Vihreät - De Gröna

Vihreiden Inka Hopsu: Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista

Jaa

Embargo, kunnes puhe pidetty klo 10 alkaneessa eduskunnan täysistunnossa.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu piti ryhmäpuheen 16.5.2022 Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa. Puheessaan Hopsu totesi Venäjän täysimääräisen hyökkäyksen Ukrainaa kohtaan romuttaneen luottamuksen Venäjään. Hopsu sanoi Vihreän eduskuntaryhmän kannattavan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

- Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan, Hopsu sanoi.

- Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, Hopsu totesi.

Hopsun mukaan Suomi on jo aikaisemmin valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön.

- Euroopan Unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme, kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua, ja olemme valmiita auttamaan liittouman maita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa, Hopsu totesi.

Hopsun mukaan Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin on varauduttu Natoon hakemisen kynnyksellä.

- Jos vaikutusyrityksiä nähdään, olemme varautuneet, olemme yhtenäisiä, emmekä ole yksin. Suomi ei ole uhka kenellekään nyt, eikä tulevaisuudessa.

- Olemme viisaasti pitäneet oven Natoon auki, nyt on syytä astua eteisestä tuvan puolelle, Hopsu päätti puheensa.

Puhe kokonaisuudessaan:

Meidän rauhan aikaa eläneiden ja lastemme perusturvallisuus on järkkynyt.  Vaikka isovanhempiemme sotamuistot ovat meille tuttuja, vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset omia kansalaisiaan kohtaan ja seurasimme aiempia toimia Tšetšeniassa, Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ehdimme silti uskoa vakaampaan Eurooppaan. Elämme tapahtumia, joita emme kukaan olisi halunneet nähdä.

Venäjän täysimääräinen hyökkäys suvereenia valtiota, Ukrainaa, kohtaan, ja koko maan olemassaolon oikeutuksen kiistäminen, romutti loputkin luottamuksestamme Venäjään.

Aiempi pyrkimyksemme taata turvallisuutemme tiivistyvällä yhteistyöllä, halumme nähdä demokratian ja oikeusvaltion kehittyvän Venäjällä, ja tavoitteemme säilyttää rauha Euroopassa, ei ole onnistunut. Venäjä on toimillaan kääntänyt sille mahdollisuudelle selkänsä.

Selonteot turvallisuustilanteen muutoksen ja Suomen turvallisuuden parhaiten varmistavien toimien arvioimiseksi olivat tarpeen. Kiitos presidentille ja hallitukselle ripeästä toiminnasta ja suomalaisille selvän tahtotilan osoittamisesta. Demokratiassa kansaa kuullaan ja jokaisella on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä.

Tarve Suomen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiselle ja tuen hakemiselle on käynyt entistä selvemmäksi Venäjän tuotua etupiiriajattelunsa julki. Myös Nato-maiden aiempaa selkeämmät rajaukset tuenilmaisuissa Ukrainalle tekivät näkyväksi Natoon kuulumattomien maiden turvattomamman aseman. Nato-jäsenyys on selvästi tehokkain pidäke hyökkäystä harkitsevalle maalle.

Tällaista pidäkettä ei ole mistään muualta saatavissa. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin.

Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme, kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua, ja olemme valmiita auttamaan liittouman maita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa.

Suomi on valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön jo paljon tätä Nato-päätöstä aikaisemmin. Euroopan Unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Meillä Euroopassa olisi hyvä olla valmius vastata Euroopan turvallisuudesta ja sitä roolia Natossa vahvistaa. Kansallisen puolustuksen ylläpidosta emme myöskään voi höllätä.

Pohjoismaisen perheen täysilukuisen Nato-jäsenyyden myötä voisi yhteinen identiteettimme Natossa olla Pohjoisen alueen turvallisuuden edistämisen lisäksi arvopohjamme ja yhteiskuntamallimme mukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Aseistariisunta, konfliktien ennaltaehkäisy, tasa-arvotyö, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristön suojelu vaativat kaikki aktiivisia toimia. Näiden tulee näkyä myös Naton politiikassa. 

Suomen tulee omassa ulkopolitiikassaan jatkaa rauhanvälitystä, vakautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa vahvistavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pyrkiä kehittämään monenkeskistä päätöksentekoa niin YK:ssa kuin ETYJ:ssa. 

On selvää, että Venäjä on vastustanut uusien Nato-maiden liittymistä. Venäjä on pitänyt myös Suomen jäsenyyttä virheenä. Jos vaikutusyrityksiä nähdään, olemme varautuneet, olemme yhtenäisiä, emmekä ole yksin. Suomi ei ole uhka kenellekään nyt, eikä tulevaisuudessa.

Suuri Venäjä säilyy naapurinamme. Me haluamme toimivat suhteet naapuriin myös Nato-maana. Katse on luotava tulevaisuuteen. Sotarikokset Ukrainassa on tuomittava, Ukrainaan on saatava rauha, joka turvaa maan suvereniteetin. Venäjällä ihmisoikeuksien tulee toteutua, kansalaisyhteiskunnan vahvistua. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Venäjä tarvitaan yhteiseen pöytään ratkaisemaan ilmastokriisi, luontokato, nälänhätiä.

Olemme tilanteessa, jossa ylläpitämämme Nato-optio on lunastettava.

Olemme viisaasti pitäneet oven Natoon auki, nyt on syytä astua eteisestä tuvan puolelle.

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Vihreät - De Gröna
Vihreät - De Gröna
Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki

09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto: Lapsille kesän puistoruokailu koko maahan23.6.2022 11:57:49 EEST | Tiedote

Vihreät esittää, että Suomen jokaisessa kunnassa tulisi tarjota kaikille alle 16-vuotiaille lämmin ateria arkipäivisin, kirjoittaa Outi Alanko-Kahiluoto Vihreässä blogissa. Hurja inflaation kiihtyminen ja ruoan hinnan nousu osuu kipeästi pienituloisiin lapsiperheisiin, eivätkä kaikki lapset saa kesäaikaan lainkaan lämmintä ruokaa. Suomen jokaisessa kunnassa tulisi Alanko-Kahiluodon mukaan tarjota kaikille alle 16-vuotiaille lämmin ateria arkipäivisin. Helsingissä puistoruokailu täytti tänä vuonna jo 70 vuotta.

Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat hallintovaliokunnassa: Paperittomien kertalaillistaminen kannatettavaa22.6.2022 13:36:02 EEST | Tiedote

Eduskunnan hallintovaliokunta antoi tänään lausunnon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ottaa kertomuksessaan kantaa muun muassa paperittomien asemaan. Valtuutettu katsoo, että Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen vailla oleskelulupaa olevien oleskelu tulisi virallistaa erillislailla. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat kannattavat valtuutetun ehdotusta eriävässä mielipiteessään.

Kansanedustaja Noora Koponen: Tuetaan nuorten mielenterveyttä ottamalla käyttöön 100€ kulttuuriraha!21.6.2022 14:50:27 EEST | Tiedote

“Kulttuurin käyttämisen positiivisilla vaikutuksilla mielenterveydelle on laaja tutkimusnäyttö. Taide ja kulttuuri parantavat tunteiden säätelyä, kehittävät selviytymiskeinoja ja madaltavat stressihormonien tasoja fyysisten terveyshyötyjen lisäksi. Tämä alentaa pitkässä juoksussa sotepalveluiden käyttöä. Kulttuurin kuluttamisen lisääminen on siis tehokasta hyvinvointitaloutta”, Koponen sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme