Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on vapautettava
Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. ”Hämeeseen ei ole saatu lupaa vieraskieliseen koulutukseen, vaikka olemme aktiivisesti olleet vaikuttamassa asiaan ja pyrkineet saamaan muutosta tilanteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusteet vieraskielisen koulutuksen järjestämisluvalle alueellemme ovat olleet vähintäänkin erikoiset”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään tarvetta. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä ylläpitämään yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisille koulutuksenjärjestäjille luvan toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.
Suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella, monet koulutuksen järjestäjät ovat hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.
”Tutkintokielen laajentaminen nykyisestä olisi mahdollisuus ei uhka”
Jopa 80 prosenttia kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua.
Tulevan hallituksen tulisi heti vapauttaa koulutus lupamenettelystä. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus vastaa kysyntään, sitä paremmin yrityksemme tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen nostaa esiin kolme syytä, miksi vieraskielistä ammatillista koulutusta tarvitaan. ”Vientiyritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, maahanmuuttajataustaisilla pitää olla mahdollisuus nopeampaan kouluttautumiseen ja vieraskielinen koulutus mahdollistaa myös työperäisen maahanmuuton täydennyskoulutuksen”, Eerikäinen korostaa.
Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.
Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen toteaa, että muun muassa Päijät-Hämeessä on paljon yrityksiä, joiden laajentumisen ja kilpailukyvyn esteenä on osaavan työvoiman saatavuus. Tämä tarkoittaa riittävän työvoiman varmistamiseksi myös kykyä kansainväliseen toimintaan eli todellista osaamista toimia ammatissa myös muulla kuin suomen kielellä.
”Tutkintokielen laajentaminen merkittävästi nykyisestä olisi mahdollisuus ei uhka. Tämä koskee sekä suomalaisia opiskelijoita että meille muualta tulevia, mutta ensi sijaisesti tämä palvelisi alueen työelämää ja niiden tarpeita sekä mahdollisuuksia työllistää ja kehittyä”, Saarelainen korostaa ja jatkaa ”nykyistä laajempi tutkintokieli ei ole keneltäkään pois vaan se avaisi kaikille merkittävästi uusia mahdollisuuksia.”
”Toivomme, että opetus- ja kulttuuriministeriö puuttuisi tutkintokielen vaihtoehtojen laajentamiseen ammatillisessa koulutuksessa heti uuden hallituskauden alkaessa”, sanoo Eerikäinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen, p. 050 071 6751
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen, p. 040 739 9303
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Hämeen kauppakamarin tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi Hämeen kauppakamari edistää alueensa yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tarjoaa jäsenilleen tietoa, palveluja ja kontakteja. Hämeen kauppakamarin toiminta-alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta, Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnat sekä Keski-Suomesta Kuhmoinen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen kauppakamari
Keskuskauppakamarin kultaiset elämäntyömerkit Heinolassa toimiville elinkeinoelämän vaikuttajille27.3.2019 11:45:00 EET | Tiedote
Hämeen kauppakamari on päättänyt huomioida Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä kolmea alueellaan toimivaa teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden vaikuttajaa tunnustuksena ansiokkaasta työstä Hämeen elinkeinoelämän hyväksi:
Hämeessä tarvetta hallitustyöskentelyn terävöittämiseen20.3.2019 07:00:00 EET | Tiedote
Hämeessä PK-yritykset eivät panosta tarpeeksi hallitustyöskentelyyn, selviää kauppakamarien helmikuussa tekemästä PK-hallitusbarometrikyselystä. ”Alueemme yritysten tulee hallitustyöskentelyssään selkeästi panostaa enemmän osaamiseen. Häme on lähes kaikissa mittareissa valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Ainoastaan sitoutuminen kokousten välillä on alueellamme keskimääräistä parempaa ja ymmärretään, että hallitusten jäsenten tulisi olla käytettävissä muutoinkin kuin kokouksissa”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Hämeen kauppakamari vaatii liikenteelle uusia rahoitusmalleja ja vaihtoehtoja18.3.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Kauppakamareiden mukaan pelkkä budjettirahoitus ei ole riittävä kattamaan liikenteen korjaus- ja investointivelkaa. ”Liikenneväylien korjaamisen lisäksi tarvitaan investointeja uusien väylien rakentamiseen ja rataverkon tason nostamiseen”, korostaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Hämeen kauppakamari kannustaa naisosaajia PK-yritysten hallitusjäseniksi8.3.2019 05:50:00 EET | Tiedote
Neljännes Suomessa toimivien PK-yritysten hallitusten jäsenistä on naisia, selviää kauppakamareiden helmikuussa tekemästä PK-hallitusbarometrikyselystä. Luku on lähes sama kuin pienillä pörssiyhtiöillä, joissa naisia on 26 prosenttia. ”Alueellamme vastanneiden PK-yritysten hallitusjäsenistä 19 prosenttia on naisia. Valtakunnallisesti keskimääräistä alhaisempi tulos osoittaa, että meidän pitää kannustaa alueellamme osaavia naisia hallitusammattilaisiksi sekä tarjottava heille myös mahdollisuutta osallistua yritysten hallitustyöskentelyyn”, painottaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Janakkala Hämeen kauppakamarin jäseneksi1.3.2019 10:02:18 EET | Tiedote
Janakkalan kunta liittyi Hämeen kauppakamarin jäseneksi ja lisää vaikuttamismahdollisuuksiaan. ”Janakkala on hyvä esimerkki kunnasta, joka haluaa vahvistaa elinvoimaansa ja tämä toteutuu parhaiten panostamalla kunta- ja yritysyhteistyöhön”, korostaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen tyytyväisenä.
Yritysten verojalanjälki Hämeessä 1,9 miljardia euroa27.2.2019 12:12:49 EET | Tiedote
Hämäläisyritysten verojalanjälki oli yhteensä 1,9 miljardia euroa vuonna 2017, selviää Keskuskauppakamarin julkaisemasta Suuresta veroselvityksestä. ”Talouden noususuhdanne näkyy yritysten verojalanjäljen kasvuna viime vuosien aikana. Veroselvitys kuvaa hyvin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme