Veronmaksajien lausunto kiinteistöverosta: Paljon korjauksia ja kunnon vaikutusarviot tarvitaan – uudistus lykättävä ensi vaalikaudelle
Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle.
Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton antamasta lausunnosta valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy perjantaina 20.5.
Luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu.
Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varteenotettava riski verotuksen kiristymisestä vielä huomattavasti laajemmin ja enemmän, kuin luonnoksessa on arvioitu.
Alueelliset vaikutusarviot on tehty vain karkeasti postinumeroalueittain. Näinkin tarkasteltuna keskimääräiset muutokset ovat huolestuttavan suuria. Postinumeroalueiden sisäisistä eroista ei kuitenkaan tiedetä mitään, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Puutteellisten vaikutusarvioiden pohjalta ei näin laajamittaista ja kaikkia kansalaisia koskevaa verouudistusta pidä säätää.
Vaikutusarvioiden pohjana on lisäksi epärealistinen oletus, että kaikki kunnat muuttaisivat omatoimisesti kiinteistöveroprosenttejaan laskennallisten arvostusmuutosten perusteella. Kuntien päätäntävaltaa omien kiinteistöveroprosenttiensa asettamisessa ei kuitenkaan esitetä rajattavaksi mitenkään edes uudistuksen voimaantulovuonna. Tämä poikkeaa esimerkiksi sote-uudistuksessa noudatetusta menettelystä, jossa kunnat eivät saa päättää kunnallisveroprosenttejaan sote-uudistuksen astuessa voimaan.
Verotuksen kiristymisen hillitsemiseksi on esitetty tehotonta muutosrajoitinta, joka on lisäksi rajattu vain kolmeksi vuodeksi. Mikäli kiinteistöverotuksen arvostusuudistus halutaan tulevaisuudessa toteuttaa kaikkien kiinteistönomistajien kannalta kohtuullisesti, verojen kiristymistä on hillittävä huomattavasti esitettyä voimakkaammin tiukalla ja pysyvällä muutosrajoittimella.
Luonnoksen puutteellisten tarkastelujen perusteella on mahdotonta arvioida, kuinka hyvin luonnoksessa esitetyllä kiinteistöjen arvostusmenetelmällä ja hinta-aineistolla onnistutaan käytännössä selvittämään kiinteistöjen käyvät arvot riittävällä tarkkuudella. Mikäli uusi arvostusmenetelmä on käytännössä epätarkka, voi se helposti johtaa kohtuuttomaan yliverotukseen yksittäistapauksissa.
Huomattava ongelma on myös odotettavissa oleva oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ja niiden käsittelyn paha ruuhkautuminen, mikäli uudistus toteutettaisiin luonnoksen mukaisella aikataululla ja puutteellisiin arvioihin perustuen.
Uudistus myös kiristäisi sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta, mutta näitä vaikutuksia ei ole luonnoksessa pystytty arvioimaan. Kaavaillun uudistuksen heijastusvaikutukset muuhun verotukseen on selvitettävä huomattavasti perusteellisemmin.
Hallitusohjelman mukaan ”kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon”. Luonnos ei kuitenkaan sisällä mitään esitystä verovelvollisen maksukyvyn huomioimisesta.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kaikkiaan valtiovarainministeriön luonnoksen puutteita niin mittavina, että koko uudistusta on syytä lykätä sekä kuntien että kansalaisten kannalta turvallisempaan ajankohtaan. Hätäilyyn ei ole mitään syytä.
- Luonnos on keskentekoinen. Riittävä lisäaika tarvitaan uudistuksen huolelliseen jatkovalmisteluun, puutteiden korjaamiseen ja vaikutusten kunnolliseen selvittämiseen.
Kiinteistöverotusta on kehitettävä niin, että tuleva uudistus on laajasti hyväksyttävissä ja kestää aikaa.
- Tätä kansalaisiin hyvin laajasti vaikuttavaa uudistusta ei tule yrittää hätäisesti säätää enää kuluvalla vaalikaudella, Lehtinen katsoo.
Tutustu tarkemmin Veronmaksajien lausuntoon osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien Lehtinen VM:n verokartoituksesta: Toteuttamiskelpoisia kiristyksiä ei juuri löytynyt, osinkovero tuskin tuottaisi mitään6.3.2023 12:41:48 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille. - Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen. - Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa. Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan. Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämine
Veronmaksajien selvitys: Vaalikauden kulutusveromuutokset nostivat veroja lähes 800 miljoonalla eurolla23.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain. Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon. - Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee. Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023. Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, j
Veronmaksajat selvitti ehdokkaiden verokannat: Menosäästöjä ennen veronkiristyksiä21.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin. Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä. - Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa. - Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö eh
Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio Suomen riesana – Ruotsi verottaa palkansaajaa selvästi kevyemmin15.12.2022 01:00:00 EET | Tiedote
Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022. Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa
Verokarhun kaataja vai kesyttäjä? Veronmaksajien historia julki 22.11.21.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme