Viisi nousevaa ravintolatrendiä Suomessa – “instankestävyys yhä tärkeämpää”

Maailman suurimpiin kiinteistökehitysyhtiöihin kuuluva JLL arvioi, että Suomen ravintolamarkkina on maltillisessa kasvussa.

JLL:n uunituoreen arvion mukaan kasvu jää vuosien 2018-22 aikana kuitenkin maltilliseksi, noin kolmen prosentin tasolle. Arvio pitää sisällään ravintoloiden ruoka- ja juomamyynnin.

Muissa Pohjoismaissa kasvu on hieman vahvempaa. Esimerkiksi Tanskassa alan myynti lisääntyy noin 6 prosenttia, Ruotsissakin 4 prosentin luokkaa.

JLL:n retail-vuokrauksesta vastaavan johtajan Sirpa Vuorimaan mukaan ruokabisneksen kehitys näyttää noudattelevan Suomessa totuttuja kulutustottumuksia verrattuna muihin Pohjoismaihin, jotka ovat kulutuskehityksessä usein Suomea edellä.

Perinteisesti ruokakulttuuria ovat uudistaneet kivijaloissa toimivat erilliset ravintolat. Viime vuosina rinnalle ovat nousseet kauppakeskusten ravintolamaailmat.

“On ilahduttavaa huomata, että kauppakeskusten ravintolatarjonta on uusien projektien myötä Suomessa parantunut muutamassa vuodessa huomattavasti”, Vuorimaa sanoo. 

“Kiinteistön omistajan on hyvä olla jyvällä alan isoista trendeistä, jotta voi arvioida, millaiset ravintolakonseptit kestävät aikaa ja vastaavat uusiin kulutustottumuksiin”.

JLL:n mukaan jopa 40 prosenttia kuluttajista valitsee käyttämänsä kauppakeskuksen sen mukaan, millaisia ravintoloita niissä on. Hyvä ravintolapalvelutarjonta lisää ostotapahtumia 25 prosenttia.

JLL:n mukaan ruokapalvelukentässä vaikuttaa viisi voimistuvaa trendiä. Jokainen niistä on nähtävissä myös Suomessa, vaikka tyypillisesti megatrendien isot aallot saavuttavat ensiksi suuret kuluttajamarkkinat.

1. Kokemustalous. Mieluummin kokemus kuin omistaminen. Kun ruokaa on mahdollista tilata lähes joka paikkaan ja nopeasti, ravintolassa syömisen merkitys elämyksenä korostuu. Puhutaan Dinertainmentistä. On erityistä merkitystä mitä, missä ja kenen kanssa syödään. Myös ruokahifistely kuuluu tähän ajatusmaailmaan.

2. Ketjuuntumaton jakelu. Lyhyempi matka tuotannosta lautaselle. Tuottajalähtöiset ruokakonseptit. Ruokailijat arvostavat, jos he tietävät, missä jälkiruokajuusto on tehty tai liha kasvatettu. Tuotannon läpinäkyvyyden merkitys on vahvassa nousussa.

3. Eettinen liiketoiminta. Hiilijalanjäljen pienentäminen on jo valtavirtaa, mutta suosituksi tulee myös ruokahävikin pienentäminen. Esimerkiksi ravintola voi pienentää hävikkiään olemalla mukana ResQ Clubin järjestelmässä. Sushiravintoloiden sertifioidut kalat ovat vasta alkusoittoa läpinäkyvyyden ja eettisyyden kasvussa.

Moni kuluttaja edistää kestävää kehitystä valitsemalla kasviperäisiä tuotteita lihan sijaan. Tämä näkyy vegaanisen ruoan kasvavana suosiona. Ravintoloiden on pakko myös kehittää uusia ratkaisuja korvaamaan muovi- ja kertakäyttötuotteita.

“Kauppakeskuksilla voisi olla hyvä sauma olla mukana koordinoimassa ravintolatoimijoidensa kanssa ruokahävikkiä osana kauppakeskuksen vastuullisuustoimintaa”, Sirpa Vuorimaa miettii.

4. Individualismi. Yksilöllisten tarpeiden vaatimukset näkyvät mm. food market-  ja food hall -kokonaisuuksina, joissa kukin voi valita ruokatarjonnan oman mielensä mukaan. Edellä mainitut ovatkin esimerkiksi yksi Brittien isoimpia ruokamarkkinan trendejä.

Sosiaalinen media tarjoaa ruoan ystävälle kanavan rakentaa omaa yksilöllistä food lover -imagoaan Ravintoloiden ”instankestävyys” on myös yhä tärkeämpää.

5. Teknologian tuoma mukavuus. Ravintolapalveluiden online-tilausten ja kuljetuspalveluiden kehittymisen edellytyksenä on nopeasti kehittyvä teknologia. Suomen markkinassa toimivat tällä alalla mm. Wolt tai Foodora. 

Robottitekniikka, automaatio ja tekoäly ovat tulleet osaksi ruokamarkkinaa. Niillä voidaan  tehostaa yksinkertaisia työvaiheita ja myös tarjota yksilöllisiä asiakaskokemuksia.