Vipuvoimaa EU:lta Pohjois-Suomeen – Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti yritysten hankkeita ja toimintaympäristön kehittämistä 332,5 miljoonalla eurolla ohjelmakauden 2014–2020 aikana (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)

Rahoituksella on mahdollistettu noin 877 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeiden toteutus sekä myötävaikutettu suoraan arviolta 7 425 uuden työpaikan ja 187 uuden yrityksen syntymiseen Pohjois-Suomessa. Hankkeiden vaikutuksella on arvioitu syntyvän uutta liikevaihtoa noin 2 mrd. euroa, josta viennin kautta noin 1,1 mrd. euroa. Lisäksi hankkeilla on ollut huomattavia välillisiä vaikutuksia. Hankkeiden toteutus jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.

Kansallista äkillisen sekä ennakoivan rakennemuutoksen hoitamiseen osoitettua rahoitusta myönnettiin ohjelmakauden aikana yhteensä 21 miljoonaa euroa. Äkillisen rakennemuutoksen alueita olivat vuosina 2014–2015 Oulun ja Kajaanin seutukunnat sekä vuodesta 2021 alkaen Kemi-Tornion seutukunta. Ennakoivan rakennemuutoksen valtuutta oli käytettävissä koko Pohjois-Suomessa vuonna 2016.

ELY-keskuksen rooli alueellisena toimijana korostui koronapandemian hoidossa, jolloin yrityksiä autettiin pandemian vaikutusten lieventämisessä. ELY-keskus myönsi koronatukia yrityksille yhteensä 41,4 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Pohjois-Suomen yritysten ja elinkeinoelämän kehittämiseen on kanavoitunut rahoitusta ELY-keskuksen kautta yhteensä 332,5 miljoonaa euroa ohjelmakauden 2014–2020 aikana. Rahoitetuilla hankkeilla on tuettu erittäin merkittävästi aluetalouden kasvua Pohjois-Suomen maakunnissa.

Kainuussa puutuoteteollisuus ohjelmakauden suurimpana toimialana

Kainuussa avustuksia myönnettiin ohjelmakauden aikana 38,8 miljoonaa euroa, josta 34,4 miljoonaa euroa kohdistui yritysten hankkeisiin ja 4,4 miljoonaa euroa toimintaympäristön kehittämiseen.

Rahoituksesta 61 % suuntautui Kajaanin seutukuntaan ja 39 % Kehys-Kainuuseen.

Toimialoista selvästi suurin osuus, yhteensä 10,5 miljoonaa euroa, oli puutavara- ja puutuoteteollisuudella. Suurimpia hankkeita ovat olleet Kuhmo Oy:n investointikokonaisuus sahausprosessin uudistamiseen (avustus 5,9 miljoonaa euroa), Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n CLT-tuotannon laajennusinvestointi (avustus 833 660 euroa) sekä Kuhmon AA-Puu Oy:n uusi maalauslinjasto (avustus 779 470 euroa).

Muita merkittäviä investointeja ovat olleet muun muassa Sotkamo Silver Oy:n hopeakaivoksen kaivos-, infra- ja ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen (avustus 2,0 miljoonaa euroa) ja Vuokatin Katinkulma Oy:n Hotel Aateli (avustus 865 630 euroa), jotka toteutettiin vuosina 2016–2018.

Koronapandemian jälkeen yritysten hankkeissa on korostunut uusien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Digitaalisia työkaluja ja automaatiota on otettu aktiivisemmin käyttöön myös yritysten oman toiminnan tehostamiseksi. Uusiin tuotteisiin sisältyy pitkällä aikavälillä myös kansainvälistä kasvupotentiaalia, mutta varsinaisten kansainvälistymishankkeiden osuuden arvioidaan jääneen pandemian jälkeen pienemmäksi.

Lapissa lähes puolet rahoituksesta matkailualan investointi- ja kehittämishankkeisiin

Lapissa rahoitusta myönnettiin ohjelmakauden aikana yhteensä 93,4 miljoonaa euroa, josta 90 miljoonaa euroa kohdistui yrityshankkeisiin ja 3,4 miljoonaa euroa toimintaympäristön kehittämiseen.

Kemi-Tornion seutukunta sai suurimman rahoitusosuuden eli 31,1 miljoonaa euroa, joka on 31 % kokonaissummasta. Rovaniemen seutukunnan osuus oli 19,2 miljoonaa euroa (21 %) ja Pohjois-Lapin 14,4 miljoonaa euroa (15 %).

Toimialoittain tarkasteltuna selkeästi suurin rahoitusosuus, yhteensä 44,5 miljoonaa euroa, kohdistui matkailun majoitusinvestointien ja ohjelmapalvelujen kehittämiseen. Matkailutoimialan osuus myönnetystä yrityksen kehittämisavustuksesta oli 49 %. Merkittävimpiä matkailualan hankkeita ovat olleet Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n investoinnit aktiviteetti-infran parantamiseen (avustus 3,96 miljoonaa euroa), Kakslauttanen Arctic Resort Oy:n majoitusinvestointi Utsjoelle (avustus 2,75 miljoonaa euroa) sekä Hotel Rakka Oy:n hotelli-investointi Kilpisjärvelle (avustus 1,8 miljoonaa euroa). Matkailualan hankkeissa on kehitetty monipuolisesti myös digitaalisuutta, uusia palveluja ja kansainvälistymisvalmiuksia. Koronapandemian vaikutukset matkailualalle ovat olleet merkittävät, mutta ala on hiljalleen toipumassa. Kuluvan talven sesongin odotetaan olevan jopa parempi, kuin ennätysvuonna 2019. Matkailualan yrityksillä on investointi- ja kehittämissuunnitelmia, mutta toistaiseksi suurimpien hankkeiden etenemistä on hidastanut kokonaisrahoituksen järjestyminen.

Toiseksi suurin rahoitusosuus oli puutavara- ja puutuoteteollisuudella, jossa hankkeita rahoitettiin noin 18 miljoonalla eurolla. Osuutta kasvattivat ohjelmakauden loppupuolella käynnistyneet sahateollisuuden investointihankkeet, joista merkittävimpiä ovat Tervolan Saha ja Höyläämö Oy:n sahalaitoksen uudistaminen (avustus 6,9 miljoonaa euroa), Vaaran Palkki Oy:n investointi painumattoman hirren tuotantolaitokseen (avustus 3,6 miljoonaa euroa) sekä Pellopuu Oy:n hirsielementtien valmistuksen kehittäminen ja tuotantokapasiteetin lisääminen (avustus 1,4 miljoonaa euroa).

Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen kärkitoimialoja ICT ja puutuoteteollisuus

Pohjois-Pohjanmaalla avustuksia myönnettiin yhteensä 137,8 miljoonaa euroa, josta 134 miljoonaa euroa kohdistui yritysten hankkeisiin ja 3,8 miljoonaa euroa toimintaympäristön kehittämiseen.

Oulun seutukunnan osuus rahoituksesta oli 50 % eli 68,8 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin rahoitusosuus oli Ylivieskan seutukunnalla, jonne avustuksia myönnettiin 19,2 miljoonaa euroa (14 %).

Toimialoittain tarkasteltuna selkeästi suurin rahoitusosuus oli liike-elämän palvelujen sekä elektroniikan ja sähköteollisuuden muodostamalla ICT-alalla, jonne avustuksia kohdennettiin 34,6 miljoonaa euroa. ICT-alalla on rahoitettu ohjelmakauden aikana sekä kuluttajille että yrityksille kehitettyjä radio- ja terveysteknologian tuotteita ja palveluita, uusia tietoturvaratkaisuja ja ohjelmistoja mm. rahoitusalalle. Ohjelmakauden alussa rahoitettiin paljon alkavia yrityksiä, mutta niiden osuus tuensaajista laski ohjelmakauden kuluessa.

Suurimpia hankkeita olivat Aikolon Oy:n työkoneiden laminoitujen ja pinnoitettujen tuotteiden valmistamiseen vaadittavan tuotantolinjan rakentaminen (2,5 miljoonaa euroa) ja Aspocomp Oyj:n kaksivaiheinen kehityshanke uusien valmistuskyvykkyyksien ja kapasiteetin kasvattamiseen (yht. 2,7 miljoonaa euroa).

Ohjelmakauden loppupuolella korostuivat valmistavan teollisuuden ja erityisesti puutuotealan merkittävät investointihankkeet, joissa on kehitetty mm. tuotannon automaatiota uusien digitaalisten ratkaisujen ja robotiikan avulla. Sahateollisuuden aktiivisuus investoinneissa näkyi vahvasti myös Pohjois-Pohjanmaalla. Puutuotealaa rahoitettiin ohjelmakauden aikana yhteensä 30,3 miljoonalla eurolla. Suurimpia hankkeita olivat Junnikkala Oy:n uusi sahalaitos Oulussa (avustus 6,9 miljoonaa euroa), Haapaveden Ha-Sa Oy:n investointi sahalinjaan ja sahausteknologian uudistamiseen (avustus 2,7 miljoonaa euroa) sekä Salvos Finland Oy:n investointi uuteen tuotantolaitokseen (avustus 1,6 miljoonaa euroa).

Metallituotteiden valmistuksessa suurimpia hankkeita olivat Meka Pro Oy:n ja Kiinteistö Oy Siniruskon toteuttama tuoteportfolion laajentaminen (avustus yht. 4,0 miljoonaa euroa), Raahen Konepajatyö Oy:n tuotantokapasiteetin laajentaminen (avustus 1,1 miljoonaa euroa) sekä Miilumachine Oy:n investoinnit tuotantoteknologian kehittämiseen (avustus 0,9 miljoonaa euroa).

Ohjelmakauden 2021–2027 toteutus hyvässä vauhdissa – vuonna 2023 ennätysmäärä yritysrahoitusta käytettävissä

Uuden EU-ohjelmakauden yritystukipäätösten tekeminen käynnistyi lokakuussa 2022. Loppuvuoden aikana päätöksiä ehdittiin tehdä 62 hankkeelle, joille myönnettiin yrityksen kehittämisavustusta yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Tästä summasta Pohjois-Pohjanmaalle kohdistui 4,3 miljoonaa euroa, Lappiin 2,8 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 1,3 miljoonaa euroa.

Yrityksen kehittämisavustuksen EAKR-haku on avautunut 16.1.2023 EURA 2021 -järjestelmässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa haku on auki 28.2.2023 saakka ja Kainuussa jatkuvana hakuna 31.12.2023 saakka. Hankesuunnitelmista kannattaa keskustella hyvissä ajoin ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2023 Pohjois-Suomen alueella on käytettävissä poikkeuksellisen suuri määrä yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin suunnattua rahoitusta, kun myös JTF-rahoituksen haku avautuu alkuvuoden aikana.

Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä oli vilkasta vuonna 2022

Yritysten kehittämispalvelujen kysyntä kasvoi. Pohjois-Suomessa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 503 myönteistä päätöstä. Rahoitusta näihin palveluihin myönnettiin 1,9 miljoonaa euroa (vuosi 2021: 397 päätöstä ja 1,3 miljoonaa euroa). Palveluiden kysyntä ja myöntäminen jakaantui seuraavasti:

Vuonna 2022 tehtiin yhteensä 407 myönteistä päätöstä analyysi- ja konsultointipalveluihin. Rahoitusta näihin palveluihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa. Päätöksistä kohdistui Pohjois-Pohjanmaalle 231 kpl (0,8 miljoonaa euroa), Lappiin 132 kpl (0,5 miljoonaa euroa) ja Kainuuseen 44 kpl (0,15 miljoonaa euroa).   

Pk-yritysten avainhenkilöille suunnattuja koulutuksia käynnistyi kahdeksan, joihin hyväksyttiin 96 osallistujaa. Rahoitusta koulutuksiin käytettiin yhteensä 0,44 miljoonaa euroa. Koulutuksista käynnistyi Pohjois-Pohjanmaalla 3 (37 osallistujaa), Lapissa 3 (37 osallistujaa) sekä Kainuussa 2 (22 osallistujaa).

Lisätiedot

Katsauksen tiedot sisältävät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämän yrityksen kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen myös Kainuun ja Lapin maakuntien osalta.

Ohjelmakauden 2014–2020 rakennerahastohankkeiden tietopalvelu