Vihreät investoinnit nousemassa yli 85 miljardiin euroon – teollisuushankkeiden edellytyksenä tuuli- ja aurinkovoiman ripeä lisärakentaminen

EK ylläpitää maaliskuussa avatussa dataikkunassa koontitietoja Suomessa suunnitteilla olevista vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinneista. Viimeisimpien laskelmien mukaan investointiaikomukset ovat nousseet ennätykselliselle lähes 70 miljardin euron tasolle. Maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet mukaan luettuna summa ylittää 85 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan dataikkunan seurannassa on lähes 200 vihreän talouden hanketta eri puolilla Suomea.

Miljardi-investoinnit ovat kuitenkin suurelta osin vielä alkumetreillään ja myös viranomaisluvitus on usein kesken. Tulevan hallituksen päätökset vaikuttavat olennaisesti siihen, pääsevätkö teollisuushankkeet ja niiden työpaikat aidosti toteutumaan.

Teolliset investoinnit eivät toteudu ilman päästötöntä sähköä

Vähäpäästöisellä teollisuudella on konkreettinen ja välttämätön edellytys: käytössä pitää olla ennennäkemättömän paljon puhdasta sähköä. Sähkön kysyntä voi Suomessa jopa 2- tai 3-kertaistua vuoteen 2050 mennessä, varsinkin jos onnistumme nousemaan Euroopan johtavien vetymaiden joukkoon.

Avainasemassa on ydinvoiman ohella aurinkovoima sekä maa- ja merituulivoima. Aurinkovoima tasapainottaa hyvin maatuulivoiman tuotantoa. Valtavassa mittakaavassa suunniteltavat merituulivoimahankkeet puolestaan tuottavat sähköä maatuulivoimaa tasaisemmin.

Iso osa sähköntuotantoon tarvittavista investointipäätöksistä tehdään tulevan hallituskauden aikana. Jos niissä ei lähivuosina nähdä uskottavaa etenemistä, menevät myös teollisuuden investoinnit ja niiden mukanaan tuomat työpaikat muualle.

Aurinko- ja tuulivoimalla on mittavat hyödyt maakuntien elinvoimalle ja työllisyydelle

Yksistään uudet maatuulivoimainvestoinnit toisivat toteutuessaan Suomeen lähes 400 000 henkilötyövuoden verran työtä elinkaarensa aikana. Merituulivoiman taas arvioidaan työllistävän suomalaisia noin 150 000 henkilötyövuoden edestä ja tuovan Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt.

Mikä tärkeintä, uusien teollisuus- ja energiantuotantoinvestointien talousvaikutukset jakautuvat monipuolisesti eri maakuntiin. Myös ruuhka-Suomen ulkopuoliset pienemmätkin paikkakunnat voivat nousta teollisen toiminnan vetureiksi.

Odotuksia Suomen tulevan hallituksen energiapolitiikkaan

• Myönteistä on se, että maatuulivoiman investoinnit edistyvät jo markkinaehtoisesti. Siksi on tärkeää, ettei investointiympäristöä horjuteta uusilla maksuilla tai velvoitteilla.
• Merituulivoiman ja aurinkovoiman kehitykselle on syytä asettaa kansalliset tavoitteet osoittamaan pitkän aikavälin suuntaa.
• Merituulivoiman osalta hankekehitystä Suomen aluevesillä täytyy nopeuttaa. Talousvyöhykkeellä on syytä täsmentää hankekehittäjävetoisen mallin käytäntöjä mutta pidättäytyä avaamasta pitkäkestoisia prosesseja lainsäädännön päivittämiseksi.
• Lisäksi aurinko- ja merituulivoiman osalta on tarpeen tarkastella kiinteistöverotuksen perusteita ja tasoa, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen investointiympäristö myös näille sähköntuotantomuodoille.
• Sujuvat ja ennakoitavat investointiluvituskäytännöt ovat avainasemassa puhtaan energian hankkeissa.
• Sähkön varastointia, joustoja ja siirtoyhteyksiä tulee edistää samanaikaisesti tukemaan kasvavaa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia.

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Jaakko Hirvola, Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
Energiateollisuus ry: toimitusjohtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Kemianteollisuus ry: vastuullisuusjohtaja Sami Nikander, puh. 040 567 4413
Teknologiateollisuus ry: kestävän kasvun johtaja Helena Soimakallio, puh. 040 550 7706