Vesistöt kuntoon Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalueella
Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalueen toimijoiden halukkuutta ja valmiuksia osallistua vesistökunnostushankkeisiin selvitetään kyselyllä, joka on lähetetty suoraan alueen toimijoille.
Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalue, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö ja vesienhoito selvittävät kyselyn avulla kalatalousalueen osakaskuntien, kyläyhdistysten, riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen ja muiden toimijoiden halukkuutta, valmiuksia ja sitoutuneisuutta osallistua vesistökunnostushankkeisiin. Lisäksi selvitetään vesistökunnostuksiin liittyvää tiedon tarvetta ja vesistökunnostustarpeita kalatalousalueella. Keskeinen selvitettävä asia on, voisiko Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalue olla mukana kalataloudellisten ja vesienhoidollisten kunnostushankkeiden toteuttamisessa esimerkiksi hankehallinnoijana.
Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalueella on vesialuetta lähes 23 000 hehtaaria Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan alueilla. Kalatalousalueen keskusjärvistä Maaninkajärven, Ala-Ruokoveden (Suuri Ruokovesi) ja Pohjois-Kallaveden ekologinen tila on tyydyttävä. Myös seitsemän muun vesimuodostuman, mm. Lyhyenjärven, Pitkäjärven ja Räimäjärven tila on tyydyttävä. Lapinjärvien ja Patajärven tila on välttävä. Kalatalousalueella on useita hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevia vesimuodostumia.
Vesienhoidon tavoitteet on tarkistettu ja nyt on toteutuksen vuoro
Vesien tila ja toimenpidetarpeet on hiljattain arvioitu ja vesienhoitosuunnitelmat tulevat nähtäville marraskuun alussa. Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman 2019-2023 kautta tuleville vuosille on saatavilla myös merkittävää tukea hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Rahoitettavien kohteiden ja hankkeiden tulee edistää ensisijaisesti vesienhoidon tavoitteita ja vesien hyvän tilan saavuttamista. Samalla voidaan kuitenkin parantaa vesistöjen käytettävyyttä ja edistää kalataloudellisia tavoitteita.
Pohjois-Savon ELY-keskus on luomassa toimintamallia, jolla yhtenäistetään ja vakiinnutetaan toimintatavat kunnostushankealoitteesta esiselvitykseen, toteutukseen ja sen seurantaan. Samalla selkeytetään toimijoiden rooleja sekä tuetaan alueen toimijoita yhteistyössä ja verkostoitumisessa. Tavoitteena on myös lisätä vesistökunnostushankkeiden määrää ja vaikuttavuutta Pohjois-Savossa. Toimintamallityötä tehdään vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella.
Keskeinen osa toimintamallia on myös kalatalousalueen ja paikallisten toimijoiden tarpeiden ja ennen kaikkea hankeaktiivisuuden ja sitoutumisen kartoittaminen. Tämän kyselyn tulokset vaikuttavat toimintamallin kehitystyöhön.
Kysely on lähetetty sähköpostitse suoraan Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalueen osakaskunnille, kyläyhdistyksille, riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille. Mikäli et ole saanut kyselyä, voit pyytää sen suoraan Arja Saarelaiselta, arja.saarelainen(at)ely-keskus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesienhoidon asiantuntija Arja Saarelainen, puh. 0295 016 201, arja.saarelainen(at)ely-keskus.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Levätilanne selvästi keskimääräistä heikompi11.8.2022 13:35:08 EEST | Tiedote
Sinilevää on havaittu Pohjois-Savossa monin paikoin – myös useita runsaita esiintymiä.
Mobiiliput käyttöön Iisalmen, Pieksämäen ja Varkauden paikallisliikenteissä4.8.2022 12:42:29 EEST | Tiedote
Matkahuollon Reitit ja Liput -sovelluksella voi ostaa ja maksaa bussilippuja Pieksämäen ja Iisalmen kaupunkiliikenteessä 10.8.2022 alkaen. Varkauden paikallisliikenteen sekä Varkaus – Joroinen lähiliikenteen liput tulevat myyntiin 11.8.2022 alkaen.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.7.202228.7.2022 15:49:43 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,11. Nyt taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta kaikkiaan 51 cm, josta 21 cm heinäkuun aikana. Kallaveden lisäjuoksutus on ollut pois käytöstä koko heinäkuun. Pinnanlaskun odotetaan jatkuvan elokuussa hitaampana ja kaiken kaikkiaan vedenpintojen pysyvän viime kesää korkeampina. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vähäistä. Jatkossakin oletetaan, että säännösteltyjen järvien pinnat pystytään pitämään tavoitetasoillaan. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin pinta on ajankohtaan nähden alhaalla. Tähän vaikuttanee osaltaan meneillään oleva patoluukun remontti. Säännöstelyluvan mukaisiin raja-arvoihin on reilusti pelivaraa. Vuotjärvi on ajankohdan kesimääräisellä tasollaan ja pinnat tyypillisesti laskevia. Juojärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasollaan. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 11 c
Kesäkuussa 10 800 työtöntä työnhakijaa26.7.2022 08:02:41 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 10 800 työtöntä työnhakijaa, mikä on reilut 1 600 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten.
Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin14.7.2022 12:20:53 EEST | Tiedote
Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven tyydyttävää ekologista tilaa. Järven ravinnekuormituksessa ja veden ravinnepitoisuuksissa ei tiedetä samaan aikaan tapahtuneen merkittävää kasvua, joten kasviplanktonin runsastumisen yksi mahdollinen syy voi olla ravintoverkon ylemmillä tasoilla tapahtuneet muutokset. Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden opiskelija Hanna Enroth selvitti Pro gradu -tutkimuksessaan, voidaanko Kallaveden levämäärän lisääntymistä selittää ylhäältä alaspäin tapahtuvalla ravintoverkkosäätelyllä. Ravintoverkko koostuu ravintoketjun eri tasoista, joita ovat tuottajat (tässä tutkimuksessa kasviplankton), ensimmäisen asteen kuluttajat (kasviplanktonia syövä eläinplankton) sekä toisen ja kolmannen asteen kuluttajat, eli pedot (mm. kalat ja vesiselkärangattomat, kuten sulkasääsken touk
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme