Viime vuonna Helsingin väestönkasvu oli hitaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin

Helsingin väkilukua kasvatti viime vuonna luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike. Helsinkiin muutti 4 643 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois.

Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta yhtä paljon kuin vuonna 2018. Ulkomailta saatu muuttovoitto – 2 900 henkeä – oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen. Vaikka Euroopasta muuttaneiden osuus kaikista muuttaneista on pienentynyt, edelleen lähes puolet ulkomailta muuttaneista tuli Euroopasta.

Helsingin saamasta nettomuutosta 66 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten muutot Helsingistä seudun muihin kuntiin ovat kuitenkin lisääntyneet niin, että vieraskielisten kotimaan muuttovoitto kääntyi 150 hengen muuttotappioksi. Koko Helsingin seudun nettomuutosta kolme neljäsosaa oli muita kuin suomen ja ruotsinkielisiä.

Syntyvyys oli historiallisen alhaalla

Helsingissä syntyi 6 332 lasta, mikä oli edelleen vähemmän kuin vuonna 2018. Kokonaishedelmällisyysluku pieneni 1,11 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhaista vuonna 1973.

Hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla maassa keskimäärin. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun ja ikärakenteen seurauksena pienempää kuin muualla Suomessa.

Varhaiskasvatusikäisten määrä kääntyi laskuun

Varhaiskasvatusikäisten, 1–6-vuotiaiden määrä väheni 500:lla alentuneen syntyvyyden ja lisääntyneen poismuuton vuoksi, ensimmäisen kerran vuoden 2006 jälkeen. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvoi 1 400:lla.

Yksinasuvien osuus kasvoi

Helsinkiläisistä joka neljäs asui yksin ja yksinasuvien osuus asuntokunnista, noin 49 prosenttia, on kasvanut hieman vuodesta 2017 alkaen. Osuus oli suurimmillaan vuonna 2007. Erityisesti nuorten ikäryhmien kohdalla yhden hengen asuntokuntien määrä ja osuus on kasvanut viime vuodesta.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvoi edelleen

Helsingissä oli vuoden vaihteessa 107 671 syntyperältään ulkomaalaista, yli 4 200 enemmän kuin edellisvuonna. Useampi kuin neljä viidestä kuului ensimmäiseen sukupolven. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli noin 20 100 eli 1 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jo yli 40 prosenttia.

Muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 4 234 hengellä eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (18 869 henkeä), somalinkieliset (11 466 henkeä) ja vironkieliset (10 620). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului lähes 40 prosenttia vieraskielisistä.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Lisätietoja 

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2020:10. Pdf-julkaisu. Saatavilla myös painettuna myöhemmin.

Tiivistelmä (pdf)

Selattava julkaisu 

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori
puh. 09 310 36300
e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Erikoistutkija Netta Mäki
puh. 09 310 36373
e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Tutkija Claudia Bergroth
puh. 09 310 36507
e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö

Johanna Snellman
Viestintäasiantuntija
puh. 040 843 09 15
johanna.snellman@hel.fi