ELY-keskukset

Vesipäivänä vuorossa veden arvo - Vaikuta vesiin nyt! (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa

Maailman vesipäivä 22.3.2021 on hyvä päivä suunnata katse veden eteen tehtävään työhön ja käynnissä oleviin suunnitelmiin. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat, merenhoidon toimenpideohjelma sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat juuri nyt kuultavina. Vesipäivän teema on tänä vuonna veden arvo ja sen monet merkitykset, joihin liittyy suunnitelmien tavoitteena oleva vesien hyvä tila. Vesi on arvokas luonnonvara, jonka arvo tulevaisuudessa vain nousee. Vesi on osa jokaisen hyvinvointia ja moni elinkeino on riippuvainen vedestä.

Me Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, erityisesti vesiyksikössä teemme joka päivä töitä veden vuoksi ja niin tekevät lukuisat muutkin viranomaiset, kunnat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset. ELY-keskusten luotsaamissa suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tutkimus- ja seurantatietoon pohjautuvia tilatietoja ja tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmat on valmisteltu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja suunnitelmat ovat yhteisesti sovittu etenemistie kohti hyvää vesien tilaa. Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila ja merenhoidon tavoitteena on meriympäristön hyvä tila.

Lounais-Suomen vesien tilan parantaminen vaatii tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja toimenpiteitä

Vesistöihin päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tulee Lounais-Suomessa vähentää merkittävästi, jotta vesien hyvään tilaan on mahdollista päästä. Suurin osa alueemme järvistä, joista ja rannikkovesistä kärsii rehevöitymisestä ja niiden tila on korkeintaan tyydyttävä. Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaksi 2022–2027 sisältää tietoa alueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista paineista, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tiedot esitetään aluekohtaisesti tarkemmin.

Maatalouden vesistökuormitus on merkittävin vesiemme tilaan vaikuttava tekijä ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tuleekin tehostaa entisestään ja kohdentaa paremmin. Vesiemme hyvän tilan saavuttamiseksi toimenpiteitä tarvitaan myös haja- ja loma-asutuksessa, metsätaloudessa, turvetuotannossa, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyssä ja kalankasvatuksessa. Lisäksi alueella tulee toteuttaa vesistökohtaisia kunnostustoimenpiteitä ja parantaa kalojen ja muiden vesieliöiden elinympäristöjä ja liikkumismahdollisuuksia.

Lounais-Suomessa pohjaveden laatu on yleisesti ottaen hyvä lukuun ottamatta luontaista happamuutta ja savikkoalueiden kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Viiden pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi johtuen torjunta-aineista, korkeista kloridipitoisuuksista, liuotinaineista tai raskasmetalleista. Pohjavesien osalta tärkeintä on ennaltaehkäisevä suojelu, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hankalaa ja kallista. Pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vaativat jatkossa neuvonnan ja valvonnan tehostamista, riskienhallintaa maankäytön suunnittelun keinoin, suojelusuunnitelmien laatimista ja toteuttamista, pohjavedenlaadun seurantaa sekä riittävien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista.

Meriympäristön tilan parantamiseksi tarvitaan riuskoja toimenpiteitä

Merenhoidon tavoitteena on Suomen rannikkovesien ja avomerialueiden hyvä tila. Meriympäristön tilaa arvioidaan 11 kuvaajan perusteella, joista suurin osa on hyvää heikommassa tilassa. Vaikka meriympäristön hyväksi tehdään paljon jo nykyään mm. lainsäädännön, erilaisten ohjelmien, strategioiden ja suunnitelmien avulla, ne eivät kuitenkaan ole riittäviä hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Merenhoidon toimenpideohjelmassa ehdotetaankin yhteensä 65 uutta toimenpidettä, joilla pyritään pienentämään meriympäristöön kohdistuvia paineita, ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä, velvoittamaan viranomaisia ja muita toimijoita sekä kannustetaan erilaisilla toimilla kaikkia meitä parantamaan Itämeren tilaa.  Merialueen rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämisessä keskeisiä ovat vesienhoidon toimenpiteet, jotka vähentävät erityisesti valuma-alueelta tulevaa kuormitusta.

Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä Lounais-Suomen merkittävillä tulvariskialueilla Porissa, Huittisissa ja Turussa

Lounais-Suomen merkittävät tulvariskikohteet ovat Porissa, Huittisissa ja Turussa ja näille alueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Porissa vahinkoriski on harvinaisessa hyyde- ja jääpatotulvatilanteessa nykyään Suomen suurin, välilliset vahingot huomioiden arviolta 2-3 miljardin euron luokkaa. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän tulvariskiä kaikissa Lounais-Suomen merkittävissä tulvariskikohteissa tulevina vuosikymmeninä. 

Tulvariskien syntymistä voidaan ennaltaehkäistä maankäytön suunnittelun avulla, eli huomioimalla tulvariskit rakennuspaikan valinnassa sekä myös alimmissa rakentamiskorkeuksissa. Valmiustoimilla, kuten tulvakarttojen ja valmiussuunnitelmien laatimisella, voidaan parantaa varautumista tulviin. Myös tulvavaara- ja tulvatilannetoiminnan tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten vesistön säännöstely sekä jää- ja hyydepatojen ehkäisy, ovat keskeisessä asemassa tulvariskien vähentämisessä. Kokemäenjoen vesistössä tarvitaan monien ei-rakenteellisten toimien lisäksi myös tulvasuojelutoimenpiteitä tulvariskien hallitsemiseksi ja paljon on jo tehtykin. Porissa on ollut käynnissä kymmenisen vuotta tulvasuojeluhanke kaupunkikeskustan suojaamiseksi.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin

Suunnitelmaehdotukset ovat parhaillaan kuultavana ja jokainen aiheesta kiinnostunut voi antaa mielipiteensä tai kertoa ehdotuksensa. Kuulemiset kestävät 14.5.2021 saakka. Kuulemisaineistot ja ohjeet palautteen antamista varten löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Suunnitelmat viimeistellään saadun palautteen perusteella ja valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat, merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoden 2021 lopussa. 

Lisätietoja:

Vesienhoito:
Sanna Kipinä-Salokannel, p. 0295 022 879, sanna.kipina-salokannel@ely-keskus.fi
Maria Mäkinen (pohjavedet), p. 0295 022 913, maria.k.makinen@ely-keskus.fi

Merenhoito:
Janne Suomela, p. 0295 022 947, janne.suomela@ely-keskus.fi 
Pekka Paavilainen, p. 0295 022 921, pekka.paavilainen@ely-keskus.fi 

Tulvariskien hallinnan suunnittelu:
Juha-Pekka Triipponen, p. 0295 022 953, juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi 
Ilkka Myllyoja, p. 0295 022 911, ilkka.myllyoja@ely-keskus.fi 

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Maatalouden uudet ympäristösopimukset ovat haettavissa – myös voimassa oleville sopimuksille voi hakea jatkovuotta7.4.2021 14:29:40 EEST | Tiedote

Ympäristösopimukset koostuvat maatalouden vesiensuojelua, maatalousluonnon monimuotoisuutta ja geneettistä monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä. Maatalousluonnon monimuotoisuuteen sekä maiseman ja kosteikkojen hoitoon liittyviä ympäristösopimuksia on tällä hetkellä voimassa yhteensä 2635 kappaletta noin 34 800 hehtaarilla koko maassa.

Kansainvälisen rekrytoinnin opas työnantajille on julkaistu 7.4.2021. Opas ohjeistaa kattavasti yrityksiä kansainvälisen osaajan rekrytointiin!7.4.2021 11:52:39 EEST | Tiedote

Ensimmäisten kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi on haaste monelle yritykselle. Kokka kohti Suomea-hanke (ESR) on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta yritysten rekrytoinnin tueksi oppaan kansainvälisestä rekrytoinnista. Oppaan työstämisessä on ollut mukana laaja joukko viranomaisia ja asiantuntijoita. Oppaasta löytyy kattavasti ohjeita kansainvälisen osaajan rekrytointiin, työn aloitukseen ja viranomaisasioihin. Lisäksi oppaassa käydään läpi rekrytoinnin eettisyyttä ja monimuotoisen työyhteisön hyötyjä. Opas on julkaistu sähköisenä Business Finlandin Internetsivuilla 7.4.2021.

NTM-centralen vädjar till dem som använder förbindelsebåttrafiken att utelämna alla icke-nödvändiga resor, dessutom kommer förbindelsefartygen att få ansiktsmasktvång fr.o.m. 1.431.3.2021 16:10:02 EEST | Tiedote

Antalet passagerare på förbindelsefartygen har begränsats avsevärt på grund av coronasituationen, så att man på fartygen kan sörja för tillräckliga säkerhetsavstånd samt för besättningens och passagerarnas hälsosäkerhet. Förbindelsefartygstrafikens kapacitet är begränsad även under normala förhållanden. Under påsken ökar trafiken, då också fritidsresenärerna i stora skaror reser ut i skärgården. För närvarande finns det en risk att alla intresserade inte får plats på förbindelsefartygen. I synnerhet returtrafiken är enligt tidigare års erfarenheter den största flaskhalsen även med normal kapacitet. NTM-centralen uppmanar därför alla som använder förbindelsefartygstrafiken att undvika alla icke-nödvändiga resor så att alla passagerare får plats ombord på fartygen. Dessutom tas ansiktsmasktvång i bruk på förbindelsefartygen från och med den 1 april.

ELY-keskus vetoaa yhteysalusliikenteen käyttäjiä jättämään pois kaikki ei-välttämättömät matkat, lisäksi yhteysaluksille tulee maskipakko 1.4. alkaen31.3.2021 11:31:38 EEST | Tiedote

Yhteysalusten matkustajamääriä on rajoitettu huomattavasti koronatilanteen vuoksi, jotta aluksilla voidaan huolehtia riittävistä turvaväleistä sekä miehistön ja matkustajien terveysturvallisuudesta. Yhteysalusliikenteen kapasiteetti on normaalioloissakin rajallista. Pääsiäisenä liikenne lisääntyy, kun myös vapaa-ajan matkustajat suuntaavat sankoin joukoin saaristoon. Tällä hetkellä riskinä on, että kaikki halukkaat eivät mahdu yhteysalusten kyytiin. Erityisesti paluuliikenne on aikaisempien vuosien kokemusten perusteella normaalikapasiteetillakin suurin pullonkaula. ELY-keskus vetoaakin kaikkia yhteysalusliikennettä käyttäviä välttämään kaikkia ei-välttämättömiä matkoja, jotta kaikki matkustajat mahtuisivat alusten kyytiin. Lisäksi yhteysaluksilla otetaan käyttöön maskipakko 1.4. alkaen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi luvan merimetsojen ampumiseen Paraisten Kirkkoselällä Högenin saaren ympäristössä (Varsinais-Suomi, Satakunta)30.3.2021 15:16:46 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Paraisten-Nauvon kalatalousalueelle poikkeusluvan merimetsojen ampumiseen. Luvalla saa ampua vuodessa 200 merimetsoa. Poikkeuslupa on myönnetty kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen luvan tarvetta ja riittävyyttä voidaan arvioida uudestaan. Ampumislupa on myönnetty Högenin saarelle ja sen ympäristöön Kirkkoselän alueelle, joten toimenpiteiden toteuttajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ampumisella ei aiheuteta vaaraa alueella liikkujille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme