Vettä hylkivä panssaripinnoite voi pian tehostaa aurinkopaneeleja ja tuoda suksiin lisäluistoa

Aalto-yliopiston professori Robin Ras on tutkinut ryhmänsä kanssa superhydrofobisia eli erittäin vettä hylkiviä materiaaleja yli kymmenen vuoden ajan. Kesäkuussa 2020 ryhmä kertoi arvostetun Nature-lehden julkaisemassa tutkimusartikkelissa uudesta pinnoitteesta, joka hylkii paitsi tehokkaasti vettä myös kestää hyvin kulutusta. Kyseessä on merkittävä läpimurto, sillä tähän asti superhydrofobiset pinnat ovat olleet alttiita viilloille, naarmuille ja lommoille.
Nyt tutkimusryhmä on saanut Business Finlandilta rahoituksen innovaation kaupallisten sovellusten tutkimiseen, sekä Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä erillisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen pinnoitteen kehittämiseksi uusille materiaaleille, kuten puulle ja paperille.
Robin Ras kertoo, että uuden pinnoitteen materiaali-innovaationa on uudenlainen kennomainen rakenne, joka suojelee vettä hylkiviä rakenteita kulumiselta ja iskuilta.
”Pinnoitteen kestävyys on vähintään kymmenkertainen nyt kaupallisesti saatavilla oleviin superhydrofobisiin pinnoitteisiin verrattuna. Selvitämme nyt, miten ja missä tuotteissa voimme hyödyntää panssaripinnoitetta”, hän sanoo.
Tutkimusryhmä on jo pystynyt osoittamaan panssaripinnoitteen toimivuuden kovien materiaalien, kuten keramiikan ja lasin, pinnalla. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa tutkitaan myös superhydrofobisen pinnoitteen soveltamista joustavissa materiaaleissa, kuten muoveissa.
”Neuvottelemme mahdollisista sovelluksista useiden yritysten kanssa. Panssarikuviointia voisi hyödyntää monissa sään armoilla olevissa laitteissa, kuten säämittalaitteissa ja kännyköiden tukiasemissa”, kertoo materiaalitieteen professori Sami Franssila.
Ryhmä suunnittelee yhteistyötä myös urheiluvälineyrityksen kanssa selvittääkseen, voidaanko pinnoitetta hyödyntää esimerkiksi suksen pohjissa.
”Superhydrofobiset suksen pohjat pienentävät suksen ja lumen välistä kitkaa, jolloin sukset luistavat paremmin. Suksia käytetään hyvin vaativissa olosuhteissa, joten pinnoitteiden tulee kestää hyvin myös vaurioita”, sanoo materiaalitutkija Ville Jokinen.
Vettä ja likaa hylkivät pinnat eivät myöskään jäädy, höyrysty tai kerää bakteereja. Siksi pinnoitteesta voivat hyötyä esimerkiksi elektroniikkateollisuus, lentoliikenne, lasi- ja optiikkateollisuus sekä lääketiede ja biolääketiede.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön Future Makers -ohjelman rahoituksella tutkitaan superhydrofobisia pintoja esimerkiksi aurinkopaneeleissa, joissa ne estävät energiantuotantoa heikentävän lian kertymisen paneelin pinnalle.
”Tavoitteenamme on nyt perehtyä eri alojen teollisiin tuotantomenetelmiin ja etsiä yhteistyössä lupaavimmat soveltamismahdollisuudet”, sanoo tutkija ja liiketoiminnan kehittäjä Juuso Korhonen.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Panssaripinnoite karkottaa veden ja lian eikä hajoa kovastakaan iskusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso Korhonen
Liiketoiminnan kehittäjä ja tutkija
Aalto-yliopisto
juuso.korhonen@aalto.fi
puh. 0504137760
Robin Ras (englanniksi)
Professori
Aalto-yliopisto
robin.ras@aalto.fi
Sami Franssila
Professori
Aalto-yliopisto
sami.franssila@aalto.fi
Ville Jokinen
Yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
ville.p.jokinen@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme