Vihreät: Itämeren suojeleminen onnistuu vain yhteistyössä maataloustuottajien kanssa

-Vain toteuttamalla maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä niiden koko laajuudessa, on Itämeren rehevöityminen mahdollista saada kuriin fosforin osalta. Tämä edellyttää toimien kuten kipsikäsittelyn, tarkennetun lannoituksen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden, kerääjäkasvien ja ja lannan prosessoimisen täysimittaista toteuttamista, linjaa vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenni Pitko. 

Itämeren ravinnekuormitusta on onnistuttu vähentämään pistemäisillä kuormituslähteillä, kuten jätevesien puhdistusta tehostamalla, mutta typen ja fosforin hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta on paikoin jopa lisääntynyt. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä on edistetty etenkin ympäristöministeriössä kuluneella hallituskaudella Saaristomeriohjelman ja Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla.

-Yksi merkittävimmistä Saaristomeren tilaa parantavista toimista on peltojen kipsikäsittely, mikä sitoo tehokkaasti merta rehevöittävää fosforia. Saaristomeren valuma-alueella jo kolmena kesänä tehty kipisinlevitys on laajennettu tänä vuonna koko Suomen rannikkoaluieille. Kipsiä olisi tarjolla Saaristomeren valuma-alueelle enemmän, kuin tähän mennessä viljelijät ovat hakeneet, joten kannustan kaikkia viljelijöitä mukaan tähän työhön, puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Rehevöitymisen kannalta erityisen huolestuttavassa tilassa on Saaristomeri. Itämeren suojelukomissio on luokitellut Saaristomeren valuma-alueen yhdeksi Itämeren suurimmista kuormituslähteistä. Saaristomeren alueen korkea ravinnekuormitus johtuu pitkälti siitä, että alueelle on keskittynyt paljon eläintuotantoa, josta syntyvä lanta pitäisi saada paremmin hyötykäyttöön. 

-Suomalainen maatalous on kansamme elinehto ja tärkeä huoltovarmuustekijä, mutta myös samaan aikaan Itämeren suurin kuormittaja. Vajaa 70 % Itämeren ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 50 % typpikormituksesta on peräisin maataloudesta. Samaan aikaan valtaosa viljelijöistä kärsii tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta lannoitteiden hintojen rajusta noususta ja lannoitepulasta. On nurinkurista, että maataloutemme on niin riippuvaista ulkomaalaisista lannoitteista, kun meillä samaan aikaan päätyy liikaa ravinteita vesistöihin. Tarvitaan tukea, neuvontaa ja kannustusta kierrätyslannoitteiden tuotantoon ja käyttöönottamiseen, toteaa Pitko. 

-Itämeren suojelu on kestävyyslaji. Merenpohjaan jo kerran varastoituneita ravinteita on hidasta ja haastavaa saada poistettua. Ilmastokriisi vaikuttaa myös Itämeren suojelutyöhön, kun voimakkaat sateet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista mereen ja veden lämpeneminen lisää happikatoja merenpohjissa lisäten fosforin vapautumista sedimenteistä. Myös Itämeren pelastamisen kannalta ilmastotoimilla on merkitystä, muistuttaa Ohisalo.

Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi vihreä eduskuntaryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä:

• Vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä Saaristomeriohjelman toteuttamista on jatkettava nykyisessä laajuudessa myös tulevalla hallituskaudella.
• Jatketaan maanparannusaineiden kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levityksen tukemista vähintään nykyisessä laajuudessa vuoteen 2027 asti. 
• Puututaan ylilannoitukseen mahdollistamalla peltolohkokohtaisen ravinnetarvetiedon hyödyntäminen tiloilla. Lisätään neuvontaa täsmälannoituksesta ja jaetusta lannoituksesta, sekä lisätään tutkimusta nykyisten viljelykasvien ja -lajikkeiden ravinnetarpeesta. Selvitetään investointitukia täsmäviljelylaitteisiin.
• Edistetään peltojen kasvipeitteisyyttä lisäämällä viljelijöiden neuvontaa ympäristörkorvauksista, joita on mahdollista saada suojavyöhykkeistä, kerääjäkasveista sekä talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. 

https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/itameren-suojeleminen-onnistuu-vain-yhteistyossa-maataloustuottajien-kanssa/