SDP EDUSKUNTA

Ville Skinnari ja Tarja Filatov: Kohti 75 prosenttia – viisi keinoa vaikean työttömyyden purkamiseen

Jaa

Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin vaatii toimia, joilla autetaan ja tuetaan vaikeammin työllistyvien pääsyä kiinni työelämään. Tavoite on kova, muttei mahdoton.

Tavoite edellyttää nykyistä parempaa osaamiseen panostamista, toisen asteen koulutuksen turvaamista jokaiselle sekä ammatillisen työvoimakoulutuksen lisäämistä sekä yhdessä työnantajan kanssa tehtävän koulutuksen vahvistamista. Lisäksi tarvitaan erityisesti osatyökykyisten työllistymiskeinojen lisäämistä.

Luonnollisesti ennaltaehkäisevät toimet on muistettava. Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa nuorisotakuun hyödyntämistä ja kehittämistä: Jokainen työtön nuori pitää kohdata henkilökohtaisesti ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Kolmen kuukauden sisällä on tarjottava koulutus, työkokeilu, kuntoutus tai tuetun työn paikka, jos työtä avoimilta työmarkkinoilta ei löydy. Tämä edellyttää enemmän henkilökohtaista palvelua. Käytännön toteutuksesta on Suomessa jo hyviä ja toimivia esimerkkejä olemassa. 

Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää toimivaa sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntoutuksen ja työvoimapalveluiden yhdistämistä, sillä 30 000 työkyvyttömästä ihmisestä iso osa voidaan kuntoutuksella auttaa työmarkkinoille. 

Suomi tarvitsee toimivat välityömarkkinat. Niiden tulee olla kuin portaat, jotka kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatuetun työn kautta johtavat avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. 

Välityömarkkinat mahdollistavat työttömän tarpeiden mukaan räätälöidyn toimenpideketjun työelämään. Tällä hetkellä tarjottavat toimet eivät kuitenkaan aina ole räätälöityjä työttömän ihmisen tarpeisiin, vaan työttömälle tarjotaan sitä, mitä milloinkin on tarjolla, esimerkiksi rahoituksen puitteissa. Pysyviä työpaikkoja on vähän ja usein työn ja muiden palveluiden välinen rajapinta on häilyvä. Tämä epämääräisyys on korjattava. Liikkeelle on syytä lähteä viiden korjauksen avulla:

  1. Välityömarkkinat on yhdistettävä avoimen sektorin työmarkkinoihin. Tarvitaan uudenlaista julkisen sektorin vastuuta vaikeasti työllistyvän työvoiman osallisuuden pysyväksi lisäämiseksi ja työpanoksen hyödyntämiseksi. Kyse ei ole vain työn etsinnän ja välityksen tehostamisesta, vaan sopivien työpaikkojen luomisesta. Esimerkiksi julkisella sektorilla voidaan paikallisesti sopien räätälöidä avustavia tehtäviä, joihin voi työllistyä tuetusti.
  2. Rakennetyöttömyyden purkamiseen tarvitaan pysyvää lainsäädätöä ja rahoitusmekanismeja. Työllisyysasteen pysyvä nostaminen vaatii työvoimapalveluiden ja niitä tukevien palveluiden uudelleen järjestämistä. Lisäksi on kehitettävä julkisia hankintoja tukemaan osatyökykyisten työllistymistä ja kehitettävä yhteiskunnallisia yrityksiä.
  3. Työttömällä pitää olla oikeus käyttää työttömyysturvaa palkan osana. Moni työtön hakee aktiivisesti työtä, mutta ei onnistu sitä löytämään. Työttömyys pitkittyy ja lopulta usko omaan työnsaantiin hiipuu. Työllistämisseteli on keino muuttaa passiivinen työttömyysturva aktiiviseksi ja saada uusi alku aktiiviseen työnhakuun. Yrityksille työllistämisseteli on helpompi käyttää kuin nykyinen tukimalli.
  4. Järjestöjen palkkatuen katosta pitää luopua. Järjestöt tekevät arvokasta työtä osatyökykyisten ihmisten auttamisessa työelämään, palkkatukikatto on poistettava.
  5. Porrasta avoimille työmarkkinoille voidaan alentaa työtulotuella. Se kannustaisi myös satunnaisten ja pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen, koska se lisäisi työstä käteen jäävää rahaa.

Nykyisten välityömarkkinoiden vahvuutena on sosiaalinen osaaminen, joka tulee vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten palveluihin järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Sitä ei markkinaehtoisten palveluiden kautta saavuteta. Kolmannen sektorin vahvuutena on ihmisen kunnioittaminen, arvostus, asiakkaille annettu aika ja osallistaminen. Toiminnassa yhdistyvät sosiaalinen yhteisyys, asiakkaan oman tahdon kunnioittaminen, kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki. Näitä vahvuuksia on vaikea tilata tai ostaa avoimilta markkinoilta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Sosiaali- ja terveystoimessa tarvitaan lähijohtajia varmistamaan alan työhyvinvointi, potilasturvallisuus ja laadukas toiminta19.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä lähes 70 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. Erityisesti tämän ammattikunnan työssä jaksaminen on ollut julkisuudessa esillä paljon viime aikoina. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa, että monien tutkimusten mukaan erityisesti lähijohtajien, kuten osastonhoitajien, toiminnalla on keskeinen merkitys koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön hyvinvointiin ja toiminnan sujuvuuteen.

SDP:n Kimmo Kiljunen: Eduskunnan istumajärjestyksessä seurataan Euroopassa vakiintunutta käytäntöä, jolla on pitkä historia7.5.2019 20:04:02 EESTTiedote

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen pitää perussuomalaisten perustelua eduskunnan istumajärjestyksestä epäjohdonmukaisena. - Jos perussuomalaisille kelpaa istumapaikka kokoomuksen oikealla puolella Euroopan parlamentissa, niin miksi ei täällä eduskunnassa, hän ihmettelee. - Istumajärjestyksen määrittäminen ei ole tuolileikki tai arvoton näytelmä, vaan vahvasti arvoja sisältävä keskustelu. Yhdenkään puolueen ei pidä eikä tarvitse hävetä tai peitellä omaa arvomaailmaansa. - Uusoikeisto Euroopassa käyttää termejä "Afrikan sarven ihmissaasta", "etninen homogeenisuus", vierastaa monikulttuurisuutta ja on vääristänyt kansallismielisyyden vierasvihaksi sekä syrjii vähemmistöjä. Voimme vain toivoa, että tässä keskustelussa kaikki tunnistavat oman tilansa ja antavat arvon toisillekin, kiteyttää Kiljunen.

Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa kuntoon!5.5.2019 12:05:00 EESTTiedote

Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin. Kuntapäättäjien tulisi tiedostaa asian tärkeys, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä meillä on mahdollisuus saada todellisia säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin tulevaisuudessa ns. ”vahvemmille hartioille” kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Filatov: Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen4.5.2019 16:19:21 EESTTiedote

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin. - Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen. Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina. - Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita. - Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena. Filatovin mukaan lisäksi ta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme