Vihreään siirtymään dronejen avulla - TAMK edelläkävijänä drone-opetuksessa

UAS/Drone University Collaboration Network -hankkeessa (UCNDrone) on Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana kolme yliopistoa ja kuusi ammattikorkeakoulua.

Hankkeessa keskitytään drone-koulutuksen ja -tutkimuksen kehittämiseen. Vihreään siirtymään edetään pienillä hiilidioksidipäästöillä, ja siksi hankkeessa selvitetään esimerkiksi ekologista tavaroiden kuljettamista pienellä hiilijalanjäljellä.

— Dronen avulla voidaan kuljettaa pieniä rahteja vaikeakulkuisille alueille, lämpökuvaaminen on mahdollista kadonneiden ihmisten etsimisessä ja esimerkiksi ilmakuvaus helikopterilla tehtynä kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin dronen avulla kuvaaminen, Teollisuusteknologia-yksikön yliopettaja Antti Perttula Tampereen ammattikorkeakoulusta luettelee muutamia esimerkkejä dronejen käyttömahdollisuuksista.

Yhteiskehittämistä ja tiedon jakamista

TAMK on toiminut aktiivisena edelläkävijänä drone-tutkimuksissa jo toistakymmentä vuotta. Osaajaverkoston luominen alkoi drone-osaamishankkeessa viisi vuotta sitten. Perttula korostaa verkostoitumisen merkitystä drone-teknologiatarjoajien ja -sovellusten käyttäjien kanssa.

Hankkeen ainutkertaisuutta lisää monen yliopiston ja ammattikorkeakoulun mukana olo sidosryhmien lisäksi.

— Vastaavan kokoista verkostoa ei ole tullut vastaan missään aiemmassa hankkeessa Suomessa. Toimiva verkosto sekä useampi työpaketti on jo tähän mennessä saavutettu, Perttula iloitsee.

Koulutus ja tutkimus kulkevat käsi kädessä hankkeessa. Kyselytutkimuskaavake on jo lähetetty sadoille alan toimijoille. Sen avulla selvitetään alan toimijoiden koulutus- ja tutkimustarpeita. Kyselytutkimus oli suunnattu kaikille droneja ammattimaisesti käyttäville sidosryhmille Suomessa, kuten viranomaisille, eri kokoisille yrityksille sekä teknologian ja sovellusten kehittäjille. Tuloksia analysoidaan parhaillaan, ja niiden perusteella voidaan tehdä tarvittavia toimenpiteitä.

Kauko-ohjaajan todistus ammattimaiseen dronen lennättämiseen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin nykyisten määräysten mukaan ammattimaiselta dronen lennättäjältä vaaditaan aina drone-lennättäjän lupa, jonka haltija saa lennättää kevyitä laitteita kaukana ihmisistä. Käytännön lennättämiskokemusta edellytetään perustason kokeesta seuraavan vaiheen suorittamiseen, jonka suoritettuaan henkilö saa luvan tietyn painoisen dronen lennättämiseen lähempänä ihmisiä ja asutusta.

Vasta viime aikoina lennättämisopetusta on alettu tarjota muuallakin kuin TAMKissa. TAMK on järjestänyt ensimmäistä kertaa viiden opintopisteen laajuista koulutusta Jyväskylässä ja se on osoittautunut suosituksi.

— Kauko-ohjaajan todistuksen suorittamiseen on nyt tarjolla opiskelijoille ja opettajille teoriaopetuksen lisäksi käytännön lennättämiskokemusta, sanoo Perttula.

Jatkossa ajatuksena on kehittää ja laajentaa opetusmateriaalia yhdessä eri oppilaitosten kanssa, jolloin drone-opetukseen ja -tutkimukseen osallistuisivat kaikki halukkaat kymmenestä oppilaitoksesta.

— Ideana on yhteiskehittäminen ja tiedon jakaminen useammalle alueelle Suomessa. Opetusmateriaalin hyöty jakaantuisi oppilaitosten välille, eikä opetus kuormittaisi vain yhtä oppilaitosta, Perttula puntaroi.

Hankkeen jatkoa mietitään, sillä toimenpiteet jatkuvat vielä viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.

— Parhaillaan suunnitellaan tapaa, jolla uudet toimijat pääsevät tähän mukaan myös muualla maailmassa. Drone-kouluttamiseen liittyviä keskusteluja on jo käyty esimerkiksi Afrikassa, joten kysyntää näyttäisi riittävän laajemminkin, pohtii Perttula.

UAS/Drone University Collaboration Network -hanke (UCNDrone)
Hankkeen kesto: 2021–2023
Rahoittaja: Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoa:

Yliopettaja Antti Perttula, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu
p. 050 4644 550, antti.perttula@tuni.fi

Projektipäällikkö Kalle Tammi, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu
p. 040 6725 378, kalle.tammi@tuni.fi

Kuva: Saara Lehtonen