Keskuskauppakamari

Viherkatot lisääntyvät Suomessa – Käytä asiantuntijaa apuna

Jaa

Viherkattoja rakennetaan muun muassa esteettisistä, terveydellisistä tai toiminnallisista syistä. Viherkatto on myös energiatehokas lämmöntasaaja ja vaimentaa melua. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Ari Hoikkala kertoo, mitä viherkatoista tulisi tietää ennen asentamista.

Ari Hoikkalan mukaan viherkatot palvelevat useita eri käyttötarkoituksia. Ne muun muassa vähentävät katoilta tulevien hulevesien määrää merkittävästi. Viherkatot suojaavat kattorakenteita ja pidentävät katon käyttöikää.

"Kesällä katon lämpötila voi olla jopa 40 astetta alhaisempi kuin perinteisen tumman katon. Ne viilentävät kesällä ja eristävät lämpöä talvella, joten ne vähentävät siis energian tarvetta”, Hoikkala sanoo.

Hoikkala muistuttaa, että viherkattoja voidaan asentaa keväästä syksyyn, mutta ei pakkasella. Asennuksessa tulee ottaa huomioon oikeanlaiset rakenteet, jotta viherkatto toimii kokonaisuutena oikein. Suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida muun muassa katon kantavuus, kaltevuus, vedeneristys, vedenpoisto, juurisuojaus, kasvillisuuden valinta ja viihtyminen, paloturvallisuus ja huollettavuus. Asennuksessa kannattaa aina käyttää kokonaisuuden osaavaa ammattilaista.

”Kuten aina katolla liikuttaessa, työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Vedeneristystä ei saa vahingoittaa päälle tulevien kerrosten asennusvaiheessa. Kasvillisuuden päällä ei tule myöskään säilyttää mitään tavaraa”, Hoikkala sanoo.

"Valmiit kasvillisuusmatot tulee asentaa heti niiden saavuttua, koska ne eivät kestä säilytystä. Kasvit tarvitsevat myös valoa ja ilmaa. Katolle tulevien rakenteiden tulee luonnollisesti olla valmiina, kun matot saapuvat. Äärimmäisen tärkeitä kasvillisuuden juurtumisen ja kasvuun lähdön kannalta ovat alkukastelut", Hoikkala kertoo.

Hoikkala painottaa, että viherkatto vaatii säännöllistä huoltoa siinä missä muutkin katot ja niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan.

”Kasvillisuus vaatii hoitamista viherkattotyypin mukaan. Vaatimattomampi kasvillisuus voi tyytyä melko vähäänkin huoltoon, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kattopuutarha vaatii kuitenkin huoltoa siinä missä maan tasalla oleva puutarhakin”, Hoikkala sanoo.

Huollon yhteydessä tulee varmistaa muun muassa kasvien hyvinvointi ja katon teknisten järjestelmien, kuten vedenpoistojärjestelmän toimivuus. Katolta pitäisi ei-toivotut kasvit, puun taimet ja kaikki sinne kuulumaton materiaali, kuten lehdet ja neulaset. Jos maksaruohokatolle jää paksu kerros neulasia tai lehtiä, maksaruoho voi vaurioitua pahasti. Katon kriittiset kohdat, kuten ylösnostot ja läpiviennit, tulee myös tarkastaa erityisen huolellisesti, muistuttaa Hoikkala.

Hoikkala muistuttaa myös puhdistamaan vedenpoistojärjestelmän ja varmistamaan, että vesi poistuu esteettömästi. Lisäksi kattokaivojen ympärillä oleviin sorakaistoihin mahdollisesti levinneet kasvit tulee poistaa. Katolla seisova vesi voi pahimmillaan tukehduttaa ja tappaa kasvuston. 

”Viherkattoa lannoitetaan tarvittaessa, muttei liikaa. Asennusta seuraavien muutamien viikkojen aikana huolehditaan, että kasvualusta pysyy jatkuvasti kosteana. Tämän jälkeen kastelua vähennetään asteittain ja viherkatto totutetaan pärjäämään luonnonolosuhteissa. Kasvillisuuden vakiinnuttua kastellaan yleensä vain pitkien kuivien jaksojen aikana”, Hoikkala sanoo.

Kasvillisuudeksi kannattaa valita kestävää ja olosuhteisiin hyvin sopeutuvaa kasvillisuutta. Katto on kasvillisuuden kannalta vaativa kasvupaikka. Haasteina voivat olla esimerkiksi kuivuus, paahde, tuulisuus, pakkanen ja voimakkaat lämmönvaihtelut, ympäröivien rakennusten varjostus.

”Suuri osa viherkatoista Suomessa on toteutettu valmiista kasvillisuusmatoista, yleensä maksaruohoista, joilla katto saadaan heti vihreäksi. Maksaruohokatot ovat viherkatoista kevytrakenteisimpia”, Hoikkala summaa.

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju muistuttaa, että huolellinen suunnittelu ja asiantuntijoiden käyttäminen on avainasemassa hyvään lopputulokseen pääsemisessä. 

”Jos jotain menee kuitenkin pieleen ja kukoistava viherkatto muuttuu kitukasvuiseksi ja ruskeaksi, voi syyn selvittämisessä käyttää apuna myös Keskuskauppakamarin hyväksymää tavarantarkastajaa”, Harju vinkkaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Työllisyyden kasvu vähäistä – hallitukselta odotetaan rohkeita päätöksiä20.8.2019 08:36:17 EESTTiedote

Työllisyysaste on 78 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin julkaisemasta työllisyystavoitelaskurista, jossa tarkastellaan työllisyyden kehittymistä. Tulevan hallituskauden ajan Keskuskauppakamari päivittää kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan, jonka voi helposti käydä katsomassa tyollisyystavoite.fi -sivustolta.

Työllisyysasteen nostaminen on otettava tosissaan - Keskuskauppakamari julkaisee työllisyystavoitelaskurin19.8.2019 07:00:00 EESTTiedote

Keskustelut työllisyydestä ja työllisyysasteen nostamisesta ovat käyneet viime aikoina vilkkaina. Myös pääministeri Antti Rinteen hallitus sitoutui hallitusohjelmassa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Keskuskauppakamarin julkaisema työllisyystavoitelaskuri tarkastelee kuukausittain sitä, kuinka hallituksen työllisyystavoite on tähän mennessä toteutunut.

Ville Kajala johtavaksi asiantuntijaksi, Mauri Kotamäki pääekonomistiksi, Emmiliina Kujanpää johtavaksi veroasiantuntijaksi15.8.2019 11:30:44 EESTTiedote

Oikeustieteen kandidaatti Ville Kajala on nimitetty Keskuskauppakamarin johtavaksi asiantuntijaksi vastuualueenaan yhtiöoikeus, corporate governance ja arvopaperimarkkinajuridiikka. Hän ottaa hoitaakseen myös Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan. Kajala siirtyy Keskuskauppakamariin Finanssivalvonnasta, jossa hän on toiminut johtavana asiantuntijana. Kajala aloittaa tehtävässään lokakuussa. Valtiotieteiden tohtori Mauri Kotamäki on nimitetty Keskuskauppakamarin pääekonomistiksi. Aiemmin Kotamäki on toiminut Keskuskauppakamarin johtavana ekonomistina ja ekonomistina Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssa, valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa sekä tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Kotamäen vastuulle kuuluu ajankohtaisten talouteen liittyvien asioiden seuraaminen ja kommentointi. Lisäksi esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Keskuskauppakamarin talouskatsaus, suuri veroselvitys ja ensi viikolla ensimmäistä kertaa julkaistava Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri. Ka

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme