Vesipäivänä vuorossa veden arvo - Vaikuta vesiin nyt! (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Me Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, erityisesti vesiyksikössä teemme joka päivä töitä veden vuoksi ja niin tekevät lukuisat muutkin viranomaiset, kunnat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset. ELY-keskusten luotsaamissa suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tutkimus- ja seurantatietoon pohjautuvia tilatietoja ja tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmat on valmisteltu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja suunnitelmat ovat yhteisesti sovittu etenemistie kohti hyvää vesien tilaa. Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila ja merenhoidon tavoitteena on meriympäristön hyvä tila.

Lounais-Suomen vesien tilan parantaminen vaatii tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja toimenpiteitä

Vesistöihin päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tulee Lounais-Suomessa vähentää merkittävästi, jotta vesien hyvään tilaan on mahdollista päästä. Suurin osa alueemme järvistä, joista ja rannikkovesistä kärsii rehevöitymisestä ja niiden tila on korkeintaan tyydyttävä. Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaksi 2022–2027 sisältää tietoa alueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista paineista, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tiedot esitetään aluekohtaisesti tarkemmin.

Maatalouden vesistökuormitus on merkittävin vesiemme tilaan vaikuttava tekijä ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tuleekin tehostaa entisestään ja kohdentaa paremmin. Vesiemme hyvän tilan saavuttamiseksi toimenpiteitä tarvitaan myös haja- ja loma-asutuksessa, metsätaloudessa, turvetuotannossa, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyssä ja kalankasvatuksessa. Lisäksi alueella tulee toteuttaa vesistökohtaisia kunnostustoimenpiteitä ja parantaa kalojen ja muiden vesieliöiden elinympäristöjä ja liikkumismahdollisuuksia.

Lounais-Suomessa pohjaveden laatu on yleisesti ottaen hyvä lukuun ottamatta luontaista happamuutta ja savikkoalueiden kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Viiden pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi johtuen torjunta-aineista, korkeista kloridipitoisuuksista, liuotinaineista tai raskasmetalleista. Pohjavesien osalta tärkeintä on ennaltaehkäisevä suojelu, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hankalaa ja kallista. Pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vaativat jatkossa neuvonnan ja valvonnan tehostamista, riskienhallintaa maankäytön suunnittelun keinoin, suojelusuunnitelmien laatimista ja toteuttamista, pohjavedenlaadun seurantaa sekä riittävien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista.

Meriympäristön tilan parantamiseksi tarvitaan riuskoja toimenpiteitä

Merenhoidon tavoitteena on Suomen rannikkovesien ja avomerialueiden hyvä tila. Meriympäristön tilaa arvioidaan 11 kuvaajan perusteella, joista suurin osa on hyvää heikommassa tilassa. Vaikka meriympäristön hyväksi tehdään paljon jo nykyään mm. lainsäädännön, erilaisten ohjelmien, strategioiden ja suunnitelmien avulla, ne eivät kuitenkaan ole riittäviä hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Merenhoidon toimenpideohjelmassa ehdotetaankin yhteensä 65 uutta toimenpidettä, joilla pyritään pienentämään meriympäristöön kohdistuvia paineita, ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä, velvoittamaan viranomaisia ja muita toimijoita sekä kannustetaan erilaisilla toimilla kaikkia meitä parantamaan Itämeren tilaa.  Merialueen rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämisessä keskeisiä ovat vesienhoidon toimenpiteet, jotka vähentävät erityisesti valuma-alueelta tulevaa kuormitusta.

Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä Lounais-Suomen merkittävillä tulvariskialueilla Porissa, Huittisissa ja Turussa

Lounais-Suomen merkittävät tulvariskikohteet ovat Porissa, Huittisissa ja Turussa ja näille alueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Porissa vahinkoriski on harvinaisessa hyyde- ja jääpatotulvatilanteessa nykyään Suomen suurin, välilliset vahingot huomioiden arviolta 2-3 miljardin euron luokkaa. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän tulvariskiä kaikissa Lounais-Suomen merkittävissä tulvariskikohteissa tulevina vuosikymmeninä. 

Tulvariskien syntymistä voidaan ennaltaehkäistä maankäytön suunnittelun avulla, eli huomioimalla tulvariskit rakennuspaikan valinnassa sekä myös alimmissa rakentamiskorkeuksissa. Valmiustoimilla, kuten tulvakarttojen ja valmiussuunnitelmien laatimisella, voidaan parantaa varautumista tulviin. Myös tulvavaara- ja tulvatilannetoiminnan tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten vesistön säännöstely sekä jää- ja hyydepatojen ehkäisy, ovat keskeisessä asemassa tulvariskien vähentämisessä. Kokemäenjoen vesistössä tarvitaan monien ei-rakenteellisten toimien lisäksi myös tulvasuojelutoimenpiteitä tulvariskien hallitsemiseksi ja paljon on jo tehtykin. Porissa on ollut käynnissä kymmenisen vuotta tulvasuojeluhanke kaupunkikeskustan suojaamiseksi.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin

Suunnitelmaehdotukset ovat parhaillaan kuultavana ja jokainen aiheesta kiinnostunut voi antaa mielipiteensä tai kertoa ehdotuksensa. Kuulemiset kestävät 14.5.2021 saakka. Kuulemisaineistot ja ohjeet palautteen antamista varten löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Suunnitelmat viimeistellään saadun palautteen perusteella ja valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat, merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoden 2021 lopussa. 

Lisätietoja:

Vesienhoito:
Sanna Kipinä-Salokannel, p. 0295 022 879, sanna.kipina-salokannel@ely-keskus.fi
Maria Mäkinen (pohjavedet), p. 0295 022 913, maria.k.makinen@ely-keskus.fi

Merenhoito:
Janne Suomela, p. 0295 022 947, janne.suomela@ely-keskus.fi 
Pekka Paavilainen, p. 0295 022 921, pekka.paavilainen@ely-keskus.fi 

Tulvariskien hallinnan suunnittelu:
Juha-Pekka Triipponen, p. 0295 022 953, juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi 
Ilkka Myllyoja, p. 0295 022 911, ilkka.myllyoja@ely-keskus.fi