Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Viljelijät huolestuneita sateisen ja leudon talven aiheuttamasta ravinnekuormituksen kasvusta

Jaa

Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 22.4.2020 julkaiseman tiedotteen mukaan fosforikuormitus Saaristomereen oli viime talvena poikkeuksellisen suurta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja MTK-Varsinais-Suomi korostavat, että maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tulee kohdentaa entistä paremmin sinne, missä kuormitusriski on suurin. Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla on mahdollista pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Vihreän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja maan rakenteen parantaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä tehokkaamman vesiensuojeluvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Eteläisen Suomen talvi oli lämmin ja sateinen. Monilla alueilla tulvat nousivat pelloille useaan kertaan talven aikana. Pellolta huuhtoutui pintamaata ja kasvien tarvitsemia ravinteita veden mukana pois. Lisäksi roudan maata parantava vaikutus jäi puuttumaan.

- Tämä kaikki tarkoittaa viljelijöille taloudellista tappiota. Viljelijät eivät myöskään halua heikentää vesien laatua, vesistönsuojelun asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta korostaa. 

Syken mittaustulos keskittyy Saaristomeren valuma-alueelle, jossa fosforikuormitus oli viime talvena moninkertainen vuosien 2000-2019 keskimääräiseen talviaikaiseen kuormitukseen nähden. Kuormituksesta suuri osa tuli maaperän pintakerrosten eroosion mukana. Myöskään pidemmällä aikavälillä fosforin hajakuormitusta ei ole saatu vähennettyä toivotunlaisesti, kun valunta on lisääntynyt.
 

Viljelijöillä käytössä laajasti vesiensuojelutoimenpiteitä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kirjo ja laajuus ovat kasvaneet merkittävästi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän myötä. Viime vuonna Varsinais-Suomen maataloustukea hakeneiden viljelijöiden peltoalasta oli ympäristösitoumuksen piirissä 93 %. Pelloista 62 % oli talvella kasvipeitteistä, mikä on tärkeä eroosiota vähentävä toimenpide. Tästä kevytmuokatun alan osuus oli 22 %. Noin puolella kasvipeitteisyyttä ilmoittaneista tiloista kasvipeitteisyyden osuus oli yli 80 % tilan peltoalasta. Tämän lisäksi tiloilla oli mm. suojavyöhykkeitä lähes 7000 hehtaaria ja kerääjäkasveja 12700 hehtaaria. Tiloilla tehdään myös paljon vesiensuojelutoimia ilman korvausta. Talven kuormitus olisi ollut vielä suurempaa ilman vesiensuojelutoimenpiteitä. 

Ilmastonmuutokseen on varauduttava ja sopeuduttava

Ravinteiden huuhtoutumisen on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Syken tiedotteessa viitatun tutkimuksen mukaan fosfori- ja typpikuormitus voivat pahimmillaan kasvaa kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Samaisen tutkimuksen mukaan tilanne ei ole kuitenkaan näin lohduton, jos maatalous pystyy kunnolla sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tällöin typpikuormitus ei välttämättä nousisi lainkaan ja fosforikuormitus laskisi nykyisestä.

- Tämä vaatii kuitenkin määrätietoista työtä viljelijöiltä ja tutkittua tietoa päätösten teon tueksi. Ensimmäinen askel työssä on vesiensuojelutoimenpiteiden entistä tarkempi kohdentaminen sinne, missä kuormitusriski on suurin sekä elävän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, Kulmala sanoo. 

Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Nopeasti toteutettavilla kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyillä saadaan lisäaikaa hitaammin toteutettavien, mutta pitkävaikutteisten toimenpiteiden tekemiselle. Yksi tällainen on maan rakenteen parantaminen. 

MTK valmistelee parhaillaan järjestön vesiohjelmaa, jossa tullaan esittämään toimintatapoja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Parhaimmillaan toimenpiteet ratkaisevat samanaikaisesti vesiensuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita. 

Lisätiedot:

Airi Kulmala, asiantuntija, MTK, 0400 755 455
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014
Aino Launto-Tiuttu, aluepäällikkö, MTK-Varsinais-Suomi, 040 557 0736

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Hallituksen lisätalousarvio jätti paljon paikattavaa kestävän elvytyksen ydinasioihin eli biotalouteen ja digitalisaatioon3.6.2020 15:19:48 EESTTiedote

Hallituksen massiivinen 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesitys sisältää monia tärkeitä koronakriisistä elpymiseen tähtääviä toimia, arvioi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Vihreän talouden elpymiseen, digitaaliseen elpymiseen sekä lähipalvelujen ja kriisinkestävän yhteiskunnan elvyttämiseen liittyvät toimet jäivät kuitenkin vajaiksi. Julkisen talouden nettolainanotto kasvaa vuonna 2020 jo 18,8 miljardiin euroon. Uuden ja vanhan velan hoito ja kestävä kasvu edellyttävät merkittävää hyppyä kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

Maaseudulle EU:n elvytysrahaa ja EU:n maatalousbudjettiin korotus, mutta kokonaistaso jää silti nykykautta pienemmäksi - turvetuotannon kehittämiselle jopa 200 miljoonan euron rahoitus2.6.2020 16:17:41 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa, että EU:n komission tänään esittämää elvytyspakettia ei kannata ostaa kuin sikaa säkissä. Elvytyspaketin mittakaava vastaa yli viiden vuoden EU-budjettimenoja. Näiden rahojen käyttöön ei kuitenkaan esitetä toimintamalleja eikä pelisääntöjä. MTK:n mielestä EU:n elvytys on tehtävä nykyisiä politiikka-alueita noudattaen ja esitettyä maltillisemmin. Muilta osin finanssipoliittinen elvytys tulisi jättää jäsenmaiden hoidettavaksi. EU:n tulee välttää käytännössä vastikkeettomia tulonsiirtoja.

Maa- ja metsätalouden rahoitusta vahvistettava EU:n budjetissa - yhtenäinen ja globaalisti vaikuttava Eurooppa on Suomen ja suomalaisen maaseudun etu27.5.2020 16:12:09 EESTTiedote

Koronapandemian vuoksi EU:n talouteen ja sen myötä monivuotiseen budjettikehykseen kohdistuu nyt ennennäkemättömiä haasteita. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK toivoo nopeaa päätöstä vahvasta monivuotisesta EU-budjetista (MFF) ja sen rinnalle suunnitellusta yhteisestä elvytysrahastosta. EU:n monivuotisen budjetin tulee sekä vastata uusiin haasteisiin että vahvistaa ja kehittää Euroopan kestävää biotaloutta. MTK kannattaa edelleen 10 prosenttia suurempaa budjettia kuin komissio esitti vuonna 2018. EU:n on tarjottava myös lyhytaikaista apua koronakriisistä toipumiseen. MTK vaatii, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus on turvattava ja aiemman rahoitusesityksen suuret leikkaukset maaseudun kehittämisvaroihin on peruttava. Tuemme vahvasti Suomen hallitusta, jonka tavoitteena on maaseutuvarojen palautus EU:n budjettineuvotteluissa.

Kotimaan matkailussa miljardien mahdollisuus elvyttää taloutta – Visit Finlandin resursseja keskitettävä väliaikaisesti kotimaan matkailuun22.5.2020 08:34:57 EESTTiedote

Suomalaiset matkailijat kuluttavat keskimäärin noin 5 miljardia euroa vuodessa ulkomailla. Jos edes kolmasosa tästä käytetään kotimaan matkailuun, ovat kerrannaisvaikutukset mittavat: talous elpyy ja työllisyys paranee. Parasta elvytystä on tehostaa kotimaan matkailun markkinointia. Visit Finlandin resursseja pitää keskittää väliaikaisesti kotimaan matkailun markkinointiin. Lisäksi on varmistettava, että matkailuyrityksiä koskevat nykyiset ja tulevat tukimuodot ja -rahoitus huomioivat kaikki matkailuyritysten yritysmuodot ja niiden tuottamat moninaiset ja monipuoliset matkailupalvelut.

MTK:n ja yhteistyökumppaneiden huoltovarmuuskysely: Koronapandemia vaikuttanut usean maa- ja puutarhatilan tuotantopanosten saantiin ja tuotantoon21.5.2020 09:00:00 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n yhdessä kumppaniensa kanssa tekemän kyselyn mukaan koronapandemia on vaikuttanut maa- ja puutarhatilojen tuotantopanosten saatavuuteen tai tuotantoon 60 %:lla vastanneista tiloista. Yleisimmät vaikutukset ovat kyselyn mukaan olleet hengityssuojainten ja suojakäsineiden sekä kausityövoiman saatavuusongelmat, tietoliikenneverkkojen ruuhkautuminen sekä yrityksen talouden ja rahoitusaseman vaikeutuminen. Myös varaosien toimitus koneisiin ja laitteisiin on hidastunut. Maatalouden perustuotantopanosten osalta saatavuus on kuitenkin tähän saakka ollut hyvä. Siementen, lannoitteiden ja eläinrehun osalta vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti kohdanneensa saatavuuden heikentymistä. Kysely toteutettiin viime viikolla osana huoltovarmuusorganisaation toimintaa ja siihen vastasi 765 maatila- ja puutarhayritystä ympäri maan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme