Vesihuollon toimijoille helpotusta alueellisten vesihuoltostrategioiden toimeenpanoon tuoreesta tutkimuksesta

Toimintavarma ja laadukas vesihuolto on tärkeä osa kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiakriisi ovat entisestään korostaneet vesihuollon toimintaedellytysten turvaamisen sekä yli toimialojen ja valtionrajojen tapahtuvan yhteistyön tärkeyttä. Vaikka Suomen vesihuolto on kansainvälisellä tasolla verrattuna suhteellisen hyvin hoidettua, alalla on jo ennen näitä viimeaikaisia kriisejä tunnistettu tarve merkittäville uudistuksille. Toimintaympäristön muutosnopeuden ja kompleksisuuden kasvaessa, tarve systemaattiselle strategiselle suunnittelulle ja johtamiselle tulevat välttämättömiksi tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi myös vesihuoltoalalla. Strategioiden toimeenpanoista jopa 50–80 % on arvioitu epäonnistuvan.
Tutkimuksessa ELY-keskusten koordinoimien, kansalliseen vesihuoltouudistukseen pohjautuvien alueellisten vesihuoltostrategioiden toimeenpanon onnistumisen edellytyksiä parannettiin:
- Kehittämällä kokonaisvaltainen strategian toimeenpanon viitekehys
- Tunnistamalla kehitetyn viitekehyksen avulla systemaattisesti ja ennakoivasti toimeenpanon kriittisimmät haasteet ja onnistumista edistävät tekijät vesihuollon valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten avaintoimijoiden näkökulmasta
- Esittämällä vesihuollon avaintoimijoille keskeisimmät keinot edistää toimeenpanoa
- Lisäämällä ymmärrystä toimeenpanon haasteista ja onnistumista edistävistä tekijöistä sekä toimeenpanon onnistumisen tärkeydestä vesihuollon johtamisen ja päätöksenteon tueksi
Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselyllä. Puolistrukturoidussa haastattelussa ei anneta valmiita vastausvaihtoehtoja, joten menetelmällä varmistettiin uusien näkökulmien esille tuominen verrattain vähän tutkitusta aiheesta. Viitekehyksen kehittämisessä hyödynnettiin Salmisen (2008) ja Okumuksen (2003) luomia strategioiden toimeenpanon malleja ja muuta strategiakirjallisuutta ja -teorioita sekä haastatteluiden havaintoja. Laadullinen aineisto analysoitiin temaattisesti.
Tutkimuksessa esitetään seitsemän toimenpidekokonaisuutta strategioiden toimeenpanon kehittämiseksi
Toimenpidesuositukset vesihuoltostrategioiden toimeenpanoon:
- Vesihuollon strategisen ohjauskokonaisuuden ja alueellisten vesihuoltostrategioiden aseman selkeyttäminen
- Strategian kirkastaminen ja konkretisointi samalla yhteistä ymmärrystä luoden
- Resurssien allokoinnin kehittäminen
- Strategian merkityksen esille tuominen, johdon ja toimijoiden sitouttaminen ja riittävän strategiaosaamisen varmistaminen
- Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen vesihuoltolaitosten ja kuntapoliitikkojen välille sekä alan muutoskyvykkyyden edistäminen
- Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten vahvistaminen rakennemuutosta sekä riittävää autonomiaa ja päätöksenteon substanssiosaamista edistämällä
- Kontrolli- ja palauteprosessien kehittäminen
Toimenpidesuositusten vastuutahot, kiireellisyys ja vaikeusaste on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä olevassa kuvassa sekä julkaisussa.
Tutkimuksessa vahvistui ensimmäistä kertaa laadittujen alueellisten vesihuoltostrategioiden toimeenpano tärkeäksi, mutta haastavaksi tehtäväksi, joka vaatii onnistuakseen systemaattista ja osin uutta toiminta- ja ajattelutapaa sekä hyvää strategista johtamista.
– Tutkimuksessa tunnistetuilla keskeisillä toimenpiteillä on vesihuollon eri toimijoille tehty helpoksi lähestyä strategioiden toimeenpanoa. Strategioiden onnistuneella toimeenpanolla saavutettavat hyödyt voivat olla vesihuollon yhteiskunnallisen arvon takia merkittäviä, kertoo ELY-keskusten valtakunnallisen vesihuoltopalvelut-yksikön päällikkö Jyrki Lammila.
Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen vesihuoltolaitosten ja kuntapoliitikkojen välille keskeistä
– Tarve avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamiselle vesihuoltolaitosten johtajien ja kuntapoliitikkojen välille nousi tutkimuksessa hyvin vahvasti esille. Määrätietoisesti tarttumalla tähän kehittämiskohteeseen laitosten ja kuntien on mahdollista vastata moniin tutkimuksessa ja laajemminkin alalla tunnistettuihin keskeisiin haasteisiin, kuten resurssien allokointiin ja yhteistyön kehittämiseen. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri on edellytys minkä tahansa muutoksen onnistumiselle organisaatiossa, toteaa diplomityöntekijä ja ELY-keskusten valtakunnallisen vesihuoltopalvelut-yksikön johtava vesitalousasiantuntija Sanna Laakso.
Työn valvojana toimi Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala ja ohjaajina Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä ja Uudenmaan ELY-keskuksen Ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttö -yksikön päällikkö Timo Kinnunen. Työssä haastateltiin 24 vesihuollon toimijaa.
– Haluan kiittää kaikkia työhön osallistuneita mielenkiintoisista keskusteluista ja merkittävästä panoksesta työhön. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä työtä Suomen vesihuollon kehittämiseksi, lopettaa Sanna Laakso.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin:
- Julkaisun kokonaisuudessaan löydät: ”Strategiasta onnistumiseen: valtion aluehallinnon koordinoimien vesihuoltostrategioiden toimeenpanon kehittäminen” ELY-keskusten Raportteja 41/2023 (doria.fi)
- Tiivistelmä tutkimuksesta (doria.fi)
Lähteet:
Okumus, F., (2003). A framework to implement strategies in organizations. Management Decision, 41(9), 871-882.
Salminen, J., (2008). 7 askelta strategisiin tuloksiin. Helsinki: Talentum.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtava vesitalousasiantuntija Sanna Laakso
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 021 128
Sanna Laakson virkavapaan sijaisena Niina Kosunen
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 021 047
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kankaanpäästä ja Honkajoelta etsitään kunnostettavia puroja, perinnebiotooppeja, soita ja kosteikkoja (Satakunta, Varsinais-Suomi)25.8.2025 08:37:45 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Metsäkeskus etsivät Kankaanpään ja Honkajoen alueelta kunnostettavia luontokohteita. Kunnostusten tarkoitus on parantaa Karvianjoen ja sen sivupurojen luontotyyppien ja vesien tilaa.
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme