Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on vapautettava

Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään tarvetta. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä ylläpitämään yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisille koulutuksenjärjestäjille luvan toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.

Suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella, monet koulutuksen järjestäjät ovat hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.

”Tutkintokielen laajentaminen nykyisestä olisi mahdollisuus ei uhka”

Jopa 80 prosenttia kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua.

Tulevan hallituksen tulisi heti vapauttaa koulutus lupamenettelystä. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus vastaa kysyntään, sitä paremmin yrityksemme tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen nostaa esiin kolme syytä, miksi vieraskielistä ammatillista koulutusta tarvitaan. ”Vientiyritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, maahanmuuttajataustaisilla pitää olla mahdollisuus nopeampaan kouluttautumiseen ja vieraskielinen koulutus mahdollistaa myös työperäisen maahanmuuton täydennyskoulutuksen”, Eerikäinen korostaa.

Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.  

Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen toteaa, että muun muassa Päijät-Hämeessä on paljon yrityksiä, joiden laajentumisen ja kilpailukyvyn esteenä on osaavan työvoiman saatavuus. Tämä tarkoittaa riittävän työvoiman varmistamiseksi myös kykyä kansainväliseen toimintaan eli todellista osaamista toimia ammatissa myös muulla kuin suomen kielellä.

”Tutkintokielen laajentaminen merkittävästi nykyisestä olisi mahdollisuus ei uhka. Tämä koskee sekä suomalaisia opiskelijoita että meille muualta tulevia, mutta ensi sijaisesti tämä palvelisi alueen työelämää ja niiden tarpeita sekä mahdollisuuksia työllistää ja kehittyä”, Saarelainen korostaa ja jatkaa ”nykyistä laajempi tutkintokieli ei ole keneltäkään pois vaan se avaisi kaikille merkittävästi uusia mahdollisuuksia.” 

”Toivomme, että opetus- ja kulttuuriministeriö puuttuisi tutkintokielen vaihtoehtojen laajentamiseen ammatillisessa koulutuksessa heti uuden hallituskauden alkaessa”, sanoo Eerikäinen.