Jyväskylän yliopisto

Videotapaamisilla parempaa elämänlaatua hoivakodin asukkaille

Jaa

Videotapaamiset tarjoavat hoivakodissa asuville ikäihmisille ja heidän läheisilleen vaihtoehtoisen tavan pitää yhteyttä. Videopuhelut läheisten kanssa voivat parantaa asukkaiden elämänlaatua, jos ratkaisukonsepti luodaan ottaen kohdeympäristö ja sen sidosryhmät mukaan toteutukseen.

Mikko Pietilä ja videotapaamisissa hoivakodissa käytetty laite.
Mikko Pietilä ja videotapaamisissa hoivakodissa käytetty laite.

Hoivakodeissa asuvat ikäihmiset voivat kokea yksinäisyyttä, sillä läheisten näkeminen on täysin riippuvaista heidän mahdollisuuksistaan tulla käymään hoivakodissa. Vierailujen määrää voivat rajoittaa pitkät välimatkat, elämän muut kiireet sekä esimerkiksi tämän hetken pandemiatilanne, covid-19.

– Suurin osa suomalaisista käyttää videopuheluita arkielämässään. Sen sijaan hoivakodeissa videopuhelut eivät vielä ole yleinen yhteydenpitotapa. Nykyisin suurin osa ikäihmisistä suhtautuu teknologiaan varsin positiivisesti, joten asennetta ei voida enää pitää syynä olla tarjoamatta teknologiaa heidän elämänlaatunsa parantamiseksi, kertoo Mikko Pietilä pro gradu -tutkielmassaan.

Videotapaamiset voivat parantaa elämänlaatua usealla eri osa-alueella

– Videotapaamiset osoittautuivat mieleiseksi etäkommunikointitavaksi, joita osa asukkaista ja läheisistä uskalsi verrata fyysiseen tapaamiseen. Vaikutuksia elämänlaatuun voi olla usealla eri elämänlaadun osa-alueella, kun hoivakodin asukas on aktiivisemmin yhteydessä hänelle läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin. Tämä voi tuoda esimerkiksi asioita, joita odottaa arjessa sekä vahvistaa tärkeitä ihmisuhteita, jotka monessa tapauksessa tuovat merkitystä elämään, Pietilä listaa.

Tutkimukseen osallistuneissa asukkaissa oli mukana ikäihmisiä, jotka eivät kyenneet tai pitäneet puhelimen käytöstä, mutta kokivat videotapaamiset mielekkäiksi. Tämä loi heille ja heidän läheisilleen tärkeän mahdollisuuden pysyä yhteydessä myös silloin, kun paikalla käyminen ei ole mahdollista. Asukkaat kokivat videopuhelut tilanteina, joissa he pystyivät olemaan rennosti ilman tarvetta pidellä puhelinta korvalla ja rasittamatta kättä. Osa läheisistä koki, että näköyhteys auttoi asukasta pysymään paremmin tässä päivässä ja positiivisella mielellä.

– Mikko Pietilän pro gradu -tutkielma osoittaa, että hyvin suunnitellut teknologiaratkaisut tuovat iloa ikäihmisten arkeen. Pietilän työ havainnollistaa mikä merkitys yhteistyöllä on palvelun laadun varmistamiseksi, sillä digitalisoituvassa maailmassa monesti unohdetaan yhteiskunnan heikko-osaisimmat, professori Pekka Abrahamsson muistuttaa.

Hoivakotiympäristö ja sen sidosryhmät määrittävät oikean ratkaisukokonaisuuden

Pietilän tutkimus tarjosi hoivakodin ikäihmisille mahdollisuuden pysyä yhteydessä läheisiin videotapaamisten kautta kahden kuukauden ajan. Tutkimusympäristönä toimi Mehiläisen yksittäinen hoivakoti, jonne videotapaamisen mahdollistava ratkaisu asennettiin IT-yrityksen, Avek esitysratkaisut, avustuksella. Asennuksen yhteydessä tutkija koulutti hoivakodin henkilökunnan toteuttamaan videotapaamisia. Tämän jälkeen tutkija informoi asukkaiden läheisiä videotapaamismahdollisuudesta sekä lähetti heille ohjeet tapaamiseen osallistumisesta.

– Olemme erittäin iloisia, että saimme olla osa tätä tutkimusta ja toimia pilottiyksikkönä tänä tärkeänä pandemia-aikana videotapaamisten kokeilussa. Kokemukset hoivakodissamme videopuheluista uudella laitteella olivat positiiviset, myös omaiset pitivät kokeilua onnistuneena. Isoin asia omaisille on ollut helppo yhteydenpito läheisten kanssa riippumatta liikuntarajoitteista tai pitkistä välimatkoista. Laite mahdollistaa pitkätkin videopuhelut asukkaan ja omaisen välillä ilman hoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Asukas ja omainen voivat keskustella näin henkilökohtaisistakin asioista, Mainiokoti Pirtin yksikön johtaja Juha Huttunen kertoo.

– Suunnittelemani ratkaisu onnistui aktivoimaan sidosryhmät hyödyntämään videotapaamisia ja osallistumaan konseptin kehittämiseen. Tutkimukseen osallistuneet sidosryhmät olivat hoivakodin henkilökunta, hoivakodin asukkaat sekä heidän läheisensä. Sidosryhmien aktiivisuus on avainasemassa, jonka vuoksi heidän aktivoimisensa on onnistuneen kehitystyön edellytys, Pietilä kuvailee.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Pietilä
puh. 040 577 0266
pietila.mikko@hotmail.fi

Kuvat

Mikko Pietilä ja videotapaamisissa hoivakodissa käytetty laite.
Mikko Pietilä ja videotapaamisissa hoivakodissa käytetty laite.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

QS Ranking 2021: Jyväskylän yliopistosta useita tieteenaloja maailman huippujen listalla, liikunta ja kasvatustieteet top 100 -joukossa4.3.2021 08:00:00 EETTiedote

Vuoden 2021 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista parhaiten sijoittui liikunta, joka paransi sijoitustaan viime vuodesta sijalta 50 sijalle 45. Myös kasvatustieteet säilyttivät asemansa sadan parhaan joukossa sijalla 92 (viime vuonna 51–100), kansallisella tasolla sijoitus on toinen.

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille25.2.2021 08:00:00 EETTiedote

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme