Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat - Pohjois-Pohjanmaalla toimia toteutetaan yhteistyöllä

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja pyrkiä vähintään vesistöjen hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan toimenpiteiden vaikutuksia vesienhoitoalueittain, joita on Suomessa seitsemän.
 
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen kolmannessa vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 toimenpiteitä on esitetty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 340 järvelle, virtavedelle tai rannikkovesimuodostumalle, jotka eivät ole vielä hyvässä tilassa tai niiden tila on vaarassa heikentyä. Toimenpiteitä on lisäksi esitetty 75 vielä yksilöimättömälle virtavedelle tai järvelle ja 27 riskipohjavesialueelle. Suunnittelun tukena Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ollut sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmä.

Vesien tilan parantamiseen tarvitaan toimenpiteitä hajakuormituksen, etenkin maa- ja metsätalouden ja paikoin myös pistekuormituksen vähentämiseksi. Myös happaman kuormituksen riski happamilta sulfaattimailta ja mustaliuskealueilta olisi tarpeen huomioida kaikessa maankäytössä. Kuormituksen vähentämisen ohella tarvitaan suoraan vesimuodostumiin kohdistuvia toimenpiteitä, kuten järvi- joki- ja purokunnostuksia sekä kalankulun edistämistä vesistöissä olevien rakenteiden ohi. Lisäksi säännöstelykäytäntöjen kehittämisellä voidaan parantaa rakennettujen vesistöjen tilaa. Tulva- ja kuivuusherkillä vesialueilla valuma-alueen veden pidättämiskykyä olisi hyvä tehostaa erilaisilla toimenpiteillä ja eri toimintasektoreiden yhteistyöllä.

Vesien hyvä tila pyritään saavuttamaan laajalla yhteistyöllä

Kuntien, kuntalaisten, muiden sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyö vesienhoidossa eri jokilaaksojen alueilla näkyy Pohjois-Pohjanmaalla mm. jokilaaksokohtaisina yhteistyöverkostoina sekä niiden perustamisena. Ne aktivoivat kaikkia mukaan vesistöjen kunnostustoimintaan ja valmistelevat uusia hankkeita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tukee asiantuntijana jo olemassa olevien ja uusien yhteistyöverkkojen toimintaa suunnittelulla, neuvonnalla ja hankeavustuksilla vesienhoidossa, kunnostus- ja yhteistyöhankkeissa vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaisesti.

Esimerkiksi Kalajoen vesienhoitoryhmässä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 2013 lähtien. Iijoen Otva -hankkeen (2015–2018) aikana valmisteltiin Iijoen vesistövisio 2030, jota toteuttaa tällä hetkellä Iijoki-sopimus. Olhavanjoella yhteistyö käynnisti koko jokea koskevan kunnostushankkeen. ARVOVESI-hankkeen laajapohjainen neuvottelukunta muodostaa Oulujoen vesistöalueen vesistövision 2035, konkreettisen toimenpideohjelman ja jatkosuunnitelmat vuoden 2022 loppuun mennessä.

Siikajokivarren kunnat ja Vaala ovat yhteistyössä Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän kanssa valmistelleet koko Siikajoen valuma-aluetta kattavaa vesistön kunnostushankkeen suunnittelua latvavesiltä lähtien. Siikajoen latvan virtapaikkojen inventointi ja kunnostussuunnitelma valmistui kesällä 2021.  Pyhäjoen alueen kunnat ja ELY-keskus ovat puolestaan käynnistäneet valmisteluhankkeen, jonka tarkoituksena on perustaa vesienhoidosta ja -kunnostuksesta vastaava yhdistys koko Pyhäjoen valuma-alueelle. Valmistelussa kuullaan kuntalaisten ja eri sidosryhmien näkemyksiä vesien tilasta ja tärkeimmistä kunnostustoimista toimintaohjelmaa varten.

Paikallistoimijat usein avainasemassa kunnostushankkeissa

ProAgrian VYYHTI-verkostotoiminta on aktivoinut osaltaan erilaisia tahoja vesienhoitoon ja siinä tehtävään yhteistyöhön. Paikalliset yhdistykset ja osakaskunnat ovat tärkeässä roolissa käytännön kunnostushankkeissa, yhteistyön rakentamisessa sekä toimivat tärkeinä yhdistävinä tekijöinä eri toimijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Monet kunnat, yhdistykset, osakaskunnat, toiminnanharjoittajat, kyläyhteisöt, yksityishenkilöt ja muut toimijat ovat aktivoituneet toteuttamaan vesienhoitoa tukevia toimenpiteitä ja hankkeita. Tavoitteena on, että eri toimijoiden tekemä työ ja erilaiset yhteistyöverkostot kannustavat jatkossa mukaan myös uusia vesienhoidon toimijoita. Aktiivisuus näkyy, sillä muita kuin valtion toteuttamia vesien tilaa ja käyttöä parantavia hankkeita valmistui viime vuonna peräti 37.

Lisätietoja ja esimerkkejä verkostoista

• Iijoki-sopimus vesistövision toteutuksesta (micropolis.fi)
• ARVOVESI - Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 (oulujokivisio.com)
• Meidän Kalajoki (meidankalajoki.fi)
• Siikajoen vesistöalueen vesistökunnostusverkosto (haapavesi-siikalatva.fi)
• Kiiminkijoki (kiiminkijoki.fi)
• Pyhäjoen vesistö ry, valmisteluhankkeen vetäjä Hannu Kulju, p. 040 0681 197, hannu.kulju5(ät)gmail.com