VETOOMUS: Maankäyttö- ja rakennuslakiin tuotava kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittiseen päätöksentekoon

Jaa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkumetreillä yhteiskunnassa oli laajalti jaettu näkemys uudistamisen tarpeista. Tarvitsemme sujuvampaa kaavoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Valitettavasti tavoite toisensa perään on sittemmin haihtunut pois. Näyttää siltä, että laki ei tule tarjoamaan välineitä niihin maankäytön asioihin, joihin yhteiskunnassamme pitäisi tarttua. Konkreettinen keino tilanteen korjaamiseksi olisi tuoda lakiin kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittisen päätöksentekoon.

Uudistus lähti liikkeelle raikkailla esityksillä kevennetystä ja selkeytetystä kaavajärjestelmästä sekä täydennysrakentamisen ja asuntotuotannon edistämisestä.

Nyt selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ovat vaihtumassa aiempaa moniportaisempaan kaavajärjestelmään, mikä on täysin poikkeuksellinen suunta eurooppalaisessa kontekstissa. Asemakaavan tehtäväksi jää yksityiskohtiin keskittyminen. Kaavojen toteuttaminen ilman jälkikäteismuutoksia tai poikkeamislupaa on vaikeaa. Epävarmuus hankkeiden käyntiin saamisesta lisääntyy.

Tämän kevään aikana uudistuksesta ovat kokonaan kadonneet tavoitteet edistää julkisen ja yksityisen sektorin kaavoituskumppanuutta. Tarvitsemme kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvia kaavoituksen välineitä, kuten täydennysrakentamiseen kiinteistönomistajalle osoitettua mahdollisuutta valmistella asemakaava kunnan päätettäväksi.

Lakiin kirjattuna se toisi kaavoitukseen hyvän hallinnon mukaista läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Välineellä pystyttäisiin edistämään kunnan maankäyttötavoitteiden mukaisia hankkeita ja lisäämään kaavojen toteutuskelpoisuutta.

Kunnalla säilyisi edelleen kaavamonopoli ja kunnan päätettävissä olisi, laitetaanko kaava vireille vai ei. Kansalaisvuorovaikutus varmistettaisiin kuten muissakin asemakaavoissa ja maankäyttösopimuksia laadittaisiin niitä koskevien säännösten mukaisesti. Malli olisi käytettävissä joka kunnassa, mutta palvelisi parhaiten siellä, missä tarvitaan lisävoimia asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseen ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.

Karu osoitus nykytilanteesta ja kaavoitusprosessien toimimattomuudesta on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa pelkästään pääkaupunkiseudulla. Kuten tilastot kertovat, ongelma on krooninen ja jarruttanut seudun kehitystä lähes 10 vuoden ajan. Jokainen tyhjä neliö on ilmaston, talouden ja elinympäristön viihtyisyyden näkökulmasta valtava rasite.

Kaavoituksella tilannetta ei ole toistaiseksi pystytty riittävästi korjaamaan. Odotettavissa on, että koronan voimistamana tyhjien tilojen rasite kasvaa entisestään. Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelulla tyhjät neliöt saataisiin muutettua ketterämmin asunnoiksi tai muuhun kysyntää vastaavaan käyttöön.

Mikään ei muutu, jos mitään ei muuteta. Jaamme yhteisen huolen siitä, ettei kaavoitus lakiuudistuksen jälkeen vastaa nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Allekirjoittajat:

Antti Aarnio, toimitusjohtaja, SATO Oyj

Tomi Aimonen, kotimaisten kiinteistösijoitusten johtaja & Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen

Hannu Havanka, kiinteistöjohtaja, UPM-Kymmene Oyj

Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä

Vesa Immonen, toimitusjohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy

Virpi Kaikkonen, kiinteistö- ja kehitysjohtaja, Lidl Suomi Ky

Esa Kankainen, toimitusjohtaja, Asuntosäätiö

Jyrki Karjalainen, kiinteistöjohtaja, HOK-Elanto

Markku Mäkiaho, toimitusjohtaja, OP Kiinteistösijoitus Oy

Jani Nieminen, toimitusjohtaja, Kojamo Oyj

Niko Pulli, toimitusjohtaja, Technopolis Holding Oyj

Juhani Rontu, johtaja, Kesko Oyj

Mauri Sahi, johtaja, Senaatti-kiinteistöt

Sanna Sianoja, toimitusjohtaja, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Pasi Suutari, kiinteistöjohtaja, SOK

Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas

Mikko Tavastila, Head of Corporate Real Estate, Fortum Oyj

Juha Tiuraniemi, toimitusjohtaja, HUS Kiinteistöt Oy

Jarkko Ämtö, toimitusjohtaja, Posti Kiinteistöt Oy

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

RAKLI ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta RAKLI ry

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla lähes puoli miljoonaa toimistoneliötä vajaakäytössä10.5.2021 16:07:55 EEST | Tiedote

Helsinki Research Forum -tutkimusfoorumi on tuottanut arvion toimistokiinteistöjen vajaakäyttöasteista pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistomarkkina-alueilla, jotka kattavat noin puolet pääkaupunkiseudun toimistokannasta. Tarkastelualueella tyhjiä toimistoneliöitä on yhteensä noin 443 000 neliömetriä ja alueiden keskimääräinen vajaakäyttöaste on 12,5 prosenttia. Pienimmät vajaakäyttöasteet ovat Pasilassa ja Hakaniemessä. Pahin vajaakäyttöongelma on Pitäjänmäen alueella, jossa lähes joka neljäs toimistoneliö eli noin 90 000 neliömetriä on tyhjillään. Myös Helsingin ydinkeskustassa (CBD) vajaakäyttö on merkittävää, sillä 11 prosenttia eli noin 70 000 neliömetriä toimistoista on tyhjillään. ”Vajaakäyttö on keskeisiä kiinteistömarkkinoiden tunnuslukuja. Helsinki Research Forumin pyrkimyksenä on tuottaa tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa kuin markkinoilla on tähän mennessä ollut”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi RAKLIsta. "Olemme olleet alusta asti mukana Helsinki Research Forumissa e

Turun seudun kiinteistökauppa- ja rakennusmarkkinat pysyneet aktiivisina15.4.2021 15:00:00 EEST | Tiedote

Rakentamisen volyymit kasvoivat Turussa vuonna 2020 koronapandemiasta huolimatta. Uusia asuntoaloituksia tilastoitiin 2000-luvun ennätysmäärä ja merkittäviä toimitilahankkeita sekä käynnistyi että valmistui. Turun seudun kiinteistökauppavolyymi pysyi melko korkealla tasolla, ja prime-toimistojen tuottovaatimukset laskivat hieman. Toimitilavuokramarkkinoilla eletään kuitenkin muiden suurten kaupunkien tavoin haasteellisia aikoja ja näkymät ovat monin osin negatiivisia.

RAKLIn Vuokra-asuntobarometri: Vuokra-asuntotarjonnan kasvu jatkuu, vuokrien nousu hiipuu14.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Vuokra-asuntosijoittaminen houkuttelee lisää pääomia, vaikka tarjonnan ripeä kasvu painaa vuokrien nousuodotuksia kaikissa suurissa kaupungeissa. Kaikkien ammattimaisten sijoittajaryhmien odotetaan kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan tulevan vuoden aikana. Koronapandemia painottaa vuokra-asuntojen kysyntää aiempaa suurempiin asuntoihin, matalamman vuokratason alueille sekä pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme