessa esitetyllä kiinteistöjen arvostusmenetelmällä ja hinta-aineistolla onnistutaan käytännössä selvittämään kiinteistöjen käyvät arvot riittävällä tarkkuudella. Mikäli uusi arvostusmenetelmä on käytännössä epätarkka, voi se helposti johtaa kohtuuttomaan yliverotukseen yksittäistapauksissa.

Huomattava ongelma on myös odotettavissa oleva oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ja niiden käsittelyn paha ruuhkautuminen, mikäli uudistus toteutettaisiin luonnoksen mukaisella aikataululla ja puutteellisiin arvioihin perustuen.

Uudistus myös kiristäisi sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta, mutta näitä vaikutuksia ei ole luonnoksessa pystytty arvioimaan. Kaavaillun uudistuksen heijastusvaikutukset muuhun verotukseen on selvitettävä huomattavasti perusteellisemmin.

Hallitusohjelman mukaan ”kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon”. Luonnos ei kuitenkaan sisällä mitään esitystä verovelvollisen maksukyvyn huomioimisesta.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kaikkiaan valtiovarainministeriön luonnoksen puutteita niin mittavina, että koko uudistusta on syytä lykätä sekä kuntien että kansalaisten kannalta turvallisempaan ajankohtaan. Hätäilyyn ei ole mitään syytä.

- Luonnos on keskentekoinen. Riittävä lisäaika tarvitaan uudistuksen huolelliseen jatkovalmisteluun, puutteiden korjaamiseen ja vaikutusten kunnolliseen selvittämiseen.

Kiinteistöverotusta on kehitettävä niin, että tuleva uudistus on laajasti hyväksyttävissä ja kestää aikaa.

- Tätä kansalaisiin hyvin laajasti vaikuttavaa uudistusta ei tule yrittää hätäisesti säätää enää kuluvalla vaalikaudella, Lehtinen katsoo.

Tutustu tarkemmin Veronmaksajien lausuntoon osoitteessa veronmaksajat.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Järjestöt: Veronkannon uudistus on toteutettava säästövaateista huolimatta26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden

Vero2024: valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa talous- ja veropolitiikkaa28.2.2024 10:50:51 EET | Kutsu

KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024

Veronmaksajien kuntaverovertailu: Jopa 5 600 euron ero palkansaajapariskunnan maksamissa tuloveroissa22.2.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuod

Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan21.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta. Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen val

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Progressio iskee Suomessa ankarasti – keskituloisen palkankorotuksesta puolet menee veroihin14.12.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye