Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Suomea riivaa kireä progressio – Ruotsikin verottaa selvästi kevyemmin

Jaa

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021.

Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.

Tänä vuonna palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen. Jo viime vuonna Ruotsi leikkasi ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 46 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 149 500 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,6 prosenttiyksikköön.

– Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla eteenpäin pyrkimisen kannusteista on pidettävä huolta yhä digitalisoituneemmassa ympäristössä, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 29 900 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin.

Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021 vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Selvitys grafiikkoineen on ladattavissa osoitteessa veronmaksajat.fi.

* Selvityksen maat ovat Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 050 536 4126

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennyksen korottaminen myönteistä ja palkkaverokin kevenee hitusen – hyvä että osinkojen lähdevero haudattiin9.9.2021 16:24:23 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä budjettiriihen päätöstä korottaa kotitalousvähennystä kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. - Kotitalousvähennyksen kohentaminen on hyvä muutos, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Budjettiriihen veroratkaisut sekä sosiaalivakuutusmaksujen ennakoidut muutokset

Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennyksen merkittävä korottaminen positiivista – tuhannen euron työstä vähennys paranee 200 euroa12.8.2021 13:04:14 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvää kotitalousvähennyksen korottamista kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. -Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Pieni myönteinen veromuutos on myös työsuhdeautoje

Kolmannes veroista on kulutusveroja – tupakka-askin hinnasta jo 89 prosenttia veroa23.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2020 Suomessa kerättiin kulutusveroja 33,3 miljardia euroa. Kulutusverot olivat viime vuonna kolmasosa kaikista Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2019 Suomessa 14,2 prosenttia. Näin mitattuna Suomen kulutusverotus on OECD-maiden kärjen tuntumassa. Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomistin Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverot meillä ja muualla 2021”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta Suomessa ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutusverojen osuus verotuotoista oli 29,0 prosenttia ja 2010 31,8 prosenttia. Vuodesta

Tänään on täksvärkkipäivä: 9.6. veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

EMBARGO: julkaisuvapaa ke 9.6.2021 klo 06.00 Keskiviikkona 9. kesäkuuta Suomessa vietetään veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2021 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää taksvärkkipäivää terveellisenä muistutuksena siitä, että verotuksen kokonaistaso on Suomessa jo nyt hyvin korkea. Veroja ei voi enää jatkossa yleisesti kiristää, vaan on päinvastoin päästävä verotuksen tason asteittaiseen keventämiseen. Kun talous kukoistaa, saadaan maltillisemmatkin veroprosentit riitt

Lehtinen liikenteen verotuksesta: Hyvä taustaselvitys, nyt jäitä hattuun – polttoaineveroa ei pidä sitoa indeksiin18.5.2021 13:10:29 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää liikenteen verotusta selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän muistiota hyvänä taustaselvityksenä, joka ei anna aihetta mihinkään pikaisiin veromuutoksiin. Tämän vaalikauden osalta polttoaineiden verotuksen kiristykset on jo etupainotteisesti tehty, eikä polttoaineveroa kannata sitoa indeksiin jatkossakaan. Työryhmän kaavailuissa indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Työryhmän esitys polttoaineveron vuosittaisista indeksikorotuksista sitoisi Lehtisen mielestä turhaan päättäjien käsiä. Indeksisidonnaisuus jäykistäisi polttoaineverotuksesta päättämistä aivan tarpeettomasti ja johtaisi kaavamaisiin vuosittaisiin pakkokiristyksiin. - Polttoaineveron muutoksissa on voitava kulloisenkin tilanteen mukaan huomioida raakaöljyn hintakehitys ja muutkin polttoaineiden markkinahintoihin ja kulutukseen vaikuttavat tekijät, Lehtinen toteaa. - Indeksisidonnaisuuden kaltai

Veronmaksajien Lehtinen: Menoja paisutetaan ja veroja kiristetään syyttä suotta – kotitalousvähennys kehysriihen valopilkku29.4.2021 21:58:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina. Menokehysten ylittäminen puolella miljardilla eurolla vielä vuonna 2023 on kummallista, koska talouden arvioidaan tuolloin olevan jo vahvassa vedossa. - Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot. Menojen jatkuva paisuttaminen velkarahalla on Lehtisen mielestä yleensäkin väärä tapa vastata julkisen talouden kestävyyshaasteisiin, ja aivan erityisesti näin on vahvan talouskasvun vuosina. - Näköpiirissä oleviin menopaineisiin pitäisi löytää rahat normaalien kehysten sisältä, eikä aiemmin sovittuja kehyksiä miljardikaupalla väljentämällä, Lehtinen katsoo. Myös verotuksen osalta kehysriihen linjaukset jättävät toivomisen varaa. Hallitus päätti jälleen uusista veronkiristyksistä, vaikka talouden terveen ja pitkäjänteiseen kasvun perustaksi verotusta pitäisi päinvastoin asteittain keventää. - Verotuksen kiristämisen merkeissä taivallet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme