Vesilintujen metsästys alkaa
Vesilintujen metsästys alkaa 20.8 kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.
– Saalistilastojen perusteella sinisorsa, tavi ja telkkä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.
Merisorsien, allin sekä isokoskelon, metsästys alkaa 1.9. Lisäksi merihanhea sekä kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Metsähanhen metsästysaika on Lapin metsästysalueella 20–27.8 tiukoin rajoituksin sekä Kaakkois-Suomessa loka-marraskuun erikseen määritellyllä alueella.
Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu
Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on viisi allia päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.
Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti, Alhainen sanoo.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla lajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.
– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon, Alhainen muistuttaa.
Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta.
Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan strategiaa, joka luo perustan riistalintutarhauksen ja vesilintujen vastuullisen metsästyksen kestävälle kehittämiselle. Strategiatyössä käsitellään myös ravintohoukuttimen, eli jyväruokinnan, käyttöä vesilintujen metsästyksessä.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään ruokintapaikoilla, jos metsästää vesilintuja jyväruokinnalta.
Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Jägaren, spetsen och skogshönsfåglarna – en av de mest traditionsrika jaktformerna startar9.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Jakten på skogshönsfåglarna tjäder, orre, järpe och dalripa startar den 10 september. Storleken på fågelstammarna och jakttiderna varierar i olika delar av landet.
Metsästäjä, pystykorva ja metsäkanalinnut – yksi perinteikkäimmistä metsästysmuodoista alkaa9.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Metsäkanalintujen, metson, teeren, pyyn ja riekon metsästys alkaa syykuun 10. päivä. Lintukantojen suuruus ja metsästysajat ovat eri maan osissa erilaisia.
Bytet vid kvotjakt på säl under jaktperioden 2023–20242.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Kvoten för det påbörjade jaktåret tillåter liksom tidigare år fångst av högst 375 östersjövikare och 1 050 gråsälar. Under jaktperioden som avslutades i juli fälldes nästan lika många gråsälar som året innan och 15 procent fler östersjövikare än året innan.
Hylkeiden kiintiöpyynnin saalis metsästyskaudelta 2023–20242.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Alkaneen metsästysvuoden kiintiöillä sallitaan aiempien vuosien tavoin enintään 375 itämerennorpan ja 1 050 harmaahylkeen eli hallin metsästys. Heinäkuussa päättyneellä metsästyskaudella halleja saatiin saaliiksi lähes yhtä paljon ja itämerennorppia 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Jakten på hjortdjur inleds stegvis27.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
I Lappland, Kuusamo och Taivalkoski inleds älgjakten i början av september. I övriga landet startar vaktjakten på hjortdjur, med målet att minska trafikolyckor och skador på skörden. Antalet jaktlicenser för älg ökade och antalet jaktlicenser för vitsvanshjort minskade jämfört med föregående period.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme