Vihreät - De Gröna

Vihreiden Hanna Holopainen: Irakin sisäisen vakauden kannalta keskeistä on turvallisuussektorin uudistaminen - Suomi on alueen rauhan rakentamisen ytimessä

Jaa

Vihreiden Hanna Holopainen piti eduskunnan täysistunnossa ryhmäpuheenvuoron 23.11. osana lähetekeskustelua. Lähetekeskustelun aiheena oli Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Puheessaan Holopainen mainitsi, että selonteon perusteella Irakin tulevaisuuteen voidaan suhtautua varovaisen optimistisesti.

- Irakilla on nyt ainakin periaatteessa tilaisuus edetä kohti rauhallisempia aikoja. Maa on silti hyvin epävakaa ja tarvitsee laaja-alaista ja pitkäjänteistä tukea yhteiskunnan vakauttamiseksi ja jälleenrakennuksen toteuttamiseksi. Selonteon mukaan maan tilanne saattaa myös heiketä. Sisäisen vakauden kannalta keskeistä on turvallisuussektorin uudistaminen. Sitä Suomi juuri tukee. Tässä mielessä olemme alueen rauhan rakentamisen ytimessä, Holopainen sanoi.

Holopaisen mukaan selonteko kuvaa edellistä paremmin operaation luonnetta, historiaa ja toimintaympäristöä. Kuitenkin hänen mukaansa pidempää kaarta siitä, miten Suomi on ollut mukana operaatiossa ja miltä tulevaisuus näyttää, olisi voitu avata vielä laajemminkin.

- Tärkeänä yksittäisenä asiana Vihreä ryhmä nostaa vielä esiin kriisinhallintaan osallistuneiden tuen ja kuntoutuksen tärkeyden. Nämä ammattisotilaat ja reserviläiset sekä heitä tukevat siviilit toteuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa käytännössä, ja ansaitsevat siitä kiitoksen ja tuen. Samoin tukea ja kiitosta ansaitsee arvokasta työtä tekevä Suomen rauhanturvaajaliitto, Holopainen totesi.

- Vihreä eduskuntaryhmä kiittää näitä uuden ajan veteraaneja ja tukee selonteossa kerrottuja Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimia, Holopainen päätti puheensa.



Puhe kokonaisuudessaan:

Irak on Euroopan ja EU:n lähinaapurustoa. Irakin vakaudella tai epävakaudella on suoria vaikutuksia sekä Persianlahden alueen että Euroopan ja sitä myötä myös Suomen turvallisuuteen.

Tämän selonteon tilannekuva jakaa meille erityisen tärkeää tietoa, jotta voimme ymmärtää paremmin Suomen osallistumisen jatkamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyötä Irakissa.

OIR-operaatio toteutetaan Irakin hallituksen pyynnöstä ja osallistujamaat ovat sopineet joukkojensa asemasta kahdenvälisesti Irakin hallituksen kanssa.

OIR-operaation oikeutus tähtää terroristijärjestö Isisin kukistamiseen Irakin ja Irakin autonomisen kurdialueen turvallisuusviranomaisten tuen kautta. Operaatio tukeutuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2170 (2014), jossa korostetaan YK:n jäsenmaiden aktiivisen yhteistyön välttämättömyyttä Isisin torjumiseksi.

Vaikka terroristijärjestö on menettänyt maa-alueensa, heillä on edelleen kannattajia ja yhä kyky tehdä yksittäisiä iskuja.

Suomi on pitänyt tärkeänä kokonaisvaltaista osallistumista Irakin vakauttamista tukeviin toimiin. Suomi tukee Irakin vakauttamista muun muassa kehitysyhteistyöllä, rahoittamalla humanitaarista miinatoimintaa ja osallistumalla sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan.

Selonteon perusteella voimme suhtautua Irakin tulevaisuuteen varovaisen optimistisesti. Irakin omat ja kansainväliset toimet maan rauhoittamiseksi ovat alkaneet vaikuttaa.

Yksi osoitus toimien menestyksellisyydestä on, että kehitys on mahdollistanut miljoonien maan sisäisten pakolaisten kotiinpaluun. Isisiltä vapautettujen alueiden vakauttaminen on jatkossakin edellytys sille, että kotiseudulle palataan ja sinne jäädään.

Toinen osoitus toimien menestyksestä on, että maassa on lokakuussa toteutettu ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka sujuivat pääosin rauhallisesti.

Irakilla on nyt ainakin periaatteessa tilaisuus edetä kohti rauhallisempia aikoja. Maa on silti hyvin epävakaa ja tarvitsee laaja-alaista ja pitkäjänteistä tukea yhteiskunnan vakauttamiseksi ja jälleenrakennuksen toteuttamiseksi.

Selonteon mukaan maan tilanne saattaa myös heiketä. Sisäisen vakauden kannalta keskeistä on turvallisuussektorin uudistaminen. Sitä Suomi juuri tukee. Tässä mielessä olemme alueen rauhan rakentamisen ytimessä.


Irakin moninaiset ongelmat ovat heijastuneet Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrään. Suomessa irakilaiset ovat selonteon mukaan suurin turvapaikanhakijaryhmä, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut merkittävästi poikkeuksellisen vuoden 2015 jälkeen.

On kuitenkin syytä muistaa, että Irak ei ole turvallinen maa läheskään kaikille. Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto teki 1820 päätöstä irakilaisen henkilön turvapaikkahakemukseen. Virasto myönsi 683 irakilaiselle hakijalle kansainvälistä suojelua ja 98 hakijalle muun oleskeluluvan.

Usein julkisessa keskustelussa vaaditaan pakolaisten auttamista heidän kotimaissaan. Suomen ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden operaatiot Irakissa tukevat juuri tätä.

Irak on ollut aiempina vuosikymmeninä merkittävä vientimaa Suomelle. Kauppasuhteiden elpyminen edellyttää kuitenkin maan merkittävää vakautumista.

Jälleenrakennussuunnitelman mukaan Irakin öljytulot suunnattaisiin yhteiskunnan ja talouden perusinfrastruktuurin kehittämiseen, kuten sähköntuotantoon, televerkkoihin ja vesijärjestelmiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä yksityissektorin osuuden kasvattamiseen maan taloudessa.

Tässä työssä tulee olemaan varmasti käyttöä myös suomalaisten yritysten osaamiselle.

Nämä eduskunnan saamat selonteot ovat todella tärkeä väline, joilla me päättäjät voimme seurata Suomen kriisinhallintaa maailmalla. Samalla selonteot myös valaisevat epävakaiden alueiden kehityksen pitkää kaarta ja tulevaisuudennäkymiä.

Afganistanin tapahtumat ovat esimerkki siitä, että poliittinen ja julkinen keskustelu oli ehkä osin erillään siitä, millainen maan tilanne ja suomalaisjoukkojen toiminta-alue todella oli. Tämän selonteon tilannekuva vaikuttaa hyvin realistiselta ja on muutenkin kokonaisuutena onnistunut.

Selonteko kuvaa edellistä paremmin operaation luonnetta, historiaa ja toimintaympäristöä. Ehkä silti pitkää kaarta siitä, miten Suomi on ollut mukana operaatiossa ja miltä tulevaisuus näyttää, olisi voitu avata vielä laajemminkin.

Tärkeänä yksittäisenä asiana Vihreä ryhmä nostaa vielä esiin kriisinhallintaan osallistuneiden tuen ja kuntoutuksen tärkeyden. Nämä ammattisotilaat ja reserviläiset sekä heitä tukevat siviilit toteuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa käytännössä, ja ansaitsevat siitä kiitoksen ja tuen. Samoin tukea ja kiitosta ansaitsee arvokasta työtä tekevä Suomen rauhanturvaajaliitto.

Vihreä eduskuntaryhmä kiittää näitä uuden ajan veteraaneja ja tukee selonteossa kerrottuja Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimia.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Vihreät - De Gröna
Vihreät - De Gröna
Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki

09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Vihreiden aluevaalien kärkiteemoina oikea-aikaiset palvelut, mielenterveys ja yhdenvertaisuus21.11.2021 14:00:01 EET | Tiedote

Vihreät hyväksyivät puolueen aluevaaliohjelman ja starttasivat vaalikampanjan Helsingissä pidetyssä puoluevaltuuskunnassa sunnuntaina 21.11. Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela korosti ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja esitti terapiatakuun käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla. Suomela korosti myös ihmisiä kunnioittavan ja yhdenvertaisesti kohtelevan terveydenhuoltojärjestelmän tärkeyttä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme