Vetytutkimuksen asiantuntijat median käytettävissä – Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta

Miten vetyä tehdään täysin päästöttömästi, ilman valtavaa sähkönkulutusta? Miten vety mullistaa terästuotannon? Miten vetypohjaisen erikoislujan teräksen ja raskaan liikenteen avulla Suomessa on mahdollista saavuttaa jopa 15 prosentin päästövähennykset? Miten helposti karkaava vety saadaan pysymään varastoissa ja osaksi jakeluverkostoja? Millaiset ovat tulevaisuuden vetytalouden kestävät liiketoimintamallit?

Oulun yliopistossa vetytukimusta edistää suuri joukko tutkijoita usealla eri alalla, ja he kertovat median edustajille mielellään vetyinnovaatioiden kehittämisestä ja vetysiirtymän vaikutuksista yhteiskuntaan.

Suomen vetytutkimusfoorumin ensimmäinen seminaari ma 10.10.2022 kokoaa myös koko Suomen keskeiset tutkimus- ja koulutustoimijat Oulun yliopistolle. Media on tervetullut seuraamaan tärkeitä keskusteluja myös etänä, lue lisää ja ilmoittaudu 

Vedyn puhdas tuotanto

Nykyisin vetyä valmistetaan pääasiassa fossiilisesta maakaasusta, mutta lähitulevaisuudessa vedyn tuotanto on siirtymässä päästöttömään elektrolyysiprosessiin, jossa vettä hajotetaan sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Vedyn tuottaminen vedestä elektrolyysillä vaatii kuitenkin suuren määrän energiaa. Oulun yliopistossa kehitetään vaihtoehtoisia päästöttömiä ja energiatehokkaita keinoja vedyn tuottamiseen.

Yksi lupaavista menetelmistä on tuottaa vetyä valokatalyyttisesti auringon valoa hyödyntäen. Professori Marko Huttulan ryhmässä tutkitaan esimerkiksi perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita vetyaurinkopaneelien tehostamiseksi. Huttula on toistuvasti nostanut esiin huolta ja kritiikkiä EU:n ja Suomen nykyisistä suunnitelmista, joissa vetysiirtymä pohjautuu elektrolyysiin, jonka valtavaa energiankulutusta ei Huttulan mukaan voi sivuuttaa, vaan sitä on tarkasteltava realistisesti. marko.huttula@oulu.fi, p. 0503502942

Professori Wei Cao kehittää uuden sukupolven valokatalyyttejä vedyntuotantoon EU rahoituksella. Uusilla katalyyteillä mahdollistetaan suora vedyn tuottaminen vedestä auringon valon avulla ilman sähköä. wei.cao@oulu.fi.

Professori Riitta Keiski on heterogeenisen katalyysin ja valokatalyysitutkimuksen pioneeri Suomessa ja vahvistanut alan tutkimusta Oulun yliopistossa. Keiskin tutkimusryhmä on kehittänyt vedyntuotannossa ja valokatalyysissä tarvittavia katalyyttejä ja keskittynyt vihreään kemiaan ja tekniikkaan sekä kestävyyden arviointiin liittyviin globaaleihin tutkimuskysymyksiin. riitta.keiski@oulu.fi, p. 0407263018.

Päästötön ja vähäsähköinen metaanipyrolyysi on jo nyt vedyntuotannossa käytössä oleva menetelmä. Metaanipyrolyysissa maa- tai biokaasu pilkotaan ja vety erotetaan hiilestä. Puhtaasta hiilestä voidaan tuottaa hiilinanoputkia hyödynnettäväksi uusissa akkuteknologioissa. Professori Ulla Lassi johtaa kestävän kemian tutkimusyksikköä ja on asiantuntija mm. akkukemian kehittämisessä; ulla.lassi@oulu.fi, p. 0400294090

Vety terästuotannossa ja liikenteessä, vetyä kestävät teräkset ja vetytalouden liiketoimintamallit

Teräksen valmistuksessa vedyn käyttö pelkistimenä ja energian lähteenä tarjoaa huomattavan vedyn käyttökohteen ja mahdollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen metalliteollisuudessa, jopa noin seitsemän prosenttia Suomen päästöistä.

Vetypohjaisen teräksen tuotannon tuntee professori Timo Fabritius, joka myös koordinoi Suomen tutkimusorganisaatiot kokoavaa vetytutkimusfoorumia: timo.fabritius@oulu.fi, p. 0294482421.

Vety haihtuu helposti ja vaatii riittävän tiiviitä metallisäiliöitä varastointiin ja siirtoon. Oulun yliopistolla on kansainvälisesti tunnettu asema erikoislujien terästen kehittämisessä. Niiden avulla voidaan keventää myös esimerkiksi raskaita ajoneuvoja, ja vähentää liikenteen päästöjä Suomessa jopa 7–8 prosenttia. Erikoiskeveiden terästen asiantuntija on professori Jukka Kömi, jukka.komi@oulu.fi, p. 0405490311.

Liikenteen polttoaineiksi sopivaa vetyä on jo olemassa ja vetyjalosteita voidaan hyödyntää polttoaineissa ilman merkittäviä sijoituksia jo olemassa olevaan jakeluinfrastruktuuriin. Auto- ja työkonetekniikan asiantuntija on professori Juho Könnö, juho.konno@oulu.fi, p. 0504795242.

Pelkkä tekninen kehitys ei vielä riitä alentamaan päästöjä, vaan on oltava myös niiden hyödyntämiseen sopivia liiketoimintamalleja osana laajaa kansainvälistä energiamurrosta ja vetytaloutta.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kehitetään uuden ajan liiketoimintamalleja, jotka tuntee Martti Ahtisaari Instituutin johtaja, professori Veikko Seppänen, veikko.seppanen@oulu.fi, p. 0401562805.