Vienti kääntyy laskuun – talven sää on talouden jokeri

Suomalaisten yritysten kasvunäkymät ovat heikentyneet viime kuukausina. Danske Bank povaa tuoreessa yritysten suhdannekatsauksessa, että vienti kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia ja supistuu ensi vuonna 0,5 prosenttia. Vientiä Yhdysvaltoihin tukee euron kurssi, joka on halventunut suhteessa dollariin.

”Suomalaisten yritysten vienti painottuu Eurooppaan, jossa euroalue on painumassa taantumaan. Se näkyy myös Suomessa uusien tilauksien vähentymisenä, viennin asteittaisena heikkenemisenä ja sitä kautta vaisumpana kehityksenä työllisyydessä sekä yksityisessä kulutuksessa. Viennin heikkeneminen heijastuukin vähitellen myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin, joita rasittaa lisäksi kustannusten ja korkojen nousu”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomalaiset yritykset ovat tänä vuonna katkoneet taloudellisia kytköksiä Venäjään sekä pakotteiden että omatoimisten boikottien vuoksi.

“Vielä viime vuonna Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin vientimarkkina tavaraviennin arvolla. Kesän mittaan kaupankäynti Venäjän kanssa romahti murto-osaan entisestä, ja nyt vienti lähentelee Neuvostoliiton romahtamisen aikoja. Paluu entiseen ei näytä lähitulevaisuudessa mahdolliselta”, sanoo Kuoppamäki.

Samaan aikaan suomalaisille tuotteille on etsitty ja löydetty korvaavia vientikohteita esimerkiksi Euroopasta. Osa suomalaisista yrityksistä on Kuoppamäen mukaan myös hyötynyt Venäjän sulkeutumisesta pois maailmanmarkkinoilta, sillä kilpailun vähentyminen esimerkiksi sahateollisuudessa toi lisää tilauksia.

Työvoiman saatavuus voi helpottua

Suomen talouden vahvuutena on tällä hetkellä työllisyysaste. Yrityksille tämä näkyy kireänä työmarkkinana ja osaajapulana. Danske Bank ennustaa työttömyysasteen kohoavan ensi vuonna 7,3 prosenttiin. Osaajapula näkyy myös ansiotasossa, jonka Danske Bank ennustaa nousevan tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia.

”Talouden näkymien heikkenemisestä huolimatta avoimia työpaikkoja on runsaasti ja pula osaavasta työvoimasta vaivaa monia aloja. Yritykset pyrkivät matalasuhdanteessakin pitämään kiinni hyvistä työntekijöistä. Monet työttömäksi joutuvat löytävät töitä melko nopeasti, mikä vakauttaa kotitalouksien taloustilannetta”, Kuoppamäki sanoo.

Ansiotason nousu auttaa hillitsemään kuluttajien ostovoiman nopeaa heikkenemistä, mikä on pieni valonpilkahdus esimerkiksi kaupalle ja palvelualalle. Työeläkkeet nousevat tänä vuonna nähdyn inflaation kiihtymisen vuoksi yli 6 prosenttia 2023. 

Ensi talven säällä on merkitystä

Talouden tahtia hidastavat muun muassa keskuspankit, jotka ovat huolissaan nopeasti kiihtyneestä inflaatiosta. Tänä vuonna Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ovat tehneet monia koronnostoja, joita on luvassa lisää. Danske Bank ennakoi EKP:n jatkavan koronnostoja ainakin helmikuuhun 2023 saakka, jolloin 12 kuukauden euribor nousisi noin 3 prosenttiin.

”Koronnostot ja talouden epävarmuus hidastavat niin yksityistä kulutusta kuin investointejakin. Poikkeuksen sääntöön tekevät ainakin energiapuolen investoinnit, kun Venäjän energiakiristys vauhdittaa vihreää siirtymää. Myös investoinnit digitaalisuuteen ja automaatioon voivat nousta”, Kuoppamäki sanoo.

Viime kuukausien talouskehitystä on leimannut arvaamattomuus. Todennäköisyys isoille yllätyksille on yhä suuri. Esimerkiksi ensi talvena monelle yritykselle tärkeää energian hintaa määrittää sää.

”Kuinka tuulesta saa energiaa, auttaako sadekertymä vesivoiman tuotannossa ja tuleeko pitkiä pakkasjaksoja? Ensi talvena säällä on oma vaikutuksensa niin työllisyyteen kuin yksityiseen kulutukseenkin. Yritysten kannattaa tarkastella strategiaansa erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden kautta, sillä se helpottaa varautumista yllätyksiin”, Kuoppamäki sanoo.