Vesien tilasta tarvitaan lisää tutkimusta - sukupolvi sitten asetettu tavoite puhtaista vesistä karkaamassa ulottumattomiin

Itä-Suomen yliopisto ja Euroopan parlamentin vihreiden ryhmä järjestivät tänään 22. toukokuuta keskustelutilaisuuden “Puhtaat vedet - saavuttamaton unelma?” yliopiston Kuopion kampuksella. Tilaisuudessa Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (kesk) ja Ville Niinistö (vihr), ympäristöministeriön edustaja Juhani Gustafsson sekä Itä-Suomen yliopiston professori Jussi Kukkonen, professori Anssi Vainikka ja väitöskirjatutkija Suvi-Tuuli Puharinen keskustelivat EU-direktiivien päivityksestä, Suomen vesien tilasta ja lisätutkimuksen tarpeista. 

- Parhaillaan päivitettävänä olevat EU:n vesidirektiivit käsittelevät kemiallisten aineiden ja niiden raja-arvojen seurantaa ja analysointia vesissämme. Perimmiltään on kysymys siitä, ovatko pinta- ja pohjavetemme turvallisia ja puhtaita, ja tarjoavatko ne hyvän elinympäristön monimuotoiselle vesistöluonnolle. Saastuminen ja rehevöityminen uhkaavat Suomessakin vesiekosysteemejä, mikä johtaa lajien häviämiseen ja ekosysteemien epätasapainoon. Monien haitallisten kemikaalien ja niiden yhdistelmien osalta on kyse myös terveysriskeistä ihmisille, joita on ehkäistävä, MEP Ville Niinistö tiivisti. 

Professori Vainikan mukaan vesien hyvä ekologinen tila kuvastaa myös runsasta elonkirjoa: kerran hävinneitä lajeja on vaikeaa palauttaa ja useat uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia hyvästä vedenlaadusta. Vainikka painotti uusien ja muuntuvien kemikaaliuhkien kokeellisen tutkimuksen tärkeyttä sekä laaja-alaisen ekosysteemilähestymistavan käyttöä kaikessa vesienhoidossa, sillä esimerkiksi kalasto ja vedenlaatu ovat sidoksissa toisiinsa.

Maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva keskustan MEP Elsi Katainen nosti puheenvuorossaan esiin, kuinka puhtaat vedet ovat huoltovarmuuden näkökulmasta hyvin kriittinen asia. 

- Puhtaat vedet ovat oleellinen osa huoltovarmuutta myös ruokaturvan näkökulmasta eikä puhdas juoma- tai kasteluvesi ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Keski-Euroopassa vihanneksissa voi olla salmonellavaara, koska kasteluvedet eivät ole puhtaita, kuten meillä Suomessa, Katainen korosti.

Jotta tavoite hyvän vesien tilan saavuttamisesta koko EU:ssa voitaisiin saavuttaa, on vesidirektiivien päivityksen on oltava kunnianhimoinen ja kattava. Se ei kuitenkaan yksin riitä.

- Ympäristölainsäädäntö asettaa jo hyvin kunnianhimoisia tavoitteita vesien tilalle, mutta niihin pääsemiseksi tarvittavat keinot puuttuvat vielä osin. Lisäksi ympäristöoikeus on pitkään kehittynyt omana erityisoikeudenalanaan sääntelemään eri toimintojen ulkoisvaikutuksia ulkoapäin. Tulevaisuudessa on tarve kiinnittää huomiota muihin yhteiskunnan toimintoja ohjaaviin oikeudenaloihin ja varmistaa ympäristönäkökohtien integrointi niihin entistä läheisemmin, väitöskirjatutkija Suvi-Tuuli Puharinen kommentoi.

Esimerkkinä hän nosti muun muassa yritysvastuusääntelyn sekä rahoitusmarkkinoiden vastuullisuussääntelyn kehityksen. Sääntelyn vahvistamisen ohella tarvitaan sekä tutkittua tietoa että tietoisuuden lisäämistä vesikysymyksistä.

Monitieteinen UEF Water -tutkimusohjelma Itä-Suomen yliopistossa yhdistää eri tieteenalojen tutkijoita, jotka tekevät veteen liittyvää tutkimusta. Vesitutkimusohjelman johtaja professori Jussi Kukkonen korosti lisätutkimuksen tarvetta:

- Vesipuitedirektiivi edellyttää jo nykyisellään tiettyjen kemikaalien pitoisuuksien monitorointia vesissämme. Tämä on hyvä lähtökohta tilanteen ymmärtämiseksi, mutta tarvitsemme tutkimusta uusien biologisten, kustannustehokkaiden menetelmien kehittämiseksi. Lisäksi tarvitsemme proaktiivisia toimia, jotta jo tuotekehittelyn tai prosessisuunnittelun alkuvaiheessa tarkastellaan haitta-aineiden ympäristöön pääsyn estämistä ja potentiaalisia vaikutuksia.

- Metsäkeskustelun saamaan mediatilaan verrattuna keskustelu vesien tilasta sekä myös vesitutkimuksen saama rahoitus on vaatimatonta. Ainakin osittain tämä voi johtua siitä, että vesien pilaantuminen on vaikeammin havaittavaa kuin vastaavat ongelmat metsäekosysteemeissä. Se mikä on pinnan alla on piilottanut monia ympäristöongelmia liian pitkään. Suomalaista huippututkimusta aiheesta tarvitaan. Siihen nähden kuinka rakkaita vesistömme ovat suomalaisille, on niiden suojelu ja tilan vaaliminen hyvin huonosti priorisoitua, Niinistö totesi.

Nyt uudistettavana ovat vesipuite-, pohjavesi- ja ympäristönlaatunormidirektiivit. EU-komissio on esittänyt vesidirektiivien piiriin lisättävän kokonaan uusia tarkkailtavia aineita, mm. niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja eli PFAS-yhdisteitä, sekä joitakin lääkeaineita, joita on enenevässä määrin mitattavissa Suomenkin vesistä. Monien uusien yhdisteiden ja kemikaalien vaikutuksia ihmisen terveyteen ja luonnon monimuotoisuuteen ei vielä tunneta.