Viime vuosi haastoi lapsen oikeudet: Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa vuosikertomuksen valtioneuvostolle

Covid-19-pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut monin tavoin kaikkien lasten, nuorten ja perheiden arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa. Pandemian seurauksista ovat kärsineet etenkin esimerkiksi vähävaraisissa perheissä elävät lapset, vammaiset lapset, vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset sekä lapset, jotka eivät saa kotoaan riittävästi tukea.

– Koronapandemian vaikutukset korostavat näkyvästi sitä, miten tärkeää kaikessa päätöksenteossa on arvioida päätösten vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

Lasten oikeutta vaikuttaa on edistettävä

Viime vuosina lasten vaikuttaminen on ollut aiempaa näkyvämpää. Lapset ja nuoret ovat osallistuneet esimerkiksi mielenilmauksiin ja hyödyntäneet virallisia vaikuttamisen kanavia. Etenkin huoli maapallon tulevaisuudesta on saanut heidät liikkeelle. Nuorten kokemusten mukaan heidän vaikuttamispyrkimyksiään on pyritty estämään ja vaikeuttamaan.

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lasten oikeus vaikuttaa tulee ottaa vakavasti. Lapsilla on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikeistakin teemoista. Lasten osallisuus on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vahva ja läpileikkaava periaate. Suomessa lasten osallisuudelle on hyvä lainsäädännöllinen pohja, mutta osallisuutta ei osata vielä toteuttaa. Aikuisten osaamista lasten osallistamisen tapojen ja menetelmien osalta tulee Suomessa kasvattaa. Aikuisten asenteet lasten näkemysten tietoista arvostamista kohtaan kaipaavat muutosta.

– Lasten vaikuttamista yhteiskunnassa vahvistetaan nykyään pääasiassa aikuislähtöisesti ja edustuksellisten rakenteiden, kuten nuorisoneuvostojen kautta. Lapsilla tulee olla oikeus kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa myös arjessa, ylitarkastaja Katja Mettinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta muistuttaa.

Lasten oikeus vaikuttaa koskee niin perhettä, naapurustoa, varhaiskasvatusta, koulua, harrastuksia kuin kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa. Lapsella on toki oltava myös oikeus olla käyttämättä osallistumisoikeuttaan. Erittäin tärkeää on muistaa, että lasten näennäinen kuuleminen ei riitä, vaan lasten näkemyksiä on hyödynnettävä päätöksenteossa.

Lasten ja nuorten välistä väkivaltaa ei tunnisteta – torjuminen edellyttää toimia koko yhteiskunnalta

Vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jolloin vuosia jatkunut myönteinen kehityskulku alaikäisten väkivaltarikollisuudessa taittui. Kun teini-ikäinen joutuu väkivallan uhriksi, tekijä on tavallisesti jotakuinkin saman ikäinen sisarus, kaveri, seurustelukumppani, muu tuttu tai tuntematon ikätoveri. Silti yhteiskuntamme tunnistaa ja torjuu heikosti lapsiin kohdistuvaa vertaisten tekemää väkivaltaa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa lopettamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan sen kaikissa muodoissa.

– Ei riitä, että väkivaltaan puututaan, vaan se tulee estää ja torjua kokonaan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

– Suomessa lasten ja nuorten välistä väkivaltaa ei tunnisteta ja torjuta riittävästi. Lapset, nuoret ja perheet on otettava mukaan väkivallan ehkäisytyöhön. Jo tapahtuneiden väkivaltarikosten uhrit ja heidän läheisensä tarvitsevat apua välittömästi ja pitkään. Lisäksi nuorille rikoksentekijöille tulee räätälöidä toimia, joiden avulla he irtautuvat väkivaltaisista toimintatavoista ja yhteisöistä, Pekkarinen päättää.