Videotapaamisilla parempaa elämänlaatua hoivakodin asukkaille
25.1.2021 09:53:08 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Hoivakodeissa asuvat ikäihmiset voivat kokea yksinäisyyttä, sillä läheisten näkeminen on täysin riippuvaista heidän mahdollisuuksistaan tulla käymään hoivakodissa. Vierailujen määrää voivat rajoittaa pitkät välimatkat, elämän muut kiireet sekä esimerkiksi tämän hetken pandemiatilanne, covid-19.
– Suurin osa suomalaisista käyttää videopuheluita arkielämässään. Sen sijaan hoivakodeissa videopuhelut eivät vielä ole yleinen yhteydenpitotapa. Nykyisin suurin osa ikäihmisistä suhtautuu teknologiaan varsin positiivisesti, joten asennetta ei voida enää pitää syynä olla tarjoamatta teknologiaa heidän elämänlaatunsa parantamiseksi, kertoo Mikko Pietilä pro gradu -tutkielmassaan.
Videotapaamiset voivat parantaa elämänlaatua usealla eri osa-alueella
– Videotapaamiset osoittautuivat mieleiseksi etäkommunikointitavaksi, joita osa asukkaista ja läheisistä uskalsi verrata fyysiseen tapaamiseen. Vaikutuksia elämänlaatuun voi olla usealla eri elämänlaadun osa-alueella, kun hoivakodin asukas on aktiivisemmin yhteydessä hänelle läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin. Tämä voi tuoda esimerkiksi asioita, joita odottaa arjessa sekä vahvistaa tärkeitä ihmisuhteita, jotka monessa tapauksessa tuovat merkitystä elämään, Pietilä listaa.
Tutkimukseen osallistuneissa asukkaissa oli mukana ikäihmisiä, jotka eivät kyenneet tai pitäneet puhelimen käytöstä, mutta kokivat videotapaamiset mielekkäiksi. Tämä loi heille ja heidän läheisilleen tärkeän mahdollisuuden pysyä yhteydessä myös silloin, kun paikalla käyminen ei ole mahdollista. Asukkaat kokivat videopuhelut tilanteina, joissa he pystyivät olemaan rennosti ilman tarvetta pidellä puhelinta korvalla ja rasittamatta kättä. Osa läheisistä koki, että näköyhteys auttoi asukasta pysymään paremmin tässä päivässä ja positiivisella mielellä.
– Mikko Pietilän pro gradu -tutkielma osoittaa, että hyvin suunnitellut teknologiaratkaisut tuovat iloa ikäihmisten arkeen. Pietilän työ havainnollistaa mikä merkitys yhteistyöllä on palvelun laadun varmistamiseksi, sillä digitalisoituvassa maailmassa monesti unohdetaan yhteiskunnan heikko-osaisimmat, professori Pekka Abrahamsson muistuttaa.
Hoivakotiympäristö ja sen sidosryhmät määrittävät oikean ratkaisukokonaisuuden
Pietilän tutkimus tarjosi hoivakodin ikäihmisille mahdollisuuden pysyä yhteydessä läheisiin videotapaamisten kautta kahden kuukauden ajan. Tutkimusympäristönä toimi Mehiläisen yksittäinen hoivakoti, jonne videotapaamisen mahdollistava ratkaisu asennettiin IT-yrityksen, Avek esitysratkaisut, avustuksella. Asennuksen yhteydessä tutkija koulutti hoivakodin henkilökunnan toteuttamaan videotapaamisia. Tämän jälkeen tutkija informoi asukkaiden läheisiä videotapaamismahdollisuudesta sekä lähetti heille ohjeet tapaamiseen osallistumisesta.
– Olemme erittäin iloisia, että saimme olla osa tätä tutkimusta ja toimia pilottiyksikkönä tänä tärkeänä pandemia-aikana videotapaamisten kokeilussa. Kokemukset hoivakodissamme videopuheluista uudella laitteella olivat positiiviset, myös omaiset pitivät kokeilua onnistuneena. Isoin asia omaisille on ollut helppo yhteydenpito läheisten kanssa riippumatta liikuntarajoitteista tai pitkistä välimatkoista. Laite mahdollistaa pitkätkin videopuhelut asukkaan ja omaisen välillä ilman hoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Asukas ja omainen voivat keskustella näin henkilökohtaisistakin asioista, Mainiokoti Pirtin yksikön johtaja Juha Huttunen kertoo.
– Suunnittelemani ratkaisu onnistui aktivoimaan sidosryhmät hyödyntämään videotapaamisia ja osallistumaan konseptin kehittämiseen. Tutkimukseen osallistuneet sidosryhmät olivat hoivakodin henkilökunta, hoivakodin asukkaat sekä heidän läheisensä. Sidosryhmien aktiivisuus on avainasemassa, jonka vuoksi heidän aktivoimisensa on onnistuneen kehitystyön edellytys, Pietilä kuvailee.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Pietilä
puh. 040 577 0266
pietila.mikko@hotmail.fi
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Teknologia voi tehostaa painonhallintaa kuntoutuksessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Teknologia-avusteinen kuntoutus voi auttaa kuntoutujia hallitsemaan painoaan, kaventamaan vyötäröään ja vähentämään kehon rasvaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan teknologia voi tuoda lisähyötyä painonhallintaan erityisesti sydänkuntoutuksessa.
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Lähes puolet yli 70-vuotiaista hyötyi liikuntaharjoittelusta usealla toimintakyvyn osa-alueella17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden mittainen liikuntaharjoittelu paransi yli 70-vuotiaiden fyysistä toimintakykyä, mutta hyödyt näkyivät eri ihmisillä eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan liikuntaharjoittelun onnistumista ei tulisi arvioida vain yhden mittarin perusteella, sillä myönteiset muutokset voivat ilmetä eri toimintakyvyn osa-alueilla.
Uusi tutkimus paljastaa mekanismin, joka voi auttaa sairaalabakteeria kestämään viimeisiin hoitokeinoihin kuuluvaa antibioottia17.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista entsyymin, joka muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta ja voi lisätä sen kykyä selviytyä vankomysiiniantibiootin vaikutuksista. Löydös tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten bakteerit sopeutuvat antibioottipaineeseen, ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia keinoja antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
