Vihreät puolustivat luontoa ja uhanalaisia eläimiä maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämiseksi saimaannorpan levinneisyysalueella sai valiokunnan enemmistöltä täystyrmäyksen, vaikka saimaannorpan kuuttien yleisin yksittäinen kuolinsyy on kuolema kalaverkkoon. Esillä oli myös mahdollisuus verkkokalastuksen kiellon pidentämiseen heinäkuun ajaksi, mutta tähänkään valiokunnan enemmistö ei ollut valmis. Valiokunnassa verkkokalastusta heinäkuussa on perusteltu sillä, että heinäkuu on tärkeä matkailukuukausi, jolloin paikalliselle kalalle on suuri kysyntä. Savonlinnan Oopperajuhlien vieraat kuitenkaan tuskin haluavat lautaselleen saimaannorppien kustannuksella kalastettuja ahvenfileitä.

- Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs ja vain me suomalaiset pystymme suojelemaan sitä. Noin puolet kuuttien verkkokuolemista tapahtuu heinäkuussa. Verkkokalastuskielto on pieni hinta erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelusta. Norppakanta on ollut lupaavassa kasvussa viime vuosina ja kiitos siitä kuuluu paikallisille aktiiveille, viranomaisille, tutkijoille ja lukuisille muille toimijoille. Vaikka onnistumisia on tullut, norpan tulevaisuus on epävarma. Ilmastonmuutos uhkaa norppaa, koska se vaikeuttaa pesintää vähälumisina talvina, kun suojaisia pesäkinoksia emoille ja kuuteille ei ole, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnassa vihreitä edustava Satu Hassi.

Susien kannanhoidollisen, eli kiintiömetsästyksen aloittamiseen tähtäävään kansalaisaloitteen pohjalta maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö päätti alentaa suden metsästyksen kynnystä. Nykyinen laki sallii metsästyksen poikkeusluvalla, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelun tason säilymiselle, mutta kiintiömetsästystä se ei ole sallinut. Tieteelliseen tietoon perustuva suotuisan suojelun taso määritellään vasta myöhemmin. Valiokunnan enemmistö halusi kuitenkin alentaa suden metsästyksen kynnystä siten, että metsästykseen voi saada luvan jo ennen kuin suotuisan suojelun taso on saavutettu. Vihreät esittävät, että muu kuin vaaraa aiheuttavien susien ampuminen voidaan sallia vasta kun suotuisan suojelun taso on saavutettu ja kanta tutkitusti kestää metsästyksen.

- Susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien tappamista. Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji, jonka kiintiömetsästystä ei tule sallia ennen kuin tiedämme, mikä määrä susia varmistaa elinvoimaisen kannan Suomessa ja tämä kanta on saavutettu. On erittäin huolestuttavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei halua odottaa siihen, että meillä olisi olemassa määritelty suotuisan suojelun taso. Valitettavasti tämä tarkoittaa, että enemmistö on valmis vaarantamaan susikannan positiivisen kehityksen, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnassa vihreitä edustava kansanedustaja Jenni Pitko.

Uhanalaisten lajien, käytännössä erityisesti uhanalaisten vesilintujen metsästyksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen käsittelyssä valiokunnan enemmistö päätyi esittämään aloitteen hylkäämistä. Vihreät esittivät vastalauseessaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja  erittäin uhanalaiseksi luokiteltujen lajien poistamista riistaeläinten luettelosta ja suojelemista joko metsästys- tai luonnonsuojelulailla. Lisäksi vihreät esittivät, että vaarantuneiden lajien metsästys voidaan viranomaisen luvalla sallia vain alueilla, joilla lajeilla on elinvoimainen kanta.

- Sotii arkijärkeä ja oikeustajua vastaan, että uhanalaisia lajeja on metsästyslain riistaeläinluettelossa. Niiden kannat ovat voimakkaasti heikentyneet ja kaikki kannan elpymistä haittaava toiminta on näiden lajien säilymiselle hyvin vaarallista. Nykyiset metsästyslain mekanismit, joilla pyritään takaamaan luonnon kestävä käyttö sekä uhanalaisten lajien väliaikaisia rauhoituksia, eivät toimi riittävän hyvin, vaan uhanalaisimmat lajit on rajattava kokonaan metsästyksen ulkopuolelle, linjaa Jenni Pitko.

Valkoposkihanhien metsästystä koskevan kansalaisaloitteen mietinnössä valiokunnan enemmistö päätyi esittämään luonnonsuojelulakiin muutosta, joka sallisi poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen käytön ravinnoksi. Valkoposkihanhien kanta on runsastunut voimakkaasti, minkä johdosta vihreät eivät vastusta poikkeusluvalla ammuttujen hanhien syömistä sinänsä, mutta eivät pidä hyväksyttävänä tätä muutosta luonnonsuojelulakiin, koska tämä avaisi mahdollisuuden luonnonsuojelulaissa rauhoitettujen eläinten metsästämiseen saaliin saamiseksi. Luonnonsuojelulaissa rauhoitettujen eläinten metsästyksen perusteena tulee säilyttää vahinkojen välttäminen. Vihreät esittivät valkoposkihanhen siirtämistä metsästyslakiin, mistä automaattisesti seuraisi oikeus hyödyntää poikkeusluvalla ammuttuja hanhia. EU-lainsäädäntö ja Bernin sopimus suojelevat valkoposkihanhia, joten vaikka laji siirrettäisiin metsästyslakiin, niiden ampumiseen tarvittaisiin edelleen poikkeuslupa.

- Luonnonsuojelulain tehtävä on suojella luontoa. Luonnonsuojelulaissa rauhoitetun eläimen tappamisen pitää olla mahdollista vain vahinkojen estämiseksi, ei saaliin toivossa, siksi lakiin ei pidä avata ovea rauhoitetun lajin hyödyntämiselle. Tällainen muutos vaikeuttaisi uhanalaisten lajien suojelun valvontaa sekä avaisi vaarallisen oven, jossa suojeltujen lajien tappamisesta ja saaliin toivossa tehtäisiin hyväksyttävämpää. Valiokunnan enemmistön ratkaisu on lisäksi tarpeettoman monimutkainen, toteaa Satu Hassi.

- Poikkeusluvalla ammuttujen hanhien hyödyntäminen voi tulla kysymykseen, koska laji on elinvoimainen ja kanta kestää ampumisen karkotustarkoituksessa. Johdonmukaista olisi mahdollistaa tämä metsästyslaissa eikä luonnonsuojelulaissa, toisin kuin valiokunnan enemmistö esittää. Metsästyksessä on tietenkin edelleen noudatettava EU-lainsäädännön ja Bernin sopimuksen mukaisia rajoituksia, Hassi jatkaa.

Vastalauseen jättivät Jenni Pitko, Tiina Elo ja Mai Kivelä. Tiina Elo sijaisti varajäsenenä Satu Hassia, joka on osallistunut käsittelyyn aiemmin.