Vihreiden Sofia Virta: Kyberturvallisuuteen on välttämätöntä panostaa

- Turvallisuutta maassamme tuottavat ihmiset – ammattilaiset. Heillä täytyy olla toimivat resurssit tehdä työtään – rahoituksen tulee olla riittävää ja oikein kohdennettua. On tunnistettava toimintaympäristöjen muutoksia ja kiinnitettävä enemmän huomiota esimerkiksi siihen, että yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Kyberturvallisuuteen on välttämätöntä panostaa, jotta yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan kaikissa oloissa, Virta sanoi.
Virran mukaan turvallisuuteen panostaminen ei tarkoita vain perinteisiksi turvallisuustoimijoiksi miellettyjen tahojen resurssoimista vaan panostuksia monille sektoreille aina sosiaali- ja terveyspalveluista koulutukseen ja kotoutumispalveluista ympäristön suojeluun. Lisäksi on varmistettava, että lainsäädäntömme on – ja pysyy – ajan tasalla.
- Tämä maa on pidettävä lapsille turvallisena – ja välittömästi korjattava ne turvallisuusvajeet, joita osan lapsistamme arjessa tänäänkin on. Lapsuudessa koetut traumat ja kaltoinkohtelu, vaille jääminen tai väkivallan keskellä kasvaminen kohottavat riskiä joutua rikosten uhriksi myös aikuisiällä – sekä riskiä tehdä rikoksia itse. Sanotaankin, että paras loppuelämän henkivakuutus, mikä lapselle voidaan antaa, on varmistaa, että hänen elämänsä ensimmäiset vuodet ovat turvallisia, Virta totesi.
- Lopuksi haluan painottaa, että vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhilta. Poistamalla yksinäisyyttä, lisäämällä osallisuuden kokemuksia ja kansan resilienssiä vaikutamme sekä välillisesti että suoraan sisäiseen turvallisuuteemme, Virta päätti puheensa.
Puhe kokonaisuudessaan:
Turvallisuuden merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, joissa se on uhattuna. Tilanteissa, joissa turvallisuuden tunne järkkyy – tai särkyy kokonaan.
Meistä jokainen haluaa kasvattaa lapsensa turvassa.
Meistä jokainen haluaa saada vanheta turvassa.
Meistä jokainen haluaa voida luottaa siihen, että arki Suomessa on turvallista.
Mutta mikä on turvallisuuden arvo? Miten paljon olemme yhteiskuntana turvallisuudesta valmiita maksamaan, miten suuren painoarvon antamaan sille, että turvallisuuden tunne kuuluu jokaiselle – ei vain tietyille.
Eikä sovi unohtaa, että turvattomuus – se vasta maksaakin. Sillä on peruuttamattomia seurauksia inhimillisesti ja taloudellisesti. Meidän tulee ehkäistä sisäisen turvallisuuden uhkia ja kyetä ratkaisemaan akuutit kriisit. Turvallisuuteen panostaminen ei tarkoita vain perinteisiksi turvallisuustoimijoiksi miellettyjen tahojen resurssoimista vaan panostuksia monille sektoreille aina sosiaali- ja terveyspalveluista koulutukseen ja kotoutumispalveluista ympäristön suojeluun. Lisäksi on varmistettava, että lainsäädäntömme on – ja pysyy – ajan tasalla.
On aivan keskeistä, että turvallisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti – sillä turvallisuus on kokonaisvaltaista ja myös sitä turvallisuuden hoitamisen tulee olla.
Selonteko toteaa Suomen olevan maailman turvallisin maa.
Ja sitä olemme onnistuneetkin olemaan monelle – mutta valitettavasti emme jokaiselle.
Niin kauan kun yksikin lapsi kasvaa laiminlyönnin keskellä tai yhdenkin suomalaisen elämä päättyy lähisuhdeväkivallan seurauksena. Niin kauan kun yksikin suomalainen jää vaille turvaa tuovia palveluita tai kun yksikin ihminen joutuu tässä maassa kaltoinkohdelluksi vamman, ihonvärin, sukupuolen tai minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi emme ole saavuttaneet sellaista sisäisen turvallisuuden tasoa johon meidän tulee pyrkiä.
Tarvitaan toimivaa ketjua läpi viranomaistahojen. Eriarvoistumista tuottavia tekijöitä on kyettävä tunnistamaan ja torjumaan. Ylisukupolvisia kierteitä on katkaistava ja köyhyyttä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia vähennettävä. Rikokset on saatava ratkaistua tuloksellisesti niin, että tekijät joutuvat vastuuseen ja rangaistukset vastaavat teon vakavuutta. Katujengiytymistä, järjestäytynyttä rikollisuutta ja ihmiskauppaa on torjuttava eikä kunniaväkivallalta saa sulkea silmiä. On luotava ulospääsyjä rikollisuudesta ja kyettävä ehkäisemään osattomuutta.
Eräs lastensuojelun asiakkaana ollut nuori totesi minulle kerran, että miten osaisi elää turvallisesti kun ei ole mitään käsitystä, miltä tuntuu olla turvassa.
Lapsuudessa koetut traumat ja kaltoinkohtelu, vaille jääminen tai väkivallan keskellä kasvaminen kohottavat riskiä joutua rikosten uhriksi myös aikuisiällä – sekä riskiä tehdä rikoksia itse. Sanotaankin, että paras loppuelämän henkivakuutus, mikä lapselle voidaan antaa, on varmistaa, että hänen elämänsä ensimmäiset vuodet ovat turvallisia.
Lasten turvallisuus rakentuu niiden valintojen keskellä, joita me aikuiset teemme ja lasten turvallisuus tulevaisuudessa nojaa niiden päätösten varaan, joita me päättäjät teemme. Tämä maa on pidettävä lapsille turvallisena – ja välittömästi korjattava ne turvallisuusvajeet, joita osan lapsistamme arjessa tänäänkin on.
Turvallisuutta maassamme tuottavat ihmiset – ammattilaiset. Heillä täytyy olla toimivat resurssit tehdä työtään – rahoituksen tulee olla riittävää ja oikein kohdennettua.
On tunnistettava toimintaympäristöjen muutoksia ja kiinnitettävä enemmän huomiota esimerkiksi siihen, että yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Kyberturvallisuuteen on välttämätöntä panostaa, jotta yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan kaikissa oloissa.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kiinteässä keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, joka kattaa kaikki yhteiskunnan eri tasot. On hyvä ottaa huomioon, että tämä selonteko on tehty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävää muutosta – on selvää, että tällä on vaikutuksia myös maamme sisäiseen turvallisuuteen.
Lopuksi haluan painottaa, että vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhilta. Poistamalla yksinäisyyttä, lisäämällä osallisuuden kokemuksia ja kansan resilienssiä vaikutamme sekä välillisesti että suoraan sisäiseen turvallisuuteemme.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki
09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna
Vihreiden Forsgrén: Hallitus ei voi pakottaa hyvinvointialueita jättämään ihmisiä vaille hoitoa21.10.2025 14:37:00 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Bella Forsgrénin mukaan hyvinvointialueita ei voi asettaa tilanteeseen, jossa ne joutuvat valitsemaan, laiminlyövätkö ne taloussääntöjä vai perustuslakia, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Krista Mikkonen: Teknologian tulee palvella ihmistä ja planeettaa, ei valvontaa ja valtaa21.10.2025 14:27:18 EEST | Tiedote
Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Vihreiden ryhmäpuheen piti tulevaisuusvaliokunnan jäsen Krista Mikkonen. Mikkonen korosti puheessaan, että jokainen päätös tänään joko vie meitä lähemmäksi tai loitommaksi halutusta tulevaisuudesta.
Vihreiden Tiina Elo: Vanhojen metsien hakkaaminen on hallituksen poliittinen valinta21.10.2025 10:11:18 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Tiina Elo kommentoi Ylen tiistaiaamuna julkaisemaa uutista Kemijärvelle suunnitelluista lähes 200-vuotiaan metsän avohakkuista. Hän korostaa, että vanhojen metsien hakkaaminen on hallituksen poliittinen valinta.
Vihreiden Hopsu vaatii pakottavan kontrollin kriminalisointia lakialoitteella20.10.2025 09:46:15 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jättää lakialoitteen pakottavan kontrollin kriminalisoinnista. Pakottava kontrolli on Suomessa huonommin tunnistettu lähisuhdeväkivallan muoto, jossa uhria alistetaan järjestelmällisesti.
Vihreiden Diarra: Esitys paperittomien terveydenhoidon rajoittamisesta rikkoo perusoikeuksia17.10.2025 17:45:29 EEST | Tiedote
Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa paperittomien terveydenhuollon rajaamista koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunnassa vihreiden edustajana toimiva Fatim Diarra jätti lausuntoon eriävän mielipiteen, koska pitää esitystä perustuslaissa turvattujen hyvinvointioikeuksien vastaisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme