VETOOMUS: Maankäyttö- ja rakennuslakiin tuotava kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittiseen päätöksentekoon

Uudistus lähti liikkeelle raikkailla esityksillä kevennetystä ja selkeytetystä kaavajärjestelmästä sekä täydennysrakentamisen ja asuntotuotannon edistämisestä.

Nyt selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ovat vaihtumassa aiempaa moniportaisempaan kaavajärjestelmään, mikä on täysin poikkeuksellinen suunta eurooppalaisessa kontekstissa. Asemakaavan tehtäväksi jää yksityiskohtiin keskittyminen. Kaavojen toteuttaminen ilman jälkikäteismuutoksia tai poikkeamislupaa on vaikeaa. Epävarmuus hankkeiden käyntiin saamisesta lisääntyy.

Tämän kevään aikana uudistuksesta ovat kokonaan kadonneet tavoitteet edistää julkisen ja yksityisen sektorin kaavoituskumppanuutta. Tarvitsemme kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvia kaavoituksen välineitä, kuten täydennysrakentamiseen kiinteistönomistajalle osoitettua mahdollisuutta valmistella asemakaava kunnan päätettäväksi.

Lakiin kirjattuna se toisi kaavoitukseen hyvän hallinnon mukaista läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Välineellä pystyttäisiin edistämään kunnan maankäyttötavoitteiden mukaisia hankkeita ja lisäämään kaavojen toteutuskelpoisuutta.

Kunnalla säilyisi edelleen kaavamonopoli ja kunnan päätettävissä olisi, laitetaanko kaava vireille vai ei. Kansalaisvuorovaikutus varmistettaisiin kuten muissakin asemakaavoissa ja maankäyttösopimuksia laadittaisiin niitä koskevien säännösten mukaisesti. Malli olisi käytettävissä joka kunnassa, mutta palvelisi parhaiten siellä, missä tarvitaan lisävoimia asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseen ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.

Karu osoitus nykytilanteesta ja kaavoitusprosessien toimimattomuudesta on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa pelkästään pääkaupunkiseudulla. Kuten tilastot kertovat, ongelma on krooninen ja jarruttanut seudun kehitystä lähes 10 vuoden ajan. Jokainen tyhjä neliö on ilmaston, talouden ja elinympäristön viihtyisyyden näkökulmasta valtava rasite.

Kaavoituksella tilannetta ei ole toistaiseksi pystytty riittävästi korjaamaan. Odotettavissa on, että koronan voimistamana tyhjien tilojen rasite kasvaa entisestään. Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelulla tyhjät neliöt saataisiin muutettua ketterämmin asunnoiksi tai muuhun kysyntää vastaavaan käyttöön.

Mikään ei muutu, jos mitään ei muuteta. Jaamme yhteisen huolen siitä, ettei kaavoitus lakiuudistuksen jälkeen vastaa nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Allekirjoittajat:

Antti Aarnio, toimitusjohtaja, SATO Oyj

Tomi Aimonen, kotimaisten kiinteistösijoitusten johtaja & Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen

Hannu Havanka, kiinteistöjohtaja, UPM-Kymmene Oyj

Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä

Vesa Immonen, toimitusjohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy

Virpi Kaikkonen, kiinteistö- ja kehitysjohtaja, Lidl Suomi Ky

Esa Kankainen, toimitusjohtaja, Asuntosäätiö

Jyrki Karjalainen, kiinteistöjohtaja, HOK-Elanto

Markku Mäkiaho, toimitusjohtaja, OP Kiinteistösijoitus Oy

Jani Nieminen, toimitusjohtaja, Kojamo Oyj

Niko Pulli, toimitusjohtaja, Technopolis Holding Oyj

Juhani Rontu, johtaja, Kesko Oyj

Mauri Sahi, johtaja, Senaatti-kiinteistöt

Sanna Sianoja, toimitusjohtaja, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Pasi Suutari, kiinteistöjohtaja, SOK

Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas

Mikko Tavastila, Head of Corporate Real Estate, Fortum Oyj

Juha Tiuraniemi, toimitusjohtaja, HUS Kiinteistöt Oy

Jarkko Ämtö, toimitusjohtaja, Posti Kiinteistöt Oy

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry