VETOOMUS: Maankäyttö- ja rakennuslakiin tuotava kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittiseen päätöksentekoon
Uudistus lähti liikkeelle raikkailla esityksillä kevennetystä ja selkeytetystä kaavajärjestelmästä sekä täydennysrakentamisen ja asuntotuotannon edistämisestä.
Nyt selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ovat vaihtumassa aiempaa moniportaisempaan kaavajärjestelmään, mikä on täysin poikkeuksellinen suunta eurooppalaisessa kontekstissa. Asemakaavan tehtäväksi jää yksityiskohtiin keskittyminen. Kaavojen toteuttaminen ilman jälkikäteismuutoksia tai poikkeamislupaa on vaikeaa. Epävarmuus hankkeiden käyntiin saamisesta lisääntyy.
Tämän kevään aikana uudistuksesta ovat kokonaan kadonneet tavoitteet edistää julkisen ja yksityisen sektorin kaavoituskumppanuutta. Tarvitsemme kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvia kaavoituksen välineitä, kuten täydennysrakentamiseen kiinteistönomistajalle osoitettua mahdollisuutta valmistella asemakaava kunnan päätettäväksi.
Lakiin kirjattuna se toisi kaavoitukseen hyvän hallinnon mukaista läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Välineellä pystyttäisiin edistämään kunnan maankäyttötavoitteiden mukaisia hankkeita ja lisäämään kaavojen toteutuskelpoisuutta.
Kunnalla säilyisi edelleen kaavamonopoli ja kunnan päätettävissä olisi, laitetaanko kaava vireille vai ei. Kansalaisvuorovaikutus varmistettaisiin kuten muissakin asemakaavoissa ja maankäyttösopimuksia laadittaisiin niitä koskevien säännösten mukaisesti. Malli olisi käytettävissä joka kunnassa, mutta palvelisi parhaiten siellä, missä tarvitaan lisävoimia asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseen ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.
Karu osoitus nykytilanteesta ja kaavoitusprosessien toimimattomuudesta on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa pelkästään pääkaupunkiseudulla. Kuten tilastot kertovat, ongelma on krooninen ja jarruttanut seudun kehitystä lähes 10 vuoden ajan. Jokainen tyhjä neliö on ilmaston, talouden ja elinympäristön viihtyisyyden näkökulmasta valtava rasite.
Kaavoituksella tilannetta ei ole toistaiseksi pystytty riittävästi korjaamaan. Odotettavissa on, että koronan voimistamana tyhjien tilojen rasite kasvaa entisestään. Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelulla tyhjät neliöt saataisiin muutettua ketterämmin asunnoiksi tai muuhun kysyntää vastaavaan käyttöön.
Mikään ei muutu, jos mitään ei muuteta. Jaamme yhteisen huolen siitä, ettei kaavoitus lakiuudistuksen jälkeen vastaa nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Allekirjoittajat:
Antti Aarnio, toimitusjohtaja, SATO Oyj
Tomi Aimonen, kotimaisten kiinteistösijoitusten johtaja & Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen
Hannu Havanka, kiinteistöjohtaja, UPM-Kymmene Oyj
Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä
Vesa Immonen, toimitusjohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Virpi Kaikkonen, kiinteistö- ja kehitysjohtaja, Lidl Suomi Ky
Esa Kankainen, toimitusjohtaja, Asuntosäätiö
Jyrki Karjalainen, kiinteistöjohtaja, HOK-Elanto
Markku Mäkiaho, toimitusjohtaja, OP Kiinteistösijoitus Oy
Jani Nieminen, toimitusjohtaja, Kojamo Oyj
Niko Pulli, toimitusjohtaja, Technopolis Holding Oyj
Juhani Rontu, johtaja, Kesko Oyj
Mauri Sahi, johtaja, Senaatti-kiinteistöt
Sanna Sianoja, toimitusjohtaja, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Pasi Suutari, kiinteistöjohtaja, SOK
Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas
Mikko Tavastila, Head of Corporate Real Estate, Fortum Oyj
Juha Tiuraniemi, toimitusjohtaja, HUS Kiinteistöt Oy
Jarkko Ämtö, toimitusjohtaja, Posti Kiinteistöt Oy
Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Laurikainentoimitusjohtaja
Puh:040 844 2573iyrki.laurikainen@rakli.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.