Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Villamammuttien sukupuutto - sopeutumien, muuttuvan ympäristön ja sattumusten summa?

Jaa

Villamammuttien lopullisen sukupuuton syistä on saatu uutta tietoa. Tuore isotooppimenetelmin tehty kansainvälinen tutkimus sulkee pois ilmastonkehityksen vaikutuksesta tapahtuneet muutokset mammuttien ravinnon saatavuudessa ja laadussa, ja viittaa sukupuuton syiden löytyvän äkillisistä vastoinkäymisistä.

Mammutin poskihammas jokirannassa Wrangelinsaarella. Kuva: Juha Karhu.
Mammutin poskihammas jokirannassa Wrangelinsaarella. Kuva: Juha Karhu.

Jääkauden tunnuskuvallisimman eläimen, villamammutin, sukupuuton syy on askarruttanut tutkijoita vuosikymmeniä. Lajin luultiin pitkään hävinneen osana suurten nisäkkäiden sukupuuttoaaltoa viimeisimmän jääkauden päätyttyä 12000 - 11000 vuotta sitten. 1990-luvun alussa arvio päivittyi, kun Jäämerellä itäisen Siperian rannikolla sijaitsevalta Wrangelin saarelta löytyneiden luiden radiohiiliajoitukset vahvistivat lajin kadonneen vasta noin 4000 vuotta sitten eli holoseenikaudella.

Sukupuuton syy on pysynyt arvoituksena. Sukupuuttoa edeltäneestä hitaasta populaatiokoon vaipumisesta ei ole havaittu merkkejä. Mammutit näyttävät kadonneen vakailta vaikuttavien elinolojen keskeltä: suuret muutokset ilmastossa, kasvillisuudessa ja saaren elinalueen koossa olivat jo tapahtuneet tuhansia vuosia ennen sukupuuttoa.

Uutta tietoa isotooppimenetelmillä

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin hiilen, typen, rikin ja strontiumin isotooppikoostumuksia saarelta kerätyssä mittavassa luuaineistossa. Luustoon tallentuvat isotooppiarvot edustavat useiden vuosien keskiarvoista kehitystä eläinten elinympäristössä. Isotooppimenetelmillä tutkittiin hypoteesia, jonka mukaan eläinten ekologinen lokero olisi häiriytynyt ilmaston muututtua ja se olisi vaikuttanut eläinten ravintoon.

Tulokset kuitenkin paljastivat, että Wrangelin saarella eläneiden mammuttien ravintoekologiassa ei tapahtunut mitään muutosta, ja eläimet näyttivät loppuun saakka nauttineen samanlaista ravintoa kuin jääkauden huippuvuosina Siperiassa ja Pohjois-Amerikan luoteisosissa eläneet edeltäjänsä.

Yksi mielenkiintoinen ero havaittiin: Wrangelin saaren mammutit erosivat Siperian jääkautisista eläimistä ravinnon energiakomponentista – rasvoista ja hiilihydraateista – kertovan, luuston karbonaattihiilen koostumuksen suhteen.

– Uskomme että ero heijastaa Siperian mammuttien taipumusta käyttää ruumiinsa mittavia varastorasvoja selvitäkseen jääkautisten talvien ankaruudesta, kun taas holoseenikauden lämpimissä ilmasto-oloissa eläneillä Wrangelin saarimammuteilla ei tällaiseen ollut tarvetta, kertoo tutkimusta johtanut intendentti Laura Arppe Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tulkinta tukee aiempia muinais-DNA -tutkimusten tuloksia, joissa havaittiin Wrangelin mammuttien kärsineen mm. rasva-aineenvaihduntaan vaikuttaneista geenideleetioista. Ne eivät siis voineet turvautua varastorasvoihinsa ravinnon puuttuessa.

Juomaveden pilaantuminen osana sukupuuttoa?

Luissa havaittiin myös merkkejä siitä, että Wrangelin mammutit saattoivat kärsiä saaren juomaveden laatuongelmista. Viimeaikaisten ympäristötutkimusten perusteella saaren jokiverkoston tiedetään aika ajoin sisältävän kallioperästä vapautuvia terveydelle haitallisia ja myrkyllisiä alkuaineita poikkeuksellisen korkeina pitoisuuksina. Mammuttien luiden rikki- ja strontiumisotooppiarvot viittaavat siihen, että kallioperän rapautuminen kiihtyi sukupuuttoa edeltäneiden muutamien tuhansien vuosien aikana, mikä on voinut johtaa juomaveden pilaantumiseen.

Lopullinen sukupuutto oli sattumusten summa?

Tutkijat ehdottavatkin Wrangelin saaren mammuttien häviämiseen todennäköisesti liittyvän lyhytaikaisia vastoinkäymisiä, joista ei jäänyt jälkiä tutkimuksessa käytetyn menetelmän löydettäväksi. Esimerkiksi kylmään maaperään sataneen veden muodostama kivikova jääkerros voi estää kasvinsyöjien pääsyn ravinnon ääreen, ja tämä voi aiheuttaa tuhansien eläimien massakuolemia. Talvella 2003 vastaava ilmiö tappoi 20 000 myskihärkää Kanadan arktisella alueella, ja aivan äskettäin raportoitiin 200 poron kuolleen jäätymistapahtuman seurauksena Huippuvuorilla.

– On helppo kuvitella, että mahdollisten juomavesiongelmien ja supistuneen geneettisen kuntoisuuden heikentämä mammuttipopulaatio voisi nujertua esimerkiksi voimakkaan jäätymisepisodin vuoksi, etenkin jos eläimet eivät ei voineet turvautua varastorasvoihin, sanoo Arppe.

Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin ja Tübingenin yliopistoista, Senckenberg-keskuksesta ja Venäjän tiedeakatemiasta. Tutkimus julkaistiin Quaternary Science Reviews julkaisussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Arppe, FT, intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, laura.arppe@helsinki.fi, puh. 02941 51327.

Kuvat

Mammutin poskihammas jokirannassa Wrangelinsaarella. Kuva: Juha Karhu.
Mammutin poskihammas jokirannassa Wrangelinsaarella. Kuva: Juha Karhu.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 576 2960

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme