Viljelijät huolestuneita sateisen ja leudon talven aiheuttamasta ravinnekuormituksen kasvusta
Eteläisen Suomen talvi oli lämmin ja sateinen. Monilla alueilla tulvat nousivat pelloille useaan kertaan talven aikana. Pellolta huuhtoutui pintamaata ja kasvien tarvitsemia ravinteita veden mukana pois. Lisäksi roudan maata parantava vaikutus jäi puuttumaan.
- Tämä kaikki tarkoittaa viljelijöille taloudellista tappiota. Viljelijät eivät myöskään halua heikentää vesien laatua, vesistönsuojelun asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta korostaa.
Syken mittaustulos keskittyy Saaristomeren valuma-alueelle, jossa fosforikuormitus oli viime talvena moninkertainen vuosien 2000-2019 keskimääräiseen talviaikaiseen kuormitukseen nähden. Kuormituksesta suuri osa tuli maaperän pintakerrosten eroosion mukana. Myöskään pidemmällä aikavälillä fosforin hajakuormitusta ei ole saatu vähennettyä toivotunlaisesti, kun valunta on lisääntynyt.
Viljelijöillä käytössä laajasti vesiensuojelutoimenpiteitä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kirjo ja laajuus ovat kasvaneet merkittävästi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän myötä. Viime vuonna Varsinais-Suomen maataloustukea hakeneiden viljelijöiden peltoalasta oli ympäristösitoumuksen piirissä 93 %. Pelloista 62 % oli talvella kasvipeitteistä, mikä on tärkeä eroosiota vähentävä toimenpide. Tästä kevytmuokatun alan osuus oli 22 %. Noin puolella kasvipeitteisyyttä ilmoittaneista tiloista kasvipeitteisyyden osuus oli yli 80 % tilan peltoalasta. Tämän lisäksi tiloilla oli mm. suojavyöhykkeitä lähes 7000 hehtaaria ja kerääjäkasveja 12700 hehtaaria. Tiloilla tehdään myös paljon vesiensuojelutoimia ilman korvausta. Talven kuormitus olisi ollut vielä suurempaa ilman vesiensuojelutoimenpiteitä.
Ilmastonmuutokseen on varauduttava ja sopeuduttava
Ravinteiden huuhtoutumisen on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Syken tiedotteessa viitatun tutkimuksen mukaan fosfori- ja typpikuormitus voivat pahimmillaan kasvaa kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Samaisen tutkimuksen mukaan tilanne ei ole kuitenkaan näin lohduton, jos maatalous pystyy kunnolla sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tällöin typpikuormitus ei välttämättä nousisi lainkaan ja fosforikuormitus laskisi nykyisestä.
- Tämä vaatii kuitenkin määrätietoista työtä viljelijöiltä ja tutkittua tietoa päätösten teon tueksi. Ensimmäinen askel työssä on vesiensuojelutoimenpiteiden entistä tarkempi kohdentaminen sinne, missä kuormitusriski on suurin sekä elävän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, Kulmala sanoo.
Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Nopeasti toteutettavilla kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyillä saadaan lisäaikaa hitaammin toteutettavien, mutta pitkävaikutteisten toimenpiteiden tekemiselle. Yksi tällainen on maan rakenteen parantaminen.
MTK valmistelee parhaillaan järjestön vesiohjelmaa, jossa tullaan esittämään toimintatapoja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Parhaimmillaan toimenpiteet ratkaisevat samanaikaisesti vesiensuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita.
Lisätiedot:
Airi Kulmala, asiantuntija, MTK, 0400 755 455
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014
Aino Launto-Tiuttu, aluepäällikkö, MTK-Varsinais-Suomi, 040 557 0736
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK: Uusi EU-strategia vauhdittaa biotaloutta – mahdollisuuksia metsille ja maataloudelle27.11.2025 14:56:11 EET | Tiedote
Biotalous on viime vuosien aikana loistanut poissaolollaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Biotaloutta ja on lähestytty rajoituksien ja byrokratian näkökulmasta, eikä metsäalan ja maatalouden mahdollisuuksia ole ymmärretty. EU:n uusi biotalousstrategia tuo toimialan takaisin Euroopan laajuiseen päätöksentekoon, MTK näkee.
Tero Hemmilä on valittu MTK:n uudeksi puheenjohtajaksi27.11.2025 09:17:20 EET | Tiedote
MTK:n valtuuskunta valitsi tänään Tero Hemmilän Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2026.
Joulujuuresviikko nostaa talven maut esiin – kotimaiset juurekset hurmaavat joulupöydässä18.11.2025 13:38:28 EET | Tiedote
Mitä olisikaan joulupöytä ilman kotimaisia juureksia? Suomalainen joulupöytä nojaa juureviin perinteisiin. Joulujuuresviikko on täydellinen hetki tutustua syksyn satoon, inspiroitua oman maan mauista ja virittäytyä jo joulun herkkutunnelmaan. Jos porkkana, lanttu, peruna ja punajuuri ovat tuttuja, vihannesosaston juurekset tarjoavat tänä vuonna myös monta maukasta yllätystä.
Mediakutsu: MTK:n 1. puheenjohtajan vaalit ja valtuuskunnan kokous 26.-27. marraskuuta18.11.2025 12:28:16 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n valtuuskunnan kokousta Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa keskiviikkona ja torstaina 26.–27. marraskuuta. Kokous on pääosin medialle avoin ja sen aikana käsitellään maa- ja metsätalouden ajankohtaisia kysymyksiä, järjestön linjauksia sekä tulevaisuuden näkymiä. Torstaina 27. marraskuuta käydään myös MTK:n 1. puheenjohtajan vaalit.
Metsänomistajat sitoutuneita vapaaehtoiseen suojeluun – ”Jonot ovat seisseet pitkään”14.11.2025 08:46:08 EET | Tiedote
Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO on ollut merkittävä keino luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ohjelman kautta on syntynyt jo noin 100 000 hehtaaria uusia suojelualueita, mutta kiinnostusta pysyvään suojeluun olisi paljon enemmänkin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme