Vihreät - De Gröna

Vihreät: Itämeren suojeleminen onnistuu vain yhteistyössä maataloustuottajien kanssa

Jaa
Itämeri ja sen lajisto kärsii voimakkaasta rehevöitymisestä ja luontokadosta. Nykyinen tilanne on kestämätön ja pitkäjänteistä työtä ja resursseja Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan myös tulevalla hallituskaudella. Vihreä eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan Turussa 25.8.2022 maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden rahoituksen turvaamista ja Saaristomeriohjelman jatkamista tulevallakin hallituskaudella.

-Vain toteuttamalla maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä niiden koko laajuudessa, on Itämeren rehevöityminen mahdollista saada kuriin fosforin osalta. Tämä edellyttää toimien kuten kipsikäsittelyn, tarkennetun lannoituksen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden, kerääjäkasvien ja ja lannan prosessoimisen täysimittaista toteuttamista, linjaa vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenni Pitko. 

Itämeren ravinnekuormitusta on onnistuttu vähentämään pistemäisillä kuormituslähteillä, kuten jätevesien puhdistusta tehostamalla, mutta typen ja fosforin hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta on paikoin jopa lisääntynyt. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä on edistetty etenkin ympäristöministeriössä kuluneella hallituskaudella Saaristomeriohjelman ja Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla.

-Yksi merkittävimmistä Saaristomeren tilaa parantavista toimista on peltojen kipsikäsittely, mikä sitoo tehokkaasti merta rehevöittävää fosforia. Saaristomeren valuma-alueella jo kolmena kesänä tehty kipisinlevitys on laajennettu tänä vuonna koko Suomen rannikkoaluieille. Kipsiä olisi tarjolla Saaristomeren valuma-alueelle enemmän, kuin tähän mennessä viljelijät ovat hakeneet, joten kannustan kaikkia viljelijöitä mukaan tähän työhön, puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Rehevöitymisen kannalta erityisen huolestuttavassa tilassa on Saaristomeri. Itämeren suojelukomissio on luokitellut Saaristomeren valuma-alueen yhdeksi Itämeren suurimmista kuormituslähteistä. Saaristomeren alueen korkea ravinnekuormitus johtuu pitkälti siitä, että alueelle on keskittynyt paljon eläintuotantoa, josta syntyvä lanta pitäisi saada paremmin hyötykäyttöön. 

-Suomalainen maatalous on kansamme elinehto ja tärkeä huoltovarmuustekijä, mutta myös samaan aikaan Itämeren suurin kuormittaja. Vajaa 70 % Itämeren ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 50 % typpikormituksesta on peräisin maataloudesta. Samaan aikaan valtaosa viljelijöistä kärsii tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta lannoitteiden hintojen rajusta noususta ja lannoitepulasta. On nurinkurista, että maataloutemme on niin riippuvaista ulkomaalaisista lannoitteista, kun meillä samaan aikaan päätyy liikaa ravinteita vesistöihin. Tarvitaan tukea, neuvontaa ja kannustusta kierrätyslannoitteiden tuotantoon ja käyttöönottamiseen, toteaa Pitko. 

-Itämeren suojelu on kestävyyslaji. Merenpohjaan jo kerran varastoituneita ravinteita on hidasta ja haastavaa saada poistettua. Ilmastokriisi vaikuttaa myös Itämeren suojelutyöhön, kun voimakkaat sateet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista mereen ja veden lämpeneminen lisää happikatoja merenpohjissa lisäten fosforin vapautumista sedimenteistä. Myös Itämeren pelastamisen kannalta ilmastotoimilla on merkitystä, muistuttaa Ohisalo.

Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi vihreä eduskuntaryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä:

  • Vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä Saaristomeriohjelman toteuttamista on jatkettava nykyisessä laajuudessa myös tulevalla hallituskaudella.
  • Jatketaan maanparannusaineiden kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levityksen tukemista vähintään nykyisessä laajuudessa vuoteen 2027 asti. 
  • Puututaan ylilannoitukseen mahdollistamalla peltolohkokohtaisen ravinnetarvetiedon hyödyntäminen tiloilla. Lisätään neuvontaa täsmälannoituksesta ja jaetusta lannoituksesta, sekä lisätään tutkimusta nykyisten viljelykasvien ja -lajikkeiden ravinnetarpeesta. Selvitetään investointitukia täsmäviljelylaitteisiin.
  • Edistetään peltojen kasvipeitteisyyttä lisäämällä viljelijöiden neuvontaa ympäristörkorvauksista, joita on mahdollista saada suojavyöhykkeistä, kerääjäkasveista sekä talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. 

https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/itameren-suojeleminen-onnistuu-vain-yhteistyossa-maataloustuottajien-kanssa/

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Vihreät - De Gröna
Vihreät - De Gröna
Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki

09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Vihreiden Jenni Pitko ihmettelee, miksi turkistarhausta ei saada ajettua alas: “Tarhakettu ei kesästä nauti”4.7.2025 10:23:38 EEST | Tiedote

Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Jenni Pitko suree turkiseläinten puolesta ja pitää turkistarhauksen tilannetta Suomessa surkeana ja hallituksen toimettomuutta asiassa häpeällisenä. Kannattamattoman elinkeinon aiheuttama kärsimys eläimille on tarpeetonta. Luonnonvaraisten eläinten kirjo kesällä muistuttaa siitä, miten ankaraa ja stressaavaa elämää tarhan ketut joutuvat viettämään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye